Autismikirjon häiriö lapsella - 5 myyttiä - Äitiyden Ihme
 

Autismikirjon häiriö lapsella - 5 myyttiä

Autismikirjon häiriö (ASD) on melko yleinen vaiva lapsilla, vaikka siitä ei usein kuulekaan puhuttavan. Kaikkea tähän poikkeavuuteen liittyviä myyttejä ja uskomuksia ei kuitenkaan tule uskoa.
Autismikirjon häiriö lapsella - 5 myyttiä
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 26 huhtikuuta, 2019

Tähän päivään mennessä noin prosentilla maailman ihmisistä on todettu autismikirjon häiriö. Vaikka tätä poikkeavuutta onkin tutkittu paljon, on edessä kuitenkin vielä pitkä matka kuljettavana, jotta häiriötä pystytään täysin ymmärtämään ja siitä kertovia myyttejä murtamaan.

Koska autismia ympäröivät monet myytit, on aiheesta tärkeä tarjota faktapohjaista tietoa. Samoin tietoa levittämällä potilaille pystytään tarjoamaan parasta mahdollista hoitoa. Tässä artikkelissa käsittelemme joitakin yleisimpiä autismiin liittyviä harhakäsityksiä.

Mitä autismikirjon häiriö tarkoittaa?

Autismi on hermoston kehitykseen liittyvä poikkeavuus. Se on multifaktoriaalinen eli monitekijäinen tila, jossa sekä neurologisilla tekijöillä että ympäristötekijöillä on vaikutuksensa. Nämä tekijät vaikuttavat yhdessä, ja tätä tilaa kutsutaan autismikirjon häiriöksi (ASD).

Kun puhutaan autismista tai autistisista henkilöistä, puhutaan samanlaisesta poikkeavuudesta, joka kuitenkin ilmenee eri tavoin ja eri asteissa eri ihmisen kohdalla.

Myös poikkeavuuden nimi autismikirjon häiriö auttaa paremmin ymmärtämään autististen yksilöiden erilaisuutta ja erilaisia piirteitä.

Jotta ymmärtäisimme paremmin tätä poikkeavuutta, on oleellista tietää, että autismikirjon häiriön omaavan henkilön aivojen kehitys on erilaista verrattuna tavalliseen aivojen kehitykseen. Tämä tarkoittaa myös sitä, että autistisen henkilön aivot myös toimivat ja prosessoivat tietoa eri tavoin.

Autistisilla yksilöillä on yleensä kommunikointivaikeuksia sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia. On myös yleistä, että heidän aistien tuoman informaation prosessoinnissa tapahtuu muutoksia.

Autismia koskevat myytit

Vaikka autismikirjon häiriötä on tutkