Uupumus on tuttua myös äideille

· 5.7.2018

Ymmärrämme sen tuskan, joka syntyy kun kuvittelee, että on se ainoa ihminen maailmassa, joka ikinä haluaa päästä jonnekin pois viikonlopuksi – ihan yksin ja ilman vastuuta tai aikatauluja. Ymmärrämme huonon omatunnon, vakavan väsymyksen ja kyyneleet. Tiedämme, että uupumus on tuttua äideillekin.

Viime vuosiin asti on kuviteltu, että uupumus (burnout syndrome) on sairaus, joka vaikuttaa ainoastaan työssäkäyvään väestöön. Sen pääoireita ovat fyysinen ja henkinen stressi sekä väsymys, joita pitkät työpäivät aiheuttavat.

Uupumus voi kuitenkin liittyä myös perheympäristöön. Se pätee erityisesti äiteihin – sekä ensisynnyttäjiin että heihin, joilla on jo useampi kuin yksi lapsi. Kuulostaa loogiselta, vai mitä?

Hyvin tunnettua uupumusta havaitaan erityisesti työntekijöissä, jotka joutuvat työskentelemään vihamielisissä ympäristöissä tuntikausia päivittäin. Älkäämme kuitenkaan unohtako sitä haastavinta työtä, johon ihminen voi ryhtyä: kasvattamista, välittämistä ja vastuun ottamista lapsesta.

Uupumus: kysymyksiä ja sitten lisää kysymyksiä

Äiditkin voivat olla uupuneita.

Mikä työ on vaikeampi kuin itsensä omistaminen täysin lasten kasvattamiseen? Onko mitään stressaavampaa kuin jatkuva tekeminen ja suorittaminen? Kun tuntuu siltä, ettei ikinä tule taukoa?

Kuka meistä ei stressaantuisi siitä tiedosta, että on 24 tuntia aikaa suorittaa pitkä lista eri tehtäviä? Eikö ole kamalaa havaita, kuinka väsynyt on, ja ilman mitään mahdollisuutta taukoon? Eikö syyllisyydentunne siitä, että välillä haluaisi vaan luovuttaa, satukin syvältä?

Näitä kysymyksiä pohtivat päivittäin miljoonat äidit kaikkialla maailmassa. Lasten kasvattaminen onnistuneesti, talosta huolehtiminen, vaimona oleminen ja uran ylläpitäminen on musertava yhdistelmä, ja se koskee meitä kaikkia. Eli älä siis tunne huonoa omatuntoa joka kerta, kun väsyneenä sinua itkettää, tai kun oma vauvasi ei suostu nukkumaan.

Äiteinä me vaadimme itseltämme enemmän kuin pystymme antamaan. Päivämme alkaa aikaisin lasten kanssa. Keskipäivään mennessä jo tuntuu siltä, etteivät voimat riitä, mutta pakko on vaan jatkaa. Iltaan mennessä olemme jo ihan poikki, ja lopulta kun saamme vihdoin lapset nukkumaan, tuntuu siltä että tekisi mieli vaan paeta, minkä jälkeen podemmekin sitten huonoa omatuntoa.

Kun tunnistamme avun tarpeen itsessämme tai sen, että uupumus kuplii pinnan alla ja meidän pitäisi vain laittaa hihat heilumaan ongelman ratkaisemiseksi, annamme usein uupumuksen vain pahentua. Synnytyksenjälkeinen masennus, joka ilmenee vauvan elämän ensimmäisten kuukausien aikana, voi jättää meihin jälkensä pitkäksi aikaa.

Pyydä apua, kun sitä tarvitset. Ja mikä tärkeintä, käytä myös aikaa itsestäsi huolehtimiseen.

Mistä tiedät, että kärsit uupumuksesta?

Äiditkään eivät aina jaksa

Asiantuntijoiden mukaan uupumuksen oireita ovat muun muassa:

  • Liiallinen väsymys. Väsymys alkaa heti, kun nouset aamulla ylös sängystä. Haluat vain jäädä sänkyyn tekemättä mitään univajeen ja jo aiemmin kertyneen väsymyksen takia.
  • Ruokahalun väheneminen. Ottaen huomioon kaikki asiat, mitä sinun tulisi tehdä, saatat jättää omat ruoka-aikasi huomioimatta tai syöt vain jotain pientä välipalaa kunnon ruoan sijaan. Tiedät, ettei ole hyväksi jättää syömättä, mutta väsymys voittaa tässäkin.
  • Lannistuneisuus ja apatia. Tiettyjen tehtävien toistuvuus, joita ovat vaikkapa vauvan ruokkiminen, siistiminen ja vaippojen vaihtaminen, laittaa sinut toimimaan automaatiotilassa. Koet nämä tehtävät pakkona, mikä vaikuttaa myös asioihin, jotka kiinnostivat sinua ennen, kuten esimerkiksi musiikin kuuntelu, herkullisen jälkiruoan laittaminen, kävelylle lähteminen tai kirjan lukeminen. Koet, että ajan käyttäminen näihin asioihin olisi vastuutonta.
  • Huonotuulisuus. Se, ettet pääse tekemään haluamiasi asioita ja hoidat aina vain tarpeelliset asiat, haihduttaa hyvän tuulesi, mikä vaikuttaa suoraan avioliittoosi. Haluat etäisyyttä kumppanistasi, mutta tämä kuitenkin pahentaa tunnetilojasi.
  • Tunnet syyllisyyttä joka kerta, kun haluat itkeä, sillä et vain enää jaksa. Kun asiat eivät mene odotusten mukaan, kun asunto on taas sotkuinen, kun et halua nousta ylös sängystä, kun kuulet vauvasi itkevän keskellä yötä, kun et ole kiinnostunut puolisostasi… Tuntuu siltä, että syyllisyydentunne on läheisin seuralaisesi näinä vaikeina aikoina.

Jos olet äiti, joka kokee uupumuksen oireita, älä pelkää myöntää itsellesi, ettet selviä niin suuresta vastuutaakasta yksin. Pyydä apua, kun sitä tarvitset. Ja mikä tärkeintä, käytä aikaa myös itsestäsi huolehtimiseen. Jos sinusta huolehditaan, perheestäsikin huolehditaan.

Puhu puolisollesi tai kumppanillesi ja läheisimmille henkilöille tunteistasi ja siitä, millaista tukea heiltä tarvitset. Huomaat olosi kohentuvan, kun annat heidän työskennellä yhdessä kanssasi. Tämä auttaa sinut näkemään äitiyden ihanan ja kaoottisen maailman taas positiivisena.