Isovanhemmat tekevät lapsista onnellisempia

· 19.7.2018

Lapset, jotka saavat kasvaa isovanhempiensa kanssa, ovat onnekkaita. Tämän siteen ansioista he saavat kokea enemmän rakkautta ja tunnetason vahvistusta. Lisäksi he saavat poikkeuksellisen muistojen perinnön, joka tulee olemaan lapsen mielessä koko elämän lävitse.

Me emme tässä kuitenkaan vihjaa, että lapset jotka kasvavat ilman isovanhempien läheisyyttä ovat vähemmän onnellisia. Sen sijaan haluamme sanoa, että lapsuus on ainutlaatuinen mahdollisuus, jonka aikana suuri määrä stimulointia ja siteitä, jotka perustuvat ehdottomaan rakkauteen, luo lapselle tunne-elämän kypsyyden.

Mielenkiintoiset tutkimukset ovat osoittaneet, että lapset jotka jätetään isovanhempien hoivaan päiväkotien sijaan, saavat sujuvamman kielitaidon. He ovat myös turvatumpia tunnetasolla.

On selvää, että joskus vanhemmat eivät ole kovin läheisiä omien vanhempiensa kanssa. Tämä tekee isovanhemman ja lapsenlapsen välisen siteen kehittymisen vähän vaikeaksi. Jos tämä on oma tilanteesi, älä kuitenkaan epäröi, vaan anna lapsesi nauttia suhteesta isovanhempiin aina silloin tällöin.

Lapsuus on vaihe, joka loppuu aika nopeasti. Jotta voisit edistää sitä, että lapsillesi kehittyy vahva ja onnellinen persoonallisuus jo varhain, on hyvin tärkeää hyödyntää tätä sidettä.

Useimmat meistä tietävätkin, että isovanhemmat pystyvät antamaan tonneittain rakkautta lapsille ja että heillä on taskuissaan taikaa. He ovat aina valmiita antamaan sen hymyn, joka tuo lapsistamme esille parhaan.

Kolmen ikävuoden jälkeen lapset alkavat hyötyä vahvemmasta siteestä isovanhempiin

0-3 vuoden iässä läheisyys äitiin ja isään on se, mitä lapsi tarvitsee eniten. Tämä on ensimmäinen sosiaalinen ja rakkautta osoittava ympäristö, ja siinä lapsen aivojen kehitys ja tarve kiintymykselle vahvistuvat.

Viestintään liittyvä tunnetason kehitys on parempaa niillä lapsilla, jotka ovat kasvaneet isovanhempien kanssa.

Yksi hyvä asia on se, että isovanhemmat ovat usein mielettömän energisiä. Lapsenlapsen tuleminen kuvioihin nuorentaa heitä, ja he saavat uuden roolin, jota rakastavat. Tämä rooli on muun muassa kaikkea seuraavaa: rakastava hoivaaja, tarinankertoja, lahjanantaja ja pitkille puistokävelyille viejä.

  • Isovanhempien ei enää tarvitse olla vanhempia, eikä heidän siis tarvitse rajoittaa ja määrätä. Se ei enää ole heidän tehtävänsä, ja he ovatkin hyvin onnelllisia päästessään siitä eroon.
  • He eivät halua kaikkea sitä määräysvaltaa, joka vanhemmilla on. He opastavat lapsenlapsiaan sallivasti – isovanhemmuuteen kuuluvat ihanat elämykset ja kevätaamut, jotka maistuvat lapsenlapsen lempiruoalta.
  • Nämä myönteiset dynamiikat ja mahtavat vahvistukset stimuloivat lapsissa kielenoppimista. Kuten jo sanoimmekin, lapset eivät saa samaa stimulaatiota päiväkodissa ollessaan.
  • Isovanhemmat ovat vuorovaikutuksessa lastenlasten kanssa jatkuvasti. Lähes tietämättään he muuttuvat kyvykkäiksi arkkitehdeiksi lapsen viestinnällisiä kykyjä koskien.

Isavanhemmat jättävät pysyvän tunnetason jäljen lapsenlapsiin

Tässä mailmassa, joka on kiireinen ja täynnä kaaosta ja velvollisuuksia vanhemmille, isovanhemmat ovat erityisen tärkeitä. He tietävät jo, kuinka arvostaa sitä hetkeä, joka on tässä ja nyt.

  • Ei tulisi unohtaa, että nykyajan isovanhemmat ovat ”nuoria” ihmisiä, sillä he ovat hyvässä fyysisessä kunnossa ja halukkaita kokemaan, elämään ja jatkamaan elämysten saamista.
  • Heidän tietonsa, joka on saatu pitkän ajan kuluessa, on opettanut mikä on tärkeää. He ymmärtävät, että heidän jättämänsä perintö lapsille on materiaalisten asioiden yläpuolella. Kaikkein tärkeitä on jättää myönteinen tunnetason jälki lapsenlapsiin.
  • Lapset ja isovanhemmat liikkuvat samaan tahtiin. Isovanhemmat arvostavat nykyhetkeä enemmän kuin ketkään muut ihmiset. He huomaavat, kuinka hyönteiset lähestyvät kukkia, kuinka sadepisarat lyövät ikkunaa ja kuinka suklaapala sulaa lämpimän maitokupillisen yläpuolella.

Kaikki on taianomaista, ja nämä hetket jaetaan mahtavan kumppanuuden merkeissä. Lapset saavat ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia. He saavat tietää onnellisuudesta ilman teennäisyyksiä ja keinotekoisuuksia.

Rakastetut lapset ovat onnellisia ja turvassa olevia

Tämä on se avain ja salaisuus kasvattamisessa: lapset, joita rakastetaan, arvostetaan ja kunnioitetaan, tulevat onnellisemmiksi aikuisiksi, sillä heidän itsetuntonsa kehittyy paremmaksi.

Isovanhemmat lisäävät tätä vaikutusta merkittävällä tavalla, kunhan he ovat hyvinvoivia – jos he ovat optimistisia, viisaita, varmoja ja kykeneviä saamaan valon syttymään ympärillä olevien ihmisten sydämissä.

Älä siis epäröi! Jos vanhempasi on valmistettu tästä kaikesta, puhtaasta kiintymyksestä ja väsymättömästä rakkaudesta, anna heidän kehittää tällainen side lapsiisi. Ne monet hetket, jotka lapsenlapset ja isovanhemmat jakavat, ovat yksityiskohtia, anekdootteja ja muistoja, joita lapsesi ei koskaan tule unohtamaan.