Lasten yleisimmät hengitystietartunnat

 

Hengitystietartunnat johtuvat kehoa valtaavista taudinaiheuttajista, jotka aiheuttavat sairauksia hengitysteissä. Hengitystiet ovat ne hengityselinten osat, joiden kautta ilma kulkee ympäristöstä keuhkorakkuloihin. Hengitystiet jaetaan ylähengitysteihin, eli nenäonteloon, nieluun ja kurkunpäähän, sekä alahengitysteihin, eli henkitorveen ja keuhkoputkeen. Tänään kerromme, mitä ovat lasten yleisimmät hengitystietartunnat ja miten ne oireilevat.

Milloin lapsi on erityisen altis hengitystietartunnoille?

On siis monen tyyppisiä asioita, jotka edistävät hengitysteiden tartuntojen saantia lapsilla. Ne voivat liittyä suoraan vanhempien antamaan hoitoon sekä vuorovaikutukseen perheenjäsenten kanssa.

Esimerkkejä ovat seuraavat asiat:

  • Riittämätön imetys: Toisin sanoen, mikäli vauvaa ei imetetä yksinomaan tai häntä imetetään vain muutaman kuukauden ajan.
  • Aliravitsemus: Huono ruokavalio voi heikentää lapsen vastustuskykyä ja ohentaa keukojen limakalvoa, jolloin mikro-organismit pääsevät sisään.
  • Tupakansavu: Mikäli perheenjäsenet altistavat lapsen tupakansavulle, tämä voi vaikuttaa hänen kykyynsä hengittää kunnolla.
  • Kodin olosuhteet ja liika asukkaiden määrä: Kun lapsi nukkuu huoneessa, jossa on yli kolme henkilöä, hänen hygieniansa ja turvallisuutensa joutuvat vaaraan.

Lasten hengitystietartuntojen oireet

Yleisimmät hengitystietartuntojen oireet ovat:

  • Yskä
  • Päänsärky
  • Kuume
  • Ärtyneisyys
  • Kuorsaaminen
  • Korvakipu tai lisääntynyt korvien erite
  • Nenän tukkoisuus liman erittymisen vuoksi
Lasten yleisimmät hengitystietartunnat

Ylähengitystietulehdusten oireet

 
  • Flunssa tai vilustuminen: Tämä on erittäin tarttuva vaiva, josta kärsii hyvin moni lapsi. Oireisiin kuuluvat nenän tukkoisuus, aivastelu, kipeä kurkku, kuiva yskä sekä lievä kuume.
  • Influenssa: Sairaus muistuttaa tavallista flunssaa, mutta siinä ilmenee enemmän komplikaatioita. Lapsella on kuumetta ja vilunväreitä, väsymystä, heikkoutta sekä mahdollisesti vatsakipua ja oksentelua.
  • Kruppi eli kuristustauti: Tämä sairaus aiheuttaa tulehtuneisuutta henkitorvessa, kurkunpäässä ja ilmatiehyissä. Voit tunnistaa sen  käheästä tai matalasta yskästä sekä lisäksi äänekkäästä hengityksestä.
  • Poskiontelotulehdus: Kyseessä on virustulehdus, joka aiheuttaa tulehtuneisuutta ja liman kertymistä. Siten tuloksena on bakteerien kertyminen lapsen poskionteloihin.

Alahengitystietulehdusten oireet

  • RS-virus: Tämän tartunnan kokee suurin osa alle 2-vuotiaista lapsista. Sen oireet muistuttavat tavallisen flunssan tuottamia oireita. Virus aiheuttaa hengitysvaikeuksia ja vakavissa tapauksissa astmaa.
  • Bronkioliitti: Sairaus koskee alle 2-vuotiaita lapsia ja etenkin 3-6-kuukauden ikäisiä. Se aiheuttaa tulehtuneisuutta kanavissa, jotka vievät ilmaa keuhkoihin, ja siksi hengittäminen on vaikeaa.
  • Keuhkokuume: Tällöin tartunta hyökkää lapsen keuhkoihin ja tuottaa nesteitä, joita kertyy hengitysteihin. Nämä estävät kunnollista hengittämistä.
  • Astma: Lapsen hengitystiet ovat tällöin tulehtuneet, sydämen lyöntinopeus on koholla, henkeä on vaikea saada ja ilmaa ei ole riittävästi juostaessa tai leikkiessä.
  • GERD eli refluksitauti: Kun lihas, joka sulkee lapsen vatsan ja ruokatorven yhtymäkohdan, ei toimi kunnolla, ruoanpaloja ja mahan happoja pääsee vatsasta ruokatorveen. Tämän tuloksena on sitten ärtymistä ja poltetta.
  • Hengitysteiden allergiat: Nämä ovat tulosta allergeeneista lapsen ympäristössä, ja ne aiheuttavat nenän tukkoisuutta, silmien vuotamista, kireää kurkkua, aivastelua ja muitakin oireita.
  • Anafylaksia: Kyseessä on allerginen reaktio hyönteispuremiin, lateksiin, lääkkeisiin tai ruokiin.
 

Hengitystietartuntojen ehkäiseminen

Monet julkiset organisaatiot levittävät tietoa, jotta lasten ja vauvojen tartuntavaaraa voitaisiin pienentää. Neuvoihin kuuluvat etenkin seuraavat:

  • Pidä hygieniasi hyvänä, jos olet kontaktissa vastasyntyneen vauvan kanssa.
  • Jos vauvasi on alipainoinen, vie hänet lääkäriin tarkastettavaksi mitä pikimmiten.
  • Mitä tulee vauvoihin, jatka imetystä pitkään, jotta voisit vahvistaa lapsen vastustuskykyä – olisi hyvä imettää ainakin kuuden kuukauden ajan.
Lasten yleisimmät hengitystietartunnat
  • Tuuleta lapsen huone hyvin ja vältä äkillisiä muutoksia lämpötilassa. Vältä myös hyvin suljettuja paikkoja.
  • Pidä kotinne vapaana tupakansavusta ja estä myös sitä, että kodin lähellä tupakoidaan.
  • Voimista lapsen vastustuskykyä pitämällä hänen ruokavalionsa hyvänä.
  • Kerro lapselle, että kädet tulee pestä molemmilta puolilta aina kun hän tulee kotiin sekä ennen aterioita.
  • Vältä sitä, että lapsi jakaa tavaroitaan muiden kanssa, kuten esimerkiksi leluja, ruokaa tai ruokailuvälineitä (lautasia, laseja tai aterimia).
  • Varmista, että hänellä on lämpimästi päällä, jos ulkona on kylmä.
  • Mikäli huomaat itselläsi mitään mainittuja oireita, kuten esimerkiksi yskää, kuumetta tai nenän tukkoisuutta, tai mikäli hengityksesi on nopeaa, aivastelet tai kuorsaat, käy heti lääkärissä.

Vaikka lapsi saattaakin menettää ruokahaluaan hengitysteiden tartunnan vuoksi, on erittäin tärkeää jatkaa hänen ruokkimistaan kunnolla.

 

Hengitysteiden tartuntoja ei aina voida välttää lapsilla, mutta ainakin niiden riskiä pystytään pienentämään. Tämän tyyppinen tartunta voidaan myös saada kuriin lääkityksellä. Jos lastenlääkäriin ei kuitenkaan mennä ajoissa, tuloksena saattaa olla vakaviakin kompikaatioita.

  • Álvarez Castelló, M., Castro Almarales, R., Abdo Rodríguez, A., Orta Hernández, S. D., Gómez Martínez, M., & Álvarez Castelló, M. D. P. (2008). Infecciones respiratorias altas recurrentes: Algunas consideraciones. Revista cubana de medicina general integral, 24(1), 0-0. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S0864-21252008000100011
  • Benguigui, Y., Antuñano, F. J. L., Schmunis, G., & Yunes, J. Y. (1997). Infecciones respiratorias en niños. OPS.
  • Cohen R, Just J, Koskas M. (2005). Infecciones respiratorias recidivantes en pediatría, cómo estudiarlas y tratarlas. Archivo de Pediatría. 2005;12(2):183-90.
  • Lozano, J., Yánez, L., Lapadula, M., Lafourcade, M., Burgos, F., Budnik, I., & Herrada, L. (2008). Infecciones respiratorias agudas bajas en niños: Estudio etiológico prospectivo. Revista chilena de enfermedades respiratorias, 24(2), 107-112. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0717-73482008000200004&script=sci_arttext
  • Pérez Sánchez, M., Fundora Hernández, H., Notario Rodríguez, M., Rabaza Pérez, J., Hernández Sánchez, M. D. L. Á., & Rodríguez Bertheau, A. (2011). Factores de riesgo inmunoepidemiológicos en niños con infecciones respiratorias recurrentes. Revista cubana de pediatría, 83(3), 225-235. http://scielo.sld.cu/scielo.php?script=sci_arttext&pid=s0034-75312011000300002