Pienten lasten välikorvatulehdus: oireet ja hoito
 

Pienten lasten välikorvatulehdus: oireet ja hoito

Välikorvatulehdus on yleinen vaiva ensimmäisten viiden elinvuoden aikana ja se puhkeaa yleensä hengitystieinfektioiden yhteydessä.
Pienten lasten välikorvatulehdus: oireet ja hoito
Leidy Mora Molina

Tarkistanut ja hyväksynyt: sairaanhoitaja Leidy Mora Molina.

Kirjoittanut Leidy Mora Molina

Viimeisin päivitys: 01 toukokuuta, 2023

Välikorvatulehdus on yksi lapsuuden yleisimmistä taudeista. Arviolta 70–80 %:lle lapsista kehittyy vähintään yksi välikorvatulehdus viiden ensimmäisen elinvuoden aikana.

Tauti aiheuttaa epämukavuutta ja kovaa kipua korvassa, ja vaikka sitä onkin suositeltavaa pyrkiä lievittämään, aina ei tarvitse turvautua antibiootteihin.

Tässä artikkelissa kerromme kaiken oleellisen pienten lasten välikorvatulehduksesta.

Mikä on pienten lasten välikorvatulehdus?

Välikorvatulehdus (otitis media) johtuu yleensä jostakin tartunnanaiheuttajasta (viruksesta tai bakteerista). Nämä mikrobit ovat tavallisesti peräisin jostakin hengitysteiden viereisestä rakenteesta.

Korvassa on kolme selkeää onteloa. Välikorva sijaitsee tärykalvon takana ja on yhteydessä nenänieluun korvatorven kautta.

Imeväisikäiset ja pikkulapset ovat alttiimpia korvatulehdukselle kuin vanhemmat lapset johtuen immuuni- ja anatomisista tekijöistä. Tästä syystä se on yksi merkittävimmistä syistä lääkärikäyntiin lapsuudessa, sekä kesällä että talvella.

Mistä pienten lasten välikorvatulehdus johtuu?

Merkittävin syy välikorvatulehdukseen on hengitystieinfektio. Tämä johtuu siitä, että hengitysteistä bakteerit pääsevät helposti välikorvaan. Yleisimmät välikorvatulehdusta aiheuttavat bakteerit ovat Streptococcus pneumoniae ja Haemophylus influenzae.

Imeväisillä ja pikkulapsilla korvatorvi on lyhyempi, leveämpi ja vaakasuorempi kuin aikuisilla. Tällainen anatomia edistää liman (ja bakteerien) pääsyä nenästä välikorvaan, mikä aiheuttaa sen osittaisen tukkeutumisen. Tämä ilmiö luo mikrobeille otollisen kasvuympäristön ja aiheuttaa tulehduksen läheisissä elimissä, kuten välikorvassa.

Kun bakteerit pääsevät välikorvaan, siellä olevat eritteet ja mätä lisääntyvät, mikä aiheuttaa painetta tärykalvossa ja työntää sitä ulospäin. Tämä aiheuttaa kovaa kipua ja heikentää kuuloa kyseisessä korvassa.

Jos korvatulehdus toistuu usein tai pitkittyy, vaiva ei ole enää akuutti, vaan sitä pidetään toistuvana tai kroonisena. Tämä on varsin yleistä lapsuudessa immuunijärjestelmän kypsymättömyyden vuoksi. Siksi on odotettavissa, että välikorvatulehdusta esiintyy yhä vähemmän 5-vuotiaasta alkaen.

Vauvalla on korvakipua.

Muut välikorvatulehduksen syyt

Myös muut kuin infektioperäiset syyt voivat aiheuttaa välikorvatulehduksen. Niistä tärkeimmät ovat:

  • Hengitystieallergiat
  • Tärykalvon suora ärsytys (suora kontakti kemikaaleihin, kuten uima-altaan klooriin)
  • Äkilliset ilmanpaineen muutokset
  • Korvatorven tukkeutuminen muista syistä

Välikorvatulehduksen oireet imeväisillä ja pienillä lapsilla

Imeväisikäisten ja pikkulasten kivun paikantaminen voi olla melko haastavaa. Jos epäilet lapsellasi korvatulehdusta, voi oireiden tarkkaileminen olla avuksi.

Selkeä ja helposti havaittava merkki on, että vauva itkee paljon ja vie kätensä sairaalle korvalle.

Korvakivun lisäksi voi esiintyä seuraavia oireita ja merkkejä:

  • Kuume
  • Ärtyisyys ja jatkuva itku, etenkin öisin
  • Ruokahaluttomuus
  • Ulkokorvan punoitus ja kipu korvaa tunnusteltaessa (tätä ei aina esiinny)
  • Kirkkaan nesteen tai märkäeritteen vuotaminen korvakäytävästä
  • Tasapainon heikkeneminen

Tällaisten oireiden ilmetessä lapsi on parasta viedä lastenlääkärille, joka voi määrätä asianmukaisen hoidon.

Kuinka pienten lasten välikorvatulehdusta hoidetaan?

Imeväisten ja pikkulasten välikorvatulehduksen hoito riippuu oireista, aiheuttajasta ja lapsen perusterveydentilasta eli hänen iästään ja sairaushistoriastaan.

