Lasten ja nuorten migreeni

Muun muassa erilaiset tulehdukset, silmien taittovirheet, purentavika, huono ryhti, jano, nälkä, väsymys ja stressi voivat aiheuttaa lapsille ja nuorille päänsärkyä. Myös jännityspäänsärkyä ja migreeniä voi esiintyä jo alle kouluikäisillä lapsilla. Migreeni puhkeaa tavallisesti nuoruudessa, mutta voi alkaa oireilla jo lapsuudessa tai vasta aikuisiässä.  Tänään puhumme siitä, miten lasten tai nuorten migreeni tunnistetaan ja miten sitä hoidetaan ja ehkäistään.

Lasten ja nuorten migreeni

Migreeni on päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, joka johtuu useimmiten ulkoisten tekijöiden aiheuttamasta reaktiivisesta häiriöstä aivorungossa. Migreenikohtauksen laukaisevat ärsykkeet ovat yksilöllisiä, ja siinä missä toisella kohtauksen aiheuttaa liian pitkään syömättä oleminen, toisella siihen voi riittää liian voimakas haju. Migreenin syytä ei vieläkään tunneta tarkasti. Se on kuitenkin melko yleinen sairaus, jota esiintyy noin 10 prosentilla aikuisista. Migreeni on naisilla lähes kolme kertaa yleisempi kuin miehillä.

Migreenin tunnistaminen

Migreeniin liittyvä päänsärky on yleensä sykkivää ja kohtalaista tai kovaa ja esiintyy usein vain toisella puolella päätä. Särky ja muut oireet estävät usein normaalien toimintojen suorittamisen, ja migreenistä kärsivä lapsi tai nuori haluaakin todennäköisesti vetäytyä lepäämään. Toisin kuin esimerkiksi jännityspäänsäryssä, migreenissä liikkuminen pahentaa kipua.

Päänsäryn lisäksi migreeniin voi liittyä pahoinvointia, kuvotusta ja oksentelua, minkä lisäksi valonarkuus sekä haju- ja ääniherkkyys ovat tavallisia oireita. Osa potilaista kärsii niin sanotuista auroista eli migreenin esioireista. Tavallisin esioire ovat oudot näköhavainnot kuten näön heikkeneminen, näkökenttäpuutokset, valojen välkkyminen tai sahalaitakuvion näkeminen. Muita esioireita ovat muun muassa huimaus, puutumisen tunne käsissä ja kasvoissa, toispuoleinen halvaus sekä vaikeudet puheen tuottamisessa tai kuullun ymmärtämisessä.

Kohtausta ennakoivat oireet, kuten väsymys, mielialan vaihtelut ja makeanhimo, voivat alkaa jo muutamia päiviä ennen itse kohtausta. Auraoireet kestävät tyypillisesti 5-60 minuuttia, minkä jälkeen alkaa varsinainen päänsärky. Migreenikohtaus voi ilmetä myös pelkkänä auraoireena ilman särkyä. Migreenikipu voi kestää tunteja ja pitkittyessään jopa päiviä. Säryn päätyttyä lapsella tai nuorella voi vielä olla huono ja väsynyt olo.

Migreenikohtaukselle altistavat tekijät

Migreeniin liittyy monia tekijöitä, joista osa on periytyviä. Jos siis suvussa esiintyy migreeniä, myös lapsi on normaalia alttiimpi sairastumaan siihen. Ei ole täysin selvää, kuinka migreeni periytyy, mutta tutkijat ovat havainneet, että tietyt migreenityypit voivat periytyä yhdeksännen kromosomin kautta. Migreenikohtaus alkaa jonkun tekijän aiheuttaessa aivoissa sarjan muutoksia, jotka vaikuttavat pään ja kasvojen tuntohermoon, kolmoishermoon, jonka kautta muutokset tuntuvat kipuna.

Yleisiä migreenikohtauksen laukaisijoita ovat seuraavat:

• Stressi ja sen laukeaminen
• Ulkoiset ärsykkeet kuten voimakkaat hajut ja valot
• Melu ja hälinä
• Hormonitoiminnan muutokset ja kuukautiset
  
• Nälkä ja verensokerin vaihtelut
• Kofeiinipitoiset virvoitusjuomat runsaissa määrin nautittuina
• Alkoholi ja tietyt ruoka-aineet
• Huonosti nukkuminen ja vähäinen uni

Lapsen tai nuoren migreenin hoito ja ehkäisy

Migreenikohtauksen alkaessa lapsi tai nuori kannattaa ohjata lepäämään hiljaiseen, hämärään ja viileään paikkaan. Kylmä tai lämmin kääre ohimolla voi helpottaa kipua, mutta yleensä tarvitaan lääkehoitoa. Yli puolella lapsista ja nuorista ibuprofeeni ja parasetamoli helpottavat kohtausoireita. Tulehduskipu- tai särkylääkettä tulee ottaa riittävän suuri annos mahdollisimman pian oireiden alettua.

Ibuprofeenia otetaan 10 milligrammaa ja parasetamolia 15 milligrammaa painokiloa kohti. Jos kipu ei hellitä, voidaan lääkitys uusia kahden tunnin kuluttua. Mikäli tulehdus- tai särkylääke ei riitä oireiden helpottamiseksi, lääkäri voi määrätä potilaalle migreenin hoitoon tarkoitettua triptaania. Mikäli kohtaukset ovat jatkuvia ja migreeni haittaa lapsen tai nuoren elämää, lääkäri voi ehdottaa estolääkitystä kohtaustiheyden vähentämiseksi.

Se, miten usein kohtauksia ilmenee ja miten rajuja ne ovat, on hyvin yksilöllistä. Kaikissa tapauksissa migreenikohtauksia ei voida ehkäistä, mutta osa kohtauksista voidaan estää välttämällä niille altistavia tekijöitä. Migreenipotilaan onkin tärkeä oppia tunnistamaan kohtauksia laukaisevat ärsykkeet ja noudattaa terveitä elämäntapoja ja rutiineja.

Migreenipotilaan kannattaa:

• Nukkua tarpeeksi ja säännöllisesti
• Syödä monipuolisesti ja tarpeeksi usein ja välttää lisäaineita
• Juoda tarpeeksi vettä ja välttää liiallista kofeiinipitoisten juomien nauttimista
• Huolehtia yleiskunnosta harrastamalla liikuntaa ja ulkoilemalla
• Välttää stressaavia tilanteita ja pyrkiä tietoiseen rentoutumiseen
• Välttää mahdollisuuksien mukaan muita migreenikohtauksen laukaisevia ärsykkeitä