Kuinka ratkaista konfliktit ilman rankaisemista?

22 maaliskuu, 2020
 

Lapset eivät ole ainoita, jotka voivat toisinaan hämmentyä tunteiden myllerryksessä – samoin käy myös aikuisille. Tilanteen kärjistyessä vanhempi saattaa menettää malttinsa ja päätyä rankaisemaan lastaan, ymmärtämättä, että tällainen reaktio vain vahvistaa lapsen negatiivista käytöstä. Vanhempien onkin hyvä oppia, kuinka ratkaista konfliktit ilman rankaisemista.

On selvää, että rangaistukset eivät tuo pitkäaikaista hyötyä, koska ne eivät muuta ei-toivotun käytöksen aiheuttajia. Sen sijaan, että rankaiseminen parantaisi tilannetta, se tosiasissa herättää lapsessa negatiivisia tunteita rankaisijaa kohtaan. Siksi vanhempien on opittava hyödyntämään rakentavampia keinoja lapsen käytöksen korjaamisessa ja ohjaamisessa.

Kuinka tämä sitten tapahtuu? Hyvä strategia on työskennellä kahdella rintamalla samanaikaisesti – toinen näistä on tilanteen pohtiminen ja toinen tilanteeseen puuttuminen. Aivan ensimmäisenä vanhemman täytyy kuitenkin muistaa pysyä kärsivällisenä ja empaattisena ja käyttää luovuutta. On tärkeää, että vanhempi toimii koko ajan rauhallisesti, eikä ylireagoi ja lähde määräämään rangaistuksia.

Kuinka ratkaista konfliktit ilman rankaisemista?

Kuinka ratkaista konfliktit ilman rankaisemista?

Oppiaksesi hallitsemaan ja ratkaisemaan konflikteja ilman rankaisemiseen turvautumista, sinun on ensimmäisenä päätettävä, käyttäytyykö lapsesi todella huonosti. On hyvä pohtia tarkkaan, millä tavalla hänen käyttäytymisensä on riittämätöntä tai väärää. Tämän jälkeen mieti, mikä kyseisen käytöksen aiheuttaa ja mitä sen taustalla on. On nimittäin hyvä muistaa, että usein lapsen sopimattoman käytöksen taustalla on todellisuudessa erilaisia syitä. Lapsi saattaisi käyttäytyä toisin, jos hänellä olisi enemmän informaatiota ja kyky ilmaista tuota informaatiota.

 

On tavallista, että konfliktin tuoksinassa pintaan nousee vihan ja aggression kaltaisia negatiivisia tunteita, mutta näiden tunteiden vaikutuksen alaisena ei kannattaisi toimia. Jos kyseessä on kahden sisaruksen välinen konflikti, erota välittömästi taistelupari ja suojele mahdollisesti hyökkäyksen kohteeksi joutunutta lasta. On myös tärkeää olla heittämättä bensaa liekkeihin, sillä tämä ainoastaan pahentaa tilannetta.

Pysy rauhallisena kaikissa tilanteissa

Konfliktin hetkellä paras asia, jonka voit tehdä, on pysyä lapsen rinnalla rauhallisena ja hiljaisena ja odottaa hänen rauhottuvan. Voit halata lasta, jos hän antaa sinun tehdä näin. Yritä rauhoittaa häntä sanoillasi, äläkä syyllistä häntä tilanteesta. Kun lapsi on rauhoittunut, voit alkaa keskustella hänen kanssaan.

“Jos vaalit rakkautta perheessäsi, lapsesi tekevät kaikkensa tehdäkseen muut onnelliseksi.”

– Rosa Jove, kliiniseen lapsipsykologiaan erikoistunut psykologi

Tämän jälkeen pyydä lasta rauhallisesti kuvailemaan, mitä tapahtui. Kuuntele häntä tuomitsematta ja yksityiskohtia korjaamatta. Jos lapsi on vielä liian pieni kuvailemaan tilannetta, voit auttaa häntä. Keskustelun tarkoituksena on, että lapsi oppii tunnistamaan sopimattomaan käytökseen johtaneet tunteet sekä tuon käytöksen hänessä itsessään aiheuttamat tunteet.

Kuinka ratkaista konfliktit ilman rankaisemista?

Tunteiden tunnistaminen on tärkeää ja niin on myös se, että tunteita ei tukahduteta. Vanhempana on sinun tehtäväsi opettaa lasta tunnistamaan tunteensa ja hallitsemaan niitä oikein. Lapselle tulee kertoa, että vihainen saa olla, mutta se ei oikeuta ketään käyttäytymään aggressiivisesti tai muuten huonosti.

Tärkeintä on tunteiden hallitseminen

Opeta lasta tunnistamaan ja validoimaan tunteensa. Ne ovat kaikki osa ihmisluontoa, ja niiden kategorisoiminen hyviksi tai huonoiksi estää niiden oikeanlaista kanavointia ja aiheuttaa syyllisyyttä. Voit myös selittää lapselle, miltä hänen huono käytöksensä sinusta tuntui. Käytä tarkkoja sanoja ja kutsu kutakin tunnetta sen nimellä. Kerro esimerkiksi, että olit surullinen, turhautunut tai järkyttynyt.

Vältä sen tyyppisiä lauseita kuten “sinä teit minut surulliseksi”. Kun kerrot olleesi turhautunut, osoitat, että otat vastuun tunteistasi, etkä kuormita niillä lasta. Joudut todennäköisesti muistuttamaan lasta keskustelemistanne asioista useampaan kertaan, mutta pysy kärsivällisenä ja tee tämä niin monta kertaa kuin tarve vaatii. Tässä tapauksessa vältä lasta ärsyttäviä lausahduksia kuten “kuinka monta kertaa olen sanonut sinulle, että…”.

Lapset tarvitsevat vähemmän rangaistuksia ja enemmän sanoja. Tutkimukset ovat osoittaneet, että aivoillamme on vaikeuksia käsitellä ei-sanaa. Tulet huomattavasti todennäköisemmin kuulluksi, kun jäsentelet lauseesi positiivisesti.

 
  • Aguirre, E., Montoya, L., & Reyes, J. (2006). Crianza y castigo físico. Diálogos, 4, 31-48. https://www.aacademica.org/eduardo.aguirre/8.pdf
  • Baumrind, D. (1996). The Discipline Controversy Revisited. Family Relations, 45(4), 405- 414.
  • McMahon, R. (1991). Entrenamiento de padres. En V.E. Caballo (ed.), Manual de técnicas de terapia y modificación de conducta, Madrid: Siglo XXI.
  • Tabares, X. (1998). El castigo a través de los ojos de los niños. Bogotá. D.C.: CES-Universidad Nacional de Colombia.