Useimmiten välikorvatulehdus paranee itsestään muutamassa päivässä. Itse asiassa jopa 90 %:lla lapsista se menee ohi ensimmäisen viikon kuluessa. Tämä pätee erityisesti silloin, kun sen aiheuttaja on jokin yleinen bakteeri, kuten Haemophilus influenzae.

Muissa tapauksissa tulee harkita antibioottikuuria komplikaatioiden välttämiseksi. Näin on erityisesti imeväisten ja alle 2-vuotiaiden lasten kohdalla, koska heidän immuunijärjestelmänsä ei ole vielä täysin kypsä.

Yleisohje on, että välikorvatulehduksen hoito aloitetaan särkylääkkeillä ja kuumetta alentavilla lääkkeillä, kuten parasetamolilla ja ibuprofeenilla.

Jos oireet eivät hellitä 2–3 päivässä tai jos lastenlääkäri toteaa, että korvatulehdus on molemminpuolinen tai märkivä (korvasta tulee märkäeritettä), voidaan määrätä antibioottikuuri joko korvatippoina tai suun kautta.

Kun antibioottikuuri aloitetaan, se on tärkeää syödä loppuun, vaikka oireet lievittyisivätkin nopeasti. Näin vältetään taudin uusiutuminen ja antibioottiresistenssin kehittyminen.

Voidaanko pienten lasten välikorvatulehdus estää?

Välikorvatulehdus on vaiva, joka voi yleistyä pienillä lapsilla. Siksi kotona on hyvä toteuttaa joitakin ennaltaehkäiseviä toimia:

  • Imetä lasta vähintään 1-vuotiaaksi asti. Äidinmaidosta vauva saa vasta-aineita, jotka suojaavat yleisiltä infektioilta.
  • Tuttipulloa tarjotessasi varmista, että vauva ei ole täysin makuulla. Jos pullo on pystysuorassa, osa sisällöstä pääsee helpommin korvatorveen painovoiman vaikutuksesta.
  • Vältä lapsen vilustumista ja flunssia. Jos lapsella on hengitystieoireita, hyvä tekniikka liman poistamiseksi on nenähuuhtelu.
  • Pidä vauvan korvat kuivina. Vältä saippuaveden valumista suoraan korvaan kylvyn aikana ja kuivaa pesun jälkeen pyyhkeellä kaikki minkä voit. Älä koskaan työnnä vanupuikkoja korviin, sillä se voi vahingoittaa tärykalvoa.
  • Pidä lapsi hyvin tuuletetussa ja savuttomassa ympäristössä.
  • Noudata tiukasti rokotusaikataulua. Rokotukset auttavat ehkäisemään useiden korvatulehdukseen liittyvien bakteerien aiheuttamia infektioita.
  • Pese omia ja lapsesi käsiä tiuhaan saippualla ja vedellä. Pidä paljon käytössä olevat tasot ja pinnat puhtaina.
Äiti imettää lastaan.
Imetys on paras tartuntatautien ehkäisystrategia varhaislapsuudessa. Imetä lastasi niin kauan kuin voit vahvistaaksesi hänen vastustuskykyään.

Välikorvatulehdus varhaislapsuudessa

Välikorvatulehdus on varsin yleinen vaiva pienillä lapsilla ja merkittävä koulu- ja työpoissaolojen syy maailmanlaajuisesti. Se on onneksi ehkäistävissä ja pysyy yleensä lievänä parantuen itsestään. Jos kuitenkin epäilet lapsellasi välikorvatulehdusta, ota yhteyttä lastenlääkäriin saadaksesi neuvoja.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • De la flor, J. (2017). Infecciones de vías respiratorias altas-2: otitis media aguda (etiología, clínica y diagnóstico; complicaciones y tratamiento); otitis media aguda de repetición y otitis media crónica; otitis externa. Pediatría Integral 2017; XXI (6): 399–417.
  • National institute on deafness and other communication disorders (2017). Infecciones del oído en los niños. Recuperado de: https://www.nidcd.nih.gov/es/espanol/infecciones-del-oido-en-los-ninos
  • Yolik, J. (2017). Otitis media aguda.  Revista de la Facultad de Medicina de la UNAM. Vol. 60, Nº 1, Enero-Febrero 2017. Páginas 50-58.
  • Venekamp RP, Sanders SL, Glasziou PP, Del Mar CB, Rovers MM. (2015) Antibiotics for acute otitis media in children. Cochrane Database Syst Rev. 2015 Jun 23;2015(6):CD000219. doi: 10.1002/14651858.CD000219.pub4. PMID: 26099233; PMCID: PMC7043305. Disponible en: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26099233/
  • Muñoz, J. (2013). Otitis media aguda Revista pediatría en atención primaria. Vol. 15 – Num. 22. Recuperado de: https://pap.es/articulo/11815/otitis-media-aguda
  • López, G. et al. (2008). Guía-ABE. Infecciones en Pediatría. Guía rápida para la selección del tratamiento antimicrobiano empírico. Otitis media aguda. Recuperado de: https://www.guia-abe.es/temas-clinicos-otitis-media-aguda
  • Hijano, F. (2003). Otitis media aguda. Anales de pediatría. Vol. 01. Núm. S1. páginas 3-9 (Junio 2003).
  • Richardson, V. et al (1998). Otitis media aguda en pediatría. Revista de salud pública de México Vol.40, N°.5. Recuperado de: https://www.scielosp.org/pdf/spm/1998.v40n5/450-455/es

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.