Hashimoton tauti lapsella

28.6.2019
Hashimoton tauti on autoimmuunihäiriöstä johtuva kilpirauhastulehdus, joka voi muun muassa haitata lapsen aineenvaihduntaa, ruoansulatusta, hermosoluja ja sydämen toimintaa.

Suurimmalle osalle tuntematon Hashimoton tauti voi vaikuttaa merkittävästi lapsen kasvuun ja kehitykseen. Kyseinen tauti saa elimistön hyökkäämään kilpirauhasta vastaan ja voi häiritä lapsen aineenvaihduntaa, ruoansulatusta, hermostoa, lihaksistoa sekä sydämen ja aivojen toimintaa.

Mikä on Hashimoton tauti?

Hashimoton tauti eli Hashimoton tyreoidiitti on autoimmuunisairaus, jossa ihmisen immuunijärjestelmä luo vasta-aineita, jotka hyökkäävät kilpirauhassoluja vastaan. Näin elimistön vastustuskyvystä vastaava järjestelmä, jonka tulisi suojata ihmistä tartunnoilta, itse asiassa vahingoittaa kilpirauhasta ja saa sen tulehtumaan. Krooninen tulehdus vähentää kilpirauhasen tuottamien hormonien määrää, mikä tarkoittaa potilaan sairastuneen yleisesti tunnettuun kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Hashimoton tauti puhkeaa tyypillisesti aikuisiällä ja naisilla 5-10 kertaa useammin kuin miehillä. Kuitenkin myös lapset voivat sairastua tähän sairauteen. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että lapselle tämä sairaus voi kehittyä kuuden kuukauden iästä lähtien.

Hashimoton tauti lapsella

Hashimoton taudin mahdolliset aiheuttajat

Tähänkään päivän mennessä ei ole pystytty selvittämään, miksi ihmisen immuunijärjestelmä vahingoittaa kilpirauhasta tällä tavalla ja pysyvästi. Moni asiantuntija kuitenkin uskou, että sairaus johtuu sekä ympäristössä olevista tekijöistä että ihmisen geeneistä. Lisäksi eräät lääkkeet ja aineet voivat vaikuttaa kipirauhasen hormonituotannon aktiivisuuteen.

Eräs mahdollinen syy voi olla liika jodinsaanti, ja lisäksi korkea kolesteroli sekä sellaisten kemikaalituotteiden kuten hyönteismyrkkyjen lähellä oleminen voi olla riskitekijä. Myös liian alhainen D-vitamiinin määrä kehossa sekä muutokset sukupuolihormoneissa voivat saada tämän sairauden kehittymään.

Hashimoton taudin riskiä kasvattavat tekijät

On eräitä asioita, jotka tekevät lapsesta alttiimman kyseiselle sairaudelle, ja tässä on esimerkkejä:

  • Geenit – lapsi, jonka perheenjäsenillä on ollut kilpirauhasen ongelmia, saa tämän sairauden tavallista todennäköisemmin.
  • Autoimmuunisairaudet, kuten 1-tyypin diabetes, lupus, autoimmuunihepatiitti tai nivelreuma.
  • Perinnölliset tekijät, kuten Downin syndrooma.
  • Altistuminen säteilylle – yksi esimerkki tästä on se, kun lapsi saa sädehoitoa syövän vuoksi. Vaarassa ovat myös muun muassa ne lapset, joilla on ollut runsasta altistumista säteilylle ympäristönsä vuoksi.
Hashimoton tauti lapsella

Hashimoton taudin tavalliset oireet lapsella

Sairaudesta kertovat merkit voivat vaihdella yksilöstä toiseen, ja on myös huomioitava, että alussa tauti etenee hyvin hitaasti. Joillakin lapsilla ei ole ollenkaan oireita, ja siksi voi viedä vuosia, että lapsi viedään lääkärille ja hän saa diagnoosin Hashimoton taudista.

Yleisimpiä oireita sairaudesta ovat seuraavat:

  • vähäinen pituuskasvu
  • hauraat kynnet tai kuiva ja kapea iho
  • hiusten runsas irtoilu
  • normaalia suurempi kieli
  • masennus, uupumus tai ärtyneisyys
  • ummetus
  • viivästyminen seksuaalisessa kehityksessä
  • herkkyys kylmyydelle
  • alhainen sydämen lyöntinopeus
  • painonnousu

Suositeltu hoito Hashimoton tautiin

Sairauden hoito silloin, kun on kyseessä lapsi, perustuu kilpirauhasen hormonin korvaamiseen levotyroksiinilla. Tämä keinotekoinen hormoni normalisoi veren hormonitasot, ja siten lapsi tai nuori voi kasvaa ja kehittyä normaaliin tapaan.

Kaikki lapset, joilla on Hashimoton tauti, eivät kuitenkaan kärsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta, mutta mikäli sairaus kehittyy, ihminen tarvitsee hoitoa loppuelämänsä ajan. Kaikki hoidettavat lapset saavat omaan tilanteeseensa sopivan annostelun, ja lääkärin tulee tehdä kokeita voidakseen määrittää täysin sopivan hoito-ohjeen.

Mikäli annostelu ei ole riittävä, lapselle voi kehittyä kilpirauhasen vajaatoimintaa, ja mikäli taas annostelu taas on liiallista, hänelle saattaa kehittyä kilpirauhasen liikatoimintaa. Sairaudesta kärsivän ihmisen tulisi käydä lääkärissä ainakin kerran vuodessa, jotta tilaa voidaan valvoa kunnolla.

Jos hoitoa saavalla lapsella on ongelmia keskittymisessä, nukkumisessa tai rauhoittumisessa, vanhemman tulisi mennä hänen kanssaan lääkäriin – kyseiset oireet voivat kertoa siitä, että annostelu on liiallista.

Tiivistäen voidaan sanoa, että Hashimoton tautiin lapsilla ei ole olemassa mitään paranuskeinoa, mutta lapsi voi kuitenkin elää aivan täysin normaalia elämää, mikäli hän saa oikeanlaista hoitoa. Lääkärin tarvitsee valvoa tilannetta tarkasti ja hallita lääkitystä – näin lapsi pystyy kasvamaan ja kehittymään normaaliin tapaan ilman mitään ongelmia.

  • Astarita, G., Gauna, A., Gurfinkiel, M., & Sequera, A. (2012). Autoinmunidad tiroidea: Mecanismos patogénicos comunes y distintivos en tiroiditis de Hashimoto y enfermedad de Graves. Revista Argentina de Endocrinologia y Metabolismo. https://doi.org/10.1103/PhysRevA.84.043838
  • Hashimoto’s thyroiditis (Tiroiditis de Hashimoto). American Thyroid Association (Asociación Americana de la Tiroides)
  • Jódar Gimeno, E., Martínez Díaz-Guerra, G., Rodríguez Jiménez, C., & Hawkins Carranza, F. (2008). Tiroiditis. Tiroiditis aguda. Tiroiditis subaguda granulomatosa. Tiroiditis silente. Tiroiditis posparto. Tiroiditis de Hashimoto. Otras tiroiditis. Medicine – Programa de Formación Médica Continuada Acreditado. https://doi.org/10.1016/S0211-3449(08)73177-1
  • Melmed S, et al. Hypothyroid and thyroiditis (Hipotiroidismo y tiroiditis). En: Williams Textbook of Endocrinology (Manual de Endocrinología de Williams). 12.ª ed. Filadelfia, Pa.: Saunders Elsevier; 2011