Keuhkoputkentulehdus lapsella

Keuhkoputkentulehdus eli bronkiitti on keuhkoputkien limakalvojen ja henkitorven ärtymystila. Keuhkoputkentulehdus voi olla virus- tai bakteeriperäinen tai niin kutsuttu obstruktiivinen bronkiitti eli ahtauttava keuhkoputkentulehdus.

Lasten kohdalla bakteeriperäinen bronkiitti on harvinainen, ja yleensä kyse on virusperäisestä infektiosta, sillä lapsilla flunssassa tulehdus leviää usein nielusta aina keuhkoputkiin asti. Virustulehdus laukaisee harvoissa tapauksissa ahtauttavan keuhkoputkentulehduksen, jolloin lapsen keuhkoputkiin kertyy limaa ja limakalvot turpoavat aiheuttaen puuskittaista yskää, hengenahdistusta, tihentynyttä hengitystä ja hengityksen vinkunaa. Erityisesti pienillä vauvoilla esiintyy myös bronkioliittia eli pienten keuhkoputkien tulehdusta, joka voi aiheuttaa merkittävää hengenahdistusta ja vaatia sairaalahoitoa.

Virusperäisen keuhkoputkentulehduksen oireita ovat nuha, kuume, yskä ja usein rohiseva hengitys. Tämän tyyppinen bronkiitti paranee yleensä itsestään 1-2 viikossa, eikä erityistä hoitoa tarvita, jos lapsen vointi on hyvä, eikä hengityksen rohinaan liity hengitysvaikeuksia. RS-viruksen aiheuttamaa pienten ilmatiehyiden tulehdusta esiintyy erityisesti loppusyksystä ja talvella. Tauti alkaa tavallisena flunssana, mutta muutamassa päivässä yskä pahenee ja lapsi väsyy ja alkaa kärsiä hengenahdistuksesta. Vanhempien on syytä ottaa välittömästi yhteyttä terveyskeskukseen, jos pienen vauvan flunssa hankaloituu.

Bakteeriperäinen keuhkoputkentulehdus tunnistetaan usein siitä, että yskä muuttuu limaiseksi alkuvaiheen kuivan yskän jälkeen. Limainen yskä ei kuitenkaan ole aina merkki bakteeritulehduksesta, ja yli viikon jatkuva yskiminen on sekin normaalia flunssan yhteydessä. Limaisuus merkitsee yskän vähittäistä paranemista. Mykoplasma- ja hinkuyskäbakteerin aiheuttamat keuhkoputkentulehdukset ovat nekin lapsilla harvinainen, mutta tapauksia tavataan jonkun verran. Molemmat näistä bakteereista aiheuttavat ylähengitystie- ja keuhkoputkentulehduksia etenkin kouluikäisillä lapsilla ja nuorilla aikuisilla.

Miten toimia, jos lapsella epäillään keuhkoputkentulehdusta?

Flunssaan liittyvää yskää voidaan yleensä seurata ja hoitaa kotioloissa jopa 1-2 viikkoa. Jos lapsen kunto huolettaa vanhempia, kannattaa tietysti ottaa yhteyttä terveyskeskukseen tai yksityiseen lääkäriasemaan. Lääkärin hoitoa tarvitaan seuraavissa tapauksissa:

• Yskä on jatkunut useita viikkoja.
• Kuume jatkuu yli viikon ja limaisuus pahenee saman ajanjakson ajan.
• Lapsella on hengitysvaikeuksia tai kumeaa yskää tai hänen hengityksensä tihenee, rohisee, vinkuu.
• Alle 5 kuukauden ikäisellä lapsella on vaikeita yskänpuuskia.
• Alle puolen vuoden ikäisen lapsen yskä pahenee ja hengitys vaikeutuu samalla, kun lapsi väsähtää. Tilaan voi liittyä myös ruokahalun heikkeneminen.

