Vauvojen tali-ihottuma
Vauvojen tali-ihottuma ilmaantuu yleensä toisella elinviikolla ja voi kestää 4–6 kuukautta. Ilmantuuvuushuippu on noin 3 kuukauden iässä. Se on useimmiten lievä ja itsestään rajoittuva sairaus.
Mikä on vauvojen tali-ihottuma?
Tali-ihottuma tunnetaan myös nimellä pityriasis capitis. Se näkyy kellertävänä, joskus rasvaisena karstana päälaella ja päänahan etuosassa. Joskus saatetaan nähdä seroosia kudosnestettä.
Tali-ihottuma on yleinen ja yleensä lievä lapsuuden vaiva, joka ei juuri vaadi hoitoa. On tärkeää selventää, että se ei ole tarttuva sairaus, sillä tämä huolestuttaa vanhempia usein kovasti.
Vauvojen tali-ihottuman syyt
Tali-ihottuman syiden tunnistaminen ei ole helppoa, mutta sen tiedetään johtuvan ainakin seuraavista:
- Talirauhasten toiminnan kiihtyminen äidin veressä kiertävien hormonien vaikutuksesta
- Perintötekijät
- Iholla elävien sienten lisääntyminen. Pääasiassa siihen liittyy Malassezia-hiiva.
- Muutokset ihon mikrobiotassa
Saatat olla kiinnostunut tästäkin: Mikä on maitorupi ja miten sitä hoidetaan?
Tali-ihottuman kliiniset oireet vauvoilla
Oireita ovat ihon punoitus sekä kuiva tai rasvainen kellertävä karsta. Tali-ihottuma ei yleensä kutise eikä ole kivulias, ja vauva näyttää tyytyväiseltä, vaikka vanhempia se saattaakin huolettaa. Tali-ihottuma ei yleensä myöskään häiritse vauvan unta tai ruokailua.
Ihottuma häviää yleensä itsestään muutamassa viikossa. Sillä on siis hyvä ennuste, ja The Practitioner -lehden katsauksen mukaan se ei yleensä uusiudu.
Tali-ihottumalle alttiit paikat
Tali-ihottumaa esiintyy tyypillisesti alueilla, joissa talirauhasten toiminta on vilkkaampaa. Näitä kehonosia ovat:
- Päänahka
- Ulkokorva
- Kasvojen T-alue
- Vaippa-alue
- Kaulan ja kainalon ihopoimut
Lue myös: Hoitoja vauvojen lämpöihottumaan
Vauvojen tali-ihottuman diagnosointi
Vauvojen tali-ihottuma diagnosoidaan lääkärin vastaanotolla analysoimalla ihottumaläiskien ulkonäköä ja sijaintia. Biopsiaa tai muuta diagnostista toimenpidettä ei tarvita asianmukaisen ja tehokkaan hoidon aloittamiseksi.
Erotusdiagnoosi
Erotusdiagnoosia tulee harkita muiden, samankaltaisin oirein ilmenevien sairauksien kohdalla:
- Psoriaasi: Psoriaasi aiheuttaa ihon punoitusta ja valkoisia, hilseileviä läiskiä. Lisäksi se voi aiheuttaa voimakasta kutinaa, mistä seuraa raapimisvaurioita.
- Atooppinen ihottuma: Tälle on ominaista tulehdus ja kutina kyynärtaipeissa, polvitaipeissa ja kaulalla. Se ilmenee yleensä lapsuudessa ja lievittyy ajan myötä.
- Pityriasis versicolor eli savipuoli: Toisin kuin tali-ihottumassa, pityriasis versicolorissa läiskät ovat yleensä värittömiä. Niitä esiintyy ylävartalossa, kuten selässä ja olkavarsissa.
- Ruusufinni: Ruusufinni ei aiheuta runsasta hilseilyä ja sitä esiintyy vain kasvoilla.
Vauvojen tali-ihottuman hoito
Yleensä turvaudutaan hyviin ihonhoitotoimiin, joita ovat esimerkiksi kuuman veden välttäminen suihkussa, synteettisten saippuoiden käyttö ja ihon riittävä kosteutus.
Cochrane-verkoston katsauksen mukaan vauvojen tali-ihottuman hoitojen tehokkuudesta on edelleen epäselvyyttä.
Jos hygieniatoimet eivät auta lievittämään vaivaa, tulee kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi määrätä kortikosteroidi- tai sienivoidetta muihin kehonosiin.
Vauvojen tali-ihottuman hoito
Useimmiten tali-ihottuma on itsestään rajoittuva vaiva, joka häviää ilman hoitoa. Prosessia voidaan kuitenkin nopeuttaa tietyillä toimenpiteillä:
- Vauvan päänahka tulee pestä miedolla shampoolla, jossa on pehmentävää ainetta (nestemäistä vaseliinia, manteliöljyä tai vauvaöljyä).
- Huuhtelun jälkeen poista päänahasta varovasti karsta, joka on öljyn käytön myötä pehmentynyt.
- Karstaa, joka ei lähde, hoidetaan yleensä 2-prosenttisella ketokonatsolivoiteella tai 1-prosenttisella hydrokortisonivoiteella viikon ajan.
Mitä vauvojen tali-ihottumasta tulee muistaa
Vauvojen tali-ihottuma on yleinen, hyvänlaatuinen ja tarttumaton sairaus, joka paranee itsestään.
Itselääkitystä ei suositella, sillä se voi pahentaa vaivaa tai peittää oireet, jotka ovat merkki toisesta sairaudesta.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Clínica Mayo (s.f.). Dermatitis seborreica infantil. Consultado el 08 de mayo de 2023. https://www.mayoclinic.org/es-es/diseases-conditions/cradle-cap/symptoms-causes/syc-20350396.
- Elish, D., & Silverberg, N. B. (2006). Infantile seborrheic dermatitis. Cutis, 77(5), 297-300. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16776285/.
- Foley, P., Zuo, Y., Plunkett, A., Merlin, K., Marks, R. (2003). The frequency of common skin conditions in preschool-aged children in Australia: seborrheic dermatitis and pityriasis capitis (cradle cap). Arch Dermatol, 139(3), 318-22. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/12622623/.
- Leung, A., Barankin, B. (2015). Seborrheic Dermatitis. Int J Pediat Health Care Adv, 2(1), 7-9. https://www.researchgate.net/publication/317714041_Seborrheic_Dermatitis.
- Ooi, E. T., Tidman, M. J. (2014). Improving the management of seborrhoeic dermatitis. Practitioner, 258(1768), 23-6. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/24689165/.
- Victoire, A., Magin, P., Coughlan, J., van Driel, M. L. (2019). Interventions for infantile seborrhoeic dermatitis (including cradle cap). Cochrane Database Syst Rev, 3(3), CD011380. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/30828791/.
- Wannanukul, S., Chiabunkana, J. (2004). Comparative study of 2% ketoconazole cream and 1% hydrocortisone cream in the treatment of infantile seborrheic dermatitis. J Med Assoc Thai, 87(S2), 68-71. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/16083165/.