Miksi lapsen hammas on muuttunut harmaaksi?
 

Miksi lapsen hammas on muuttunut harmaaksi?

Lapsen hampaan harmaantuminen saattaa aiheuttaa vanhemmissa huolta. Tässä artikkelissa kerromme, mistä värimuutos johtuu.
Miksi lapsen hammas on muuttunut harmaaksi?

Viimeisin päivitys: 14 maaliskuuta, 2022

On melko yleistä tavata hammaslääkärin vastaanotoilla vanhempia, jotka ovat huolissaan lapsensa hampaan muuttumisesta harmaaksi. Ja totuus on, että hampaiden asteittainen tummuminen on jossain määrin hälyttävää, mutta se on myös melko yleistä lapsuudessa. 

Hampaiden normaali väri vaihtelee valkeahkosta aavistuksen harmahtavaan tai kellertävään. Hampaan muuttuminen tummanharmaaksi ja sen jatkuva tummuminen on kuitenkin hälytysmerkki.

Tämä sävyero muihin hampaisiin nähden viittaa siihen, että hampaassa on jokin vialla ja se vaatii hoitoa. Jatka lukemista niin saat tietää, miksi lapsen hammas on muuttunut harmaaksi ja mitä tässä tilanteessa tulee tehdä.

Miksi lapsen hammas on muuttunut harmaaksi?

Hampaat eivät muutu harmaiksi yhdessä yössä, vaan se tapahtuu vähitellen. Syynä on se, että värin muuttuminen on merkki hampaan sisällä tapahtuvista hitaista muutoksista.

Hampaan keskellä oleva hammasydin, jossa sijaitsevat verisuonet ja hermot, käy läpi nekroottisen prosessin, joka on vastuussa värin muuttumisesta. Puutteellinen verenkierto, punasolujen poistuminen ulkopuolelle ja joissakin tapauksissa bakteerien kolonisaatio aiheuttavat ydinkudoksen heikkenemistä ja kuoleman.

Hammasytimen kuolioitumiseen ja hampaan devitalisaatioon on useita syitä. Yleisimmät syyt lapsuudessa ovat kuitenkin hampaiden tapaturmat ja reikiintyminen.

Jos lapsen hammas on muuttunut harmaaksi, lapsi tulee viedä hammaslääkäriin.

Hampaan tapaturma

Hampaan tapaturma on yksi yleisimmistä syistä lasten hampaiden harmaantumiseen. Ei ole mitenkään harvinaista, että lapset lyövät suunsa leikkiessään tai urheillessaan.

Tapaturman sattuessa saattaa aluksi näyttää siltä, että kaikki on suussa kunnossa. Tästä huolimatta hampaiden verenkierto voi keskeytyä ja aiheuttaa hammasytimen kuoleman. Ajan myötä vahingoittunut hammas voi muuttua harmaaksi.

Vanhemmat tai lapset itsekään eivät usein edes muista, milloin tapaturma sattui. Kuten edellä mainittiin, hampaan väri ei muutu heti, vaan 2–3 viikon kuluttua tapaturmasta. Joissakin tapauksissa hampaan väri voi muuttua vasta useiden kuukausien jälkeen.

Useimmiten ongelma koskettaa keskimmäisiä yläetuhampaita, sillä ne ovat sijaintinsa vuoksi alttiimpia tapaturmille.

Maitohampaissa esiintyy enemmän tummumista kolhujen vuoksi, vaikkakin tämä prosessi voi vaikuttaa myös pysyviin hampaisiin.

Hampaiden reikiintyminen

Hampaiden reikiintyminen on yksi yleisimmistä sairauksista koko väestössä. Ja lapsuudessa riski hampaiden reikiintymiseen on erityisen suuri.

Reiät ovat hampaiden kovakudoksen tuhoutumista suun bakteerien tuottamien happojen vaikutuksesta. Nämä hapot, joita bakteerien aineenvaihdunta tuottaa syömästämme sokerista, kykenevät liuottamaan hampaista mineraaleja.

Reikiintymisen ensimmäinen merkki ovat valkoiset täplät, jotka muuttuvat vaurion edetessä keltaisiksi tai ruskeiksi. Jos ongelmaa ei hoideta, kudostuho jatkuu, hampaisiin tulee koloja ja reiät syvenevät.

Jos karies saavuttaa hammasytimen, se voi aiheuttaa sen kuoleman. Kuten jo todettiin, kuolio voi olla syynä lapsen hampaiden harmaantumiseen.

Maitohammas, jossa on syvä reikä ja kuollut hammasydin, voi vaurioittaa alla muodostuvia hampaita. Tästä syystä on tärkeää viedä lapsi hammaslääkäriin heti, kun huomaat hampaassa reiän tai hammas on muuttunut harmaaksi.

Mitä tehdä, jos lapsen hammas on muuttunut harmaaksi?

Heti kun huomaat, että lapsesi hammas on muuttunut tai muuttumassa harmaaksi, lapsi tulee viedä hammaslääkäriin. Hammaslääkäri pystyy arvioimaan tilanteen ja määräämään ongelmaan parhaan hoidon.

Lapsen suuta tutkiessaan hammaslääkäri etsii muitakin mahdollisia merkkejä, esimerkiksi sitä, onko suussa reikien aiheuttamaa hampaiden tuhoa, mätää tai fisteleitä, tai liikkuuko hammas. Hän tiedustelee myös mahdollisesta kivusta tai vihlomisesta.

Jos lapsen suuhun on kohdistunut isku , on tärkeää mainita siitä hammaslääkärille ja kertoa, milloin ja miten tapaturma sattui. Kerro myös, onko lapsella ollut kipua tai turvotusta alueella ja onko ikeneen ilmaantunut märkänäppylä. Suun röntgenkuvauksella voidaan selvittää, missä kunnossa luu on ja ovatko pysyvät hampaat vahingoittuneet.

Hammaslääkäri valitsee tapauksesta riippuen kullekin lapselle sopivimman hoitovaihtoehdon. Päätökseen vaikuttavat esimerkiksi lapsen ikä, kyseessä olevat hampaat, mahdollinen infektio sekä sairauksien vaikeusaste.

Monissa tapauksissa, etenkin kun maitohampaan irtoamiseen ei ole pitkä aika, hammaslääkäri suosittelee tarkkailemaan tilannetta ja tulemaan seurantakäynnille komplikaatioiden ehkäisemiseksi. On tärkeää pitää sovitut tapaamiset haittojen välttämiseksi.

Joskus hammasydin on hoidettava tai maitohampaat poistettava, jotta pysyvä hammas puhkeaisi. Mahdolliseen tulehdukseen tarvitaan antibiootteja.

Jos värimuutos tapahtuu rautahampaassa, tarvitaan erityistä juurihoitoa riippuen siitä, missä määrin juuri on muodostunut. Kun lapsi on riittävän vanha, esteettinen puoli voidaan ratkaista laminaateilla tai hampaidenvalkaisulla.

Suusuojat ehkäisevät hampaiden tapaturmia ja siten hampaiden harmaantumista.

Hammaslääkärin apu on tarpeen

Lapsen hampaan harmaantumista ei useinkaan voi ehkäistä. Oikea-aikainen hoito voi kuitenkin estää ongelmaa pahenemasta.

Säännölliset käynnit hammaslääkärissä auttavat havaitsemaan ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Lisäksi oikeaoppisella hammashygienialla ja terveellisellä ruokavaliolla voidaan vähentää reikiintymisriskiä.

Mitä tapaturmiin tulee, on suositeltavaa antaa lapsille hammassuojat ja välttää vaaratilanteita, jotka kasvattavat tapaturmien riskiä. Jos lapsi tästäkin huolimatta lyö suunsa, ja vaikka kaikki näyttäisi olevan kunnossa, on parasta käydä luotettavan hammaslääkärin luona. Ammattilainen osaa arvioida tilanteen ja kertoa, mitä on odotettavissa ja kuinka toipumista voi edistää.

Omalla hoidolla ja oikea-aikaisella hammaslääkärin avulla lapsen suu on helpompi pitää terveenä, ja näin myös hampaiden harmaantumisen riski pienenee.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Vauvan ensimmäiset hampaat
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Vauvan ensimmäiset hampaat

Vauvan ensimmäiset hampaat saattavat aiheuttaa vauvalle epämukavaa oloa ja kipua. Tässä artikkelissa kerromme, kuinka voit helpottaa vauvan oloa.



  • de Jesus Soares, A., Lima, T. F. R., Lins, F. F., Morante, D. R. H., de Almeida Gomes, B. P. F., & de Souza-Filho, F. J. (2011). Un nuevo protocolo de medicación intraconducto para dientes con necrosis pulpar y rizogénesis incompleta. Revista Estomatológica Herediana21(3), 145-145.
  • Morales Chaucalá, V. A. (2019). Pasta triantibiótica en tratamiento de necrosis pulpar en dientes temporales (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
  • Bobadilla, Q., & Paulit, M. (2018). Patologías pulpares más frecuentes en niños con dentición temporal en la Institución Educativa Inicial 001 Niño Jesús de Praga Amazonas, Chachapoyas-2018.
  • Páez Félix, Á. E., Cuyutupac Alvarez, A. C., & Poma Valerio, A. S. (2018). Frecuencia de lesiones pulpares en niños y adolescentes de 3 a 16 años, atendidos en la Clínica Dental Docente UPCH, en el período 2015-2016.
  • Raposo Correa, S., & Jiménez, P. (2021). NECROSIS PULPAR Y TRAUMATISMOS EN DENTICION TEMPORAL. Revista Europea de Odontoestomatología.
  • González Aguirre, L. V. (2020). Revascularización en dientes traumatizados, rizogénesis incompleta y necrosis pulpar (Doctoral dissertation, Universidad Nacional de Cuyo. Facultad de Odontología).
  • Pérez Gavica, V. I. (2021). Microbiología de los conductos radiculares en las necrosis pulpares (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).
  • IPS, P. S. (2018). GUIA CLINICA DE TRAUMA DENTOALVEOLAR.
  • Jumbo Jumbo, A. A. (2020). Prevalencia de lesiones pulpares en dientes temporales (Bachelor’s thesis, Universidad de Guayaquil. Facultad Piloto de Odontología).