Lapsen maitoallergia

Kirjoittanut ja tarkastanut ravitsemusterapeutti Silvia Zaragoza.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Yleisimpiä allergisten reaktioiden aiheuttajia lapsilla ovat ulkoiset tekijät, kuten siitepölyt, eläinpöly ja tietyt ruoka-aineet. Ruoka-aineista allergiaa aiheuttavat yleisimmin  lehmänmaito, kananmuna, viljat ja palkokasvit. Lapsen maitoallergia puhkeaa yleensä hyvin varhaisessa vaiheessa, ja suurimmalla osalla lapsista se helpottaa jo ennen koulun aloitusta. Maitoallergiasta kärsii arvioiden mukaan 2-3 % imeväis- ja leikki-ikäisistä lapsista.

Ensimmäisenä on tärkeää tehdä ero maitoallergian ja laktoosi-intoleranssin välille. Laktoosi-intoleranssi on laktoosin eli maitosokerin imeytymishäiriö, josta kärsivät tyypillisesti isommat lapset ja aikuiset. Laktoosi-intoleranssissa henkilön ohutsuolessa on liian vähän maitosokeria pilkkovaa ruoansulatusentsyymiä.
Maitoallergia sen sijaan johtuu siitä, että elimistön vasta-ainejärjestelmä tunnistaa jostain syystä maidon valkuaisaineet haitallisiksi aineiksi. Vähälaktoosiset ja laktoosittomat tuotteet sopivat laktoosi-intolerantikoille, mutta aiheuttavat maitoallergisille yliherkkyysoireita.

Miten lapsen maitoallergia oireilee?

Maidolle allerginen lapsi alkaa tavallisesti oireilla 3-12 kuukauden iässä, kun hänelle aletaan tarjota äidinmaidon lisäksi lehmänmaitopohjaisia tuotteita. Maitoallergia helpottaa jopa 75 % lapsista kolmen vuoden ikään mennessä ja lähes kaikilla ennen koulun aloittamista.

Maitoallergian oireet voivat alkaa minuuteissa, mutta voivat ilmestyä myös viiveellä jopa päiviä maidolle altistumisen jälkeen. Mikäli oireet alkavat muutamissa minuuteissa tai viimeistään 1–2 tuntia maidon nauttimisen jälkeen, ne ovat yleensä ihon punoitusta, nokkosihottumaa ja oksentelua sekä harvoissa tapauksissa hengitystieoireita, kuten nuhaa ja hengitysvaikeuksia.

Oireet voivat ilmaantua myös huomattavalla viiveellä, jolloin oireina on oksentelua, ripulia ja atooppisen ihottuman pahenemista. Joissain tapauksissa lapsi on levoton ja itkuinen ja saattaa kärsiä koliikista. Oireiden kirjo ja voimakkuus vaihtelevat yksilöittäin, mutta suurin osa lapsista kärsii useammasta kuin yhdestä oireesta. Pahimmillaan allergia voi aiheuttaa jopa henkeä uhkaavan anafylaktisen sokin.

Lapsen maitoallergian hoito

Jos lapsen epäillään kärsivän maitoallergiasta, vanhempien on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Diagnoosi perustuu lääkärin valvonnassa tehtyihin altistuskokeisiin ja tarvittaessa ihotesteihin ja verikokeisiin. Lapsen maitoallergian hoito perustuu allergiaoireita aiheuttavan ruoka-aineen, eli tässä tapauksessa maidon, välttämiseen. Hoidon tavoitteina ovat paitsi oireiden hallinta, myös lapsen kasvun, kehityksen ja mahdollisimman normaalin iänmukaisen ruokavalion turvaaminen.

Noin 1-1,5 vuoden ikään asti lapselle tarjotaan lehmänmaitopohjaisten tuotteiden sijaan erityismaitovastikkeita, joissa valkuaisaineet on hydrolysoitu. Jos lapsi reagoi myös hydrolysaattivalmisteisiin, käytetään aminohappopohjaisia valmisteita. Lehmänmaitoa ei voida korvata muiden eläinten maidolla, sillä nekin voivat aiheuttaa riskireaktion. Yli vuoden ikäisille lapsille voidaan tarjota kaura- tai soijapohjaisia juomia.