Osa lapsiperheistä kuormittaa isovanhempia liikaa

23 elokuu, 2019

Suurin osa isovanhemmista nauttii saadessaan auttaa lastenlasten hoidossa ja kasvatuksessa. He saavat kokea vanhemmuuden uudestaan, mutta hyvin erilaisessa muodossa. Perheet kuitenkin kasvavat ja lapsenlapset saavat lisää ikää, jolloin perheiden tarpeet lisääntyvät. Tämä johtaa helposti siihen, että isovanhemmilta odotetaan yhä enemmän apua. Perheet voivat kuormittaa isovanhempia liikaa, mikä saattaa johtaa vakavaan henkiseen ja fyysiseen epätasapainoon.

2000-luvun isovanhemmat

Yhteiskunnan muuttuessa myös perhesuhteet muuttavat muotoaan. Muutama vuosikymmen sitten 50-vuotiaat isovanhemmat olivat hyvin tavallinen näky. Tänä päivänä lapsia hankitaan entistä myöhemmin, ja on tavallista, että isovanhemmiksi tullaan vasta noin 70 vuoden iässä.

Isovanhempien ja lastenlasten keskinäinen suhde voi olla hyvin erilainen eri perheissä. Suhteen laatu riippuu useista tekijöistä, kuten isovanhempien suhteesta omaan lapseensa, perheiden asuinpaikoista, lasten asenteista ja vallitsevasta kulttuurista.

Joissain perheissä isovanhemmilla on tärkeä ja näkyvä rooli lastenlasten kasvattamisessa. Perheen tilanteesta riippuen isovanhempien apua voidaan hyvinkin usein ja säännöllisesti tai vain toisinaan. Avun pyytäminen silloin tällöin ei yleensä ole ongelma isovanhemmille, mutta jatkuva avun tarve voi saada heidät stressantumaan ja väsymään.

Osa lapsiperheistä kuormittaa isovanhempia liikaa

Osa lapsiperheistä kuormittaa isovanhempia liikaa

Jatkuva avun vaatiminen isovanhemmilta voi aiheuttaa näille niin fyysistä kuin emotionaalistakin ylikuormitusta, mikä saattaa johtaa stressiin ja sitä kautta vakavaan henkiseen ja fyysiseen epätasapainoon. Kardiologi Antonio Guijarro kertoo näkevänsä tällaista hyvin usein, etenkin aikuisten kotirouvien keskuudessa, jotka suhtautuvat vakavasti järjestykseen, vastuun kantamiseen, arvokkuuteen, nöyryyteen ja vaatimattomuuteen.

Psykologi Encarnación Liñá esittää vastauksen siihen, miksi jotkut isovanhemmat ovat erityisen sitoutuneita tilanteeseen, vaikka sillä olisi heille itselleen negatiivisia seurauksia. Hänen mukaansa arvot ja koulutus ovat isoimmat syyt siihen, että isovanhemmat kokevat tehtäväkseen lastensa ja näiden perheiden jatkuvan tukemisen. Hän myös uskoo tämän olevan isovanhemmille tapa tuntea itsensä hyödylliseksi.

Isovanhemmat viettävät aikaa lapsenlapsen kanssa

Kuten mainitsimme, pahimmillaan ylikuormitus aiheuttaa isovanhemmille joko fyysisiä tai emotionaalisia – tai molempia – ongelmia. Fyysisiin terveysvaikutuksiin kuuluvat esimerkiksi korkea verenpaine, takykardia, kuumat aallot, huimaus ja heikotus. Mitä tulee henkiseen puoleen, huono olo voi olla hyvin kokonaisvaltainen. Isovanhempi voi tuntea olonsa ahdistuneeksi, surulliseksi tai lannistuneeksi. Kaikki nämä tunteet voivat saada henkilön kärsimään entistä enemmän, koska hän tuntee syyllisyyttä huonosta olostaan.

“Rakkaus on suurin lahja, jonka yksi sukupolvi voi antaa toiselle.”

– Richard Garnett

Isovanhemmat ovat suuri tuki, josta tulee huolehtia

Ylikuormitustilaan ajautumiseen on lukuisia syitä. Monet perheet tarvitsevat isovanhempien apua esimerkiksi taloudellisista syistä tai työvuorojen pituuden tai ajankohdan vuoksi. Lapset on halvempi ja helpompi jättää isovanhempien hoitoon kuin viedä päivähoitoon. Jos vanhemmat käyvät vuorotöissä, hoitopaikan järjestäminen voi olla hyvin haastavaa.

Jokaisen perheen olisi löydettävä tasapaino vastuiden ja kykyjen ja jaksamisen välillä. Vain näin voidaan varmuudella välttää isovanhempien liiallinen kuormitus ja siitä mahdollisesti aiheutuvat fyysiset ja henkiset haitat.