Vauvan päänahan karstan hoitaminen - Äitiyden Ihme
 

Vauvan päänahan karstan hoitaminen

Päänahkaan muodostuva karsta on melko tavallinen ilmiö vauvan ensimmäisinä elinkuukausina. Vaikka kyseessä ei olekaan vakava ongelma, kannattaa päänahkaa hoitaa karstan leviämisen estämiseksi.
Vauvan päänahan karstan hoitaminen

Viimeisin päivitys: 20 huhtikuuta, 2019

Vauvan otsaan ja päänahkaan saattaa muodostua ruskeankellertävää kertymää, eli karstaa. Joskus karstaa kertyy myös kulmakarvoihin, silmäripsiin, nenään, korvien taakse tai muihin kehon osiin. Vaikka kyseessä on vaaraton vaiva, karstan hoitaminen kannattaa.

Miksi vauvan päänahkaan kehittyy karstaa?

Karstaa ilmenee talirauhasten liiallisen rasvan tuotannon vuoksi ensimmäisinä lapsen elämän kuukausina.

Tarkemmin ottaen se liittyy äidin hormonien läsnäoloon vauvan kehossa syntymän jälkeen – nämä hormonit stimuloivat talirauhasia, aiheuttaen liikaa talia vauvan ihon pinnalla.

Vauvan kasvaessa kyseisten hormonien määrä vähenee. Tämä johtaa vähitellen karstan katoamiseen syntymän jälkeisinä kuukaisina.

Karsta ei ole tarttuvaa, eikä se liity hygienian puutteellisuuteen. Kannattaa välttää voimakkaita tuoteita, jotka voivat pahentaa tämän tyyppistä iho-ongelmaa.

Vauvan päänahan karstan hoitaminen

Vauvan päänahan karstan hoitaminen

Yleisesti ottaen karsta ei vaadi hoitoa, ja yleensä se katoaa itsestään.

On kuitenkin monia äitejä, jotka mieluummin hankkiutuvat eroon talikertymistä, jotta vauva näyttäisi miellyttävämmältä. Seuraavat ovat suosituimmat ratkaisut karstan poistamiseksi;

1. Pese vauvan pää miedolla shampoolla

Voit pestä päänahan soveltuvalla shampoolla, jotta rasva poistuisi. Ei tulisi kuitenkaan käyttää shampoota joka päivä, sillä se voi muuten kuivattaa vauvan herkkää ihoa liiaksi – 2-3 päivän välein riittää.

2. Käytä luonnollisia öljyjä

Karstaa voidaan poistaa laittamalla 1-2 pisaraa makeaa manteliöljyä iholle. Tämä auttaa pehmentämään päänahkaa, jotta tali lähtee pois helpommin. Anna öljyn vaikuttaa alueilla, joilla karsta on näkyvintä, ja ennen kylvetystä.

Ota huomioon, että joidenkin asiantuntijoiden mukaan manteliöljyä ei kannattaisi käyttää siksi, että pähkinät voivat aiheuttaa allergiaa. Voitkin korvata kyseisen öljyn oliivi- tai arganöljyllä.

3. Hiero päänahkaa hellävaraisesti

Varovainen hieronta päänahan alueella sopivan öljyn kera ja muutaman minuutin ajan on hyvä apu.

Sitten harjaa päänahkaa, jotta voit estää talikertymiä halkeilemasta– älä poista niitä kynsilläsi.

4. Harjaa pehmeäpiikkisellä harjalla

Käytä erityistä vauvaharjaa, jotta voisit poistaa karstaa. Kannattaa tietenkin tehdä tämä äärimmäisen pehmeästi ja hellävaraisesti, jotta et aiheuta ihon ärtymistä lisää.

Jos haluat välttää tulehduksen riskiä, suosittelemme, että et ota pois niitä talikertymiä, jotka eivät lähde helposti, ja että käytät hyvin pehmeäpiikkistä harjaa.

Vauvan päänahan karstan hoito

Kuinka toimia, jos päänahan karsta ei katoa?

On aina parasta valita luonnolliset menetelmät karstan poistamiseksi, mutta jos kahden viikon kuluttuakaan et huomaa mitään muutosta vauvan ihossa, suosittelemme, että otat yhteyttä lastenlääkäriin.

Tämä kannattaa silloinkin, jos huomaat punaisten läikkien muodostumista muualle vauvan ihoon, tai jos hänellä on tulehtuneisuutta.

Jos talikertymät ovat tulehtuneita, lääkäri saattaa määrätä niihin sientä torjuvaa voidetta tai paikallista antibioottia.

Lyhyesti sanottuna vauvan päänahan karsta on tavallinen ja haitaton ilmiö, mutta se voi kuitenkin palata, vaikka hoito tehtäisiinkin kunnolla. Tämä johtuu siitä, että ihon rauhaset jatkavat liian talin tuottamista useamman viikon ajan.

Tarkkuudella ja mukautetulla hoidolla voidaan kuitenkin hidastaa karstan kehitystä, kunnes sitä ei kehity enää ollenkaan.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Dalmau Arias J, VILA AT, Puig Sanz L. Dermatitis Seborreica. Vol 18. Haymarket; 1987.
  • Ridao M, Redondo I. Dermatitis atópica en Pediatría integral: programa de formación continuada en Pediatría Extrahospitalaria. 2012; XVI (3): 213-220.
  • Zambrano A. Dermatitis seborreica. Monografía, Schering, 1990.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.