Vauvan alhaiset neutrofiiliarvot

Vauvan alhaiset neutrofiiliarvot

Viimeisin päivitys: 01 elokuu, 2021

Neutrofiilit ovat valkosoluja, jotka voivat muodostaa jopa 70 % kaikista veren leukosyyteistä. Niiden pääasiallinen tehtävä on akuutti tulehdusvaste kudosvaurioon, jossa ne tuhoavat vaurioituneen kudoksen ja kehoon tunkeutuvat mikrobit. Mutta tiesitkö, että alhaiset neutrofiiliarvot ovat hyvin yleisiä vauvoilla?

Mitä neutrofiilit ovat?

Vanhemmat saattavat huolestua, mikäli saavat tietää, että heidän vauvallaan on alhaiset neutrofiiliarvot. Alhaiset neutrofiiliarvot eli tila nimeltä neutropenia viittaa neutrofiilien eli valkosolujen alhaiseen määrään veressä. Valkosolujen tehtävänä on taistella infektioita vastaan.

Neutrofiilit ovat erittäin tärkeitä jokaisen ihmisen, mutta etenkin vauvojen organismeille. Ne auttavat suojelemaan lasta vakavilta infektioilta. Kun ihmisen elimistössä esiintyy bakteerin aiheuttama infektio, ensimmäisenä sitä vastaan alkavat taistelemaan neutrofiilit. Neutrofiilit matkaavat infektiolähteen luo suojellakseen vauvaa infektiolta.

Normaalit neutrofiiliarvot

Ennen kuin voidaan määritellä alhaiset neutrofiiliarvot, on hyvä tietää, millaiset terveen ihmisen neutrofiiliarvot ovat.

  • Terveen vauvan neutrofiiliarvo on 1500.
  • Terveen aikuisen neutrofiiliarvo on 2000-7500.

Jos henkilön neutrofiiliarvot ovat alemmat kuin edellä mainitut, voidaan kyseisen henkilön todeta kärsivän neutropeniasta. Tämän tyyppinen leukopenia viittaa alhaiseen neutrofiilien määrään veressä. Tässä tilanteessa on tärkeää selvittää, mikä alhaisten neutrofiiliarvojen taustalla on, ja käydä lääkärissä, joka määrää tarvittavan hoidon.

Alhaiset neutrofiiliarvot tarkoittavat alhaista valkosolujen määrää veressä.

Vauvan alhaiset neutrofiiliarvot

Alhaiset neutrofiiliarvot voivat johtua eri syistä. Kyseessä on neutrofiilien alhainen tuotanto tai ne voivat myös tuhoutua itsestään. Neutropeniaa aiheuttavat syyt voidaan linkittää tiettyihin lääketieteellisiin terveydentiloihin tai tapoihin.

Virus- ja bakteeri-infektiot

Jotkut sairaudet, kuten HIV, tuberkuloosi tai malaria voivat aiheuttaa vauvalle neutropeniaa. Monessa tapauksessa kyseessä on vakava infektio, joka aiheuttaa neutrofiilien äkkinäisen laskun veressä.

Tiettyjen lääkkeiden käyttö

Jotkut lääkkeet voivat vahingoittaa luuydintä ja siten epäsuorasti neutrofiileja. Syöpähoitona käytettävä sädehoito voi aiheuttaa alhaiset neutrofiiliarvot.

B12-vitamiinin puutos

B12- vitamiinin puute voi aiheuttaa megaloblastista anemiaa, joka aiheuttaa johdonmukaisen neutrofiilien määrän vähentymisen veressä.

Luuytimen sairaudet

Aplastinen anemia, myelodysplastinen syndrooma, leukemia ja myelofibroosi voivat merkittävästi vaikuttaa neutrofiilien määrän rajuun laskuun veressä.

Perinnölliset sairaudet

Jotkut synnynnäiset sairaudet voivat aiheuttaa alhaisia neutrofiiliarvoja vauvoilla, minkä takia on tärkeää ottaa huomioon suvussa esiintyvät perinnölliset sairaudet lähisukulaisilla.

Istukkaan liittyvät ongelmat

Lastaan kantava äiti voi tuottaa vasta-aineita, jotka hyökkäävät sikiön neutrofiileja vastaan, jotka kulkeutuvat istukan kautta vauvaan ennen tämän syntymää. Tämä voi aiheuttaa valkosolujen määrän vähenemistä vastasyntyneellä. Usein tämä tapahtuu ilman selkeää syytä, jolloin vastasyntynyt ei ole välttämättä edes kipeä tai hänellä ei ilmene tulehdusta.

Vauvan alhaiset neutrofiiliarvot

Alhaisten neutrofiiliarvojen hoito

Paniikkiin ei ole syytä, sillä alhaiset neutrofiiliarvot ovat hyvin yleisiä vauvoilla heidän ollessa muuten täysin terveitä. Tämä pätee kuitenkin vain vauvan ensimmäisen vuoden ajan, joka on vielä siirtymävaihetta. Jos tilanne ei ole vakava, neutropenia korjaantuu itsestään. Luuydin muuttuu takaisin ennalleen ja se alkaa jälleen tuottaa tarpeeksi valkosoluja. Jos vauvalla on kuitenkin jokin infektio, voi lastenlääkäri määrätä hoidoksi antibiootteja. Kun infektio on hoidettu, palautuu valkosolujen tuotanto normaaliksi.

Neutrofiiliarvojen ollessa todella alhaiset, voi se olla vauvalle hengenvaarallinen tila. Tällöin voidaan ottaa käyttöön seuraavanlaisia hoitomuotoja:

  1. Lääkkeet, jotka lisäävät valkosolujen tuotantoa.
  2. Tähän tarkoitukseen luotuja hoitomenetelmiä, joissa hyödynnetään veren vasta-aineita.

Jos lapsella ei ole bakteerin aiheuttamaa infektiota, on se hyvin hallittavissa. Tällöin voidaan turvautua lääkärin määräämiin antibiootteihin. Jos lapsella ei ilmene jatkuvaa kuumeilua, hänet on viety lääkärin tutkittavaksi ja vaiva on todettu ohimeneväksi, ei ole syytä huoleen. Luuydin palautuu ennalleen nopeasti ja normaalit veriarvot palautuvat, mikä tarkoittaa sitä, että valkosolujen määrä kohoaa tavalliselle tasolle.

Jos vauvalla on todettu alhaiset neutrofiiliarvot, eikä kyse ole mistään vakavasta, vanhempien kannattaa silti viedä lastaan lääkärille, jotta verenkuvaa voidaan tarkkailla. Tällöin lääkäri asettaa diagnostisen protokollan, jota seurata sekä kontrollikäynnit. Tarkastuskäyntejä tai tutkimuksia ei tule jättää välistä.

Kun lapsi on käynyt jokaisella kontrollikäynnillään ja määrätyissä tutkimuksissa, vauva tervehtyy ja paranee lopulta kokonaan. Vauvan neutrofiilien tuotanto palautuu ennalleen ja vältytään mahdollisesti tulevilta komplikaatioilta.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Vastasyntyneen keltaisuus: syyt ja hoito
Äitiyden IhmeLue se täällä Äitiyden Ihme
Vastasyntyneen keltaisuus: syyt ja hoito

Mistä vastasyntyneen keltaisuus johtuu? Miten keltaisuutta hoidetaan? Milloin keltaisuudesta on syytä huolestua ja milloin mennä lääkärille?



  • Spoor J, Farajifard H, Rezaei N. Congenital neutropenia and primary immunodeficiency diseases. Crit Rev Oncol Hematol. 2019 Jan;133:149-162.
  • Dale DC. How I manage children with neutropenia. Br J Haematol. 2017 Aug;178(3):351-363.