Oireiden helpottaminen

Virustulehdukseen liittyvää yskää on perinteisesti pyritty helpottamaan yskänlääkkeellä, mutta nykyään yskänlääkkeiden käyttöä lapsilla ei suositella, sillä niiden teho on yleensä huono. Tarkoituksena ei myöskään ole yskän lopettaminen, sillä tämä saisi nenänielusta valuvan liman kulkeutumaan keuhkoihin. Yskä on elimistön puolustuskeino liman valumista vastaan, ja kehon kannattaa antaa hoitaa tämä tehtävä itse.

Myös kostean ja viileän höyryn hengittämisen on uskottu helpottavan yskää ja tukkoisuutta, mutta tämänkin keinon teho on todettu vaatimattomaksi. Valitettavasti yskän parantamiseksi tai edes helpottamiseksi ei ole tehtävissä paljonkaan, mutta vanhemmat voivat muuten pyrkiä helpottamaan sairastavan lapsen oloa.

Levon tärkeys

Levon ja unen sanotaan usein olevan paras lääke, ja tämä pitää paikkansa myös keuhkoputkentulehduksen kohdalla. On tärkeää, että sairastavan lapsen annetaan nukkua ja levätä mahdollisimman paljon. Nukkuvan lapsen päätä kannattaa kohottaa hieman ylimääräisellä tyynyllä hengittämisen helpottamiseksi.

Lapsen nesteytettynä pitäminen

Sairastavan lapsen on tärkeä nauttia runsaasti vettä ja muita nesteitä. Vesi voi auttaa lasta monin tavoin:

• Jos lapsi oksentaa yskän vuoksi, veden nauttiminen estää nestehukan kehittymisen.
• Jos lima ei irtoa yskimisestä huolimatta, vesi voi auttaa pehmentämään sitä ja helpottamaan sen irtoamista.
• Lapsi voi menettää sekä ruokahalunsa että janon tunteensa, ja onkin tärkeää, että vanhemmat tarjoavat hänelle vettä säännöllisesti läpi päivän.

Kuumeen alentaminen

Kuume on kehon luonnollinen tapa vastata sairauteen – se on puolustusmekanismi, joka yrittää rajoittaa taudinaiheuttajien leviämistä. Korkea kuume voi kuitenkin olla vaarallinen etenkin pienillä lapsilla, joten sitä kannattaa yrittää alentaa. Jos kuume ylittää 38 astetta, on syytä ottaa yhteyttä terveyskeskukseen.

Jos lapsella on kuumetta, häntä ei kannata peitellä liian lämpimillä peitoilla, eikä hänelle tule pukea liikaa vaatteita, sillä ne estävät kuumetta laskemasta. Pientä lasta voi kylvettää 37-asteisessa vedessä. Saman asian ajavat kylmähauteet, joskin ne rasittavat lasta vähemmän. Vanhempi voi kastella esimerkiksi pyyhkeen huoneenlämpöisellä vedellä ja asettaa sen lapsen otsalle, käsille, jaloille ja kaulalle.

Vastustuskyvyn tehostaminen

Jos lapselle maistuu ruoka sairastelusta huolimatta, hänelle kannattaa tarjota terveellistä ja tasapainoista, immuunijärjestelmää vahvistavaa ruokaa. Parhaiten lapsen vastustuskykyä vahvistavat ruoat ovat niitä, jotka sisältävät A-, E-, C- ja D-vitamiineja sekä rautaa ja sinkkiä. Tällaisia ovat muun muassa porkkana, parsakaali, kurpitsa, appelsiini, avokado, omena, kiivi, papaija, greippi, kaura, pähkinät sekä tonnikala ja lohi.

Ei tupakointia lapsen läheisyydessä

Tämän neuvon tulisi olla itsestäänselvyys jokaiselle aikuiselle, mutta on erittäin tärkeää, ettei lapsi altistu tupakansavulle, sillä se voi pahentaa oireita ja aiheuttaa erilaisia komplikaatioita niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Sairastavan ihmisen elimistö on normaaliakin alttiimpi erilaisille ympäristössä oleville aineille.