Miten henkinen väsymys vaikuttaa lapseen?
Jokainen on kuullut puhuttavan burnoutista, uupumisesta tai loppuunpalamisesta aikuisten kohdalla, mutta tiesitkö, että myös lapset voivat kärsiä henkisestä uupumuksesta? Näin voi tapahtua, jos lapsi altistuu voimakkaalle stressille tai jos hänellä on liikaa tehtäviä, velvollisuuksia tai töitä hänen kehitykselliseen tasoonsa nähden. Seuraavaksi kerromme, miten henkinen väsymys vaikuttaa lapseen ja miten uupuminen voidaan pyrkiä välttämään.
Miten henkinen väsymys vaikuttaa lapseen?
Henkinen väsymys tarkoittaa jatkuvaa ja voimakasta psyykkistä uupumusta, jota voi ilmetä lapsilla monin eri tavoin. Henkisen väsymyksen yleisimpiä oireita ovat:
- Turhautuneisuus, ärtyneisyys ja stressi
- Huono mieliala
- Apaattisuus ja motivaation puute
- Heikko minäkäsitys ja alhainen itsetunto
- Heikko keskittymiskyky
- Aggressiivinen tai välttelevä käytös
- Ahdistuneisuuskohtaukset
- Taipumus somaattisiin, emotionaalisiin tai käytöksellisiin häiriöihin
- Taipumus erilaisiin uniongelmiin
Tavallisesti henkinen väsymys liittyy opintoihin, sillä koulunkäynti on usein osa-alue, jolla lapsi kokee eniten paineita ja vaatimuksia – niin opettajien kuin vanhempienkin taholta. Ja kuten voi odottaa, henkisen väsymyksen oireet voivat vaikuttaa lapsen koulussa suoriutumiseen hyvin negatiivisesti. Tämän lisäksi uupumus voi vaikuttaa lapsen sosiaaliseen kehitykseen, sillä hänellä ei välttämättä ole voimia, halua tai aikaa olla vuorovaikutuksessa muiden lasten kanssa.
Ketkä kärsivät todennäköisimmin henkisestä väsymyksestä?
Jotkut lapset kärsivät toisia todennäköisemmin henkisestä väsymyksestä, mikä johtuu eri tekijöistä ja luonteenpiirteistä, jotka tekevät lapsesta alttiimman ja haavoittuvamman henkiselle väsymykselle. Väsymykselle altistavia piirteitä ovat muun muassa:
- Ahdistuneisuus
- Oppimiseen liittyvät ongelmat
- Tarkkaavuusongelmat
- Käyttäytymisongelmat
- Mielenkiinnon puute ympäristöä kohtaan
- Perfektionismi ja pakkomielteisyys
Kuinka lapsi voi välttyä henkiseltä väsymykseltä?
Jotta lapsi välttyy henkiseltä väsymykseltä, vanhempien on tärkeää kiinnittää huomiota tälle annettujen tehtävien ja velvollisuuksien määrään ja kuormittavuuteen. Lapselle tulisi antaa vain tämän iälle ja kehitystasolle sopivia tehtäviä. Lapsen on tärkeää tehdä töitä velvollisuuksiensa täyttämiseksi, mutta aikuisten on asetettava sopivat rajat ja varmistettava, että tehtävät eivät täytä kaikkea lapsen vapaa-aikaa.
Lapsi on lapsi, jonka täytyy saada nauttia täysin rinnoin onnellisesta lapsuudesta leikkimällä, harrastamalla, lepäämällä ja viettämällä aikaa ystäviensä kanssa. Yhdysvaltalainen kliininen psykologi ja kirjailija Kay Redfield Jamison toteaa seuraavasti: “Lapsi tarvitsee vapaa-aikaa ja aikaa leikille. Leikki ei ole luksusta – se on välttämättömyys.” Tämä unohtuu liian usein, sillä monen lapsen päivät täyttyvät kotitehtävistä ja koulun ulkopuolisista aktiviteeteista.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Garcés de Los Fayos, E. J. (1995). Bornout en niños y adolescentes: un nuevo síndrome en psicopatología infantil. Psicothema, 7(1), 33-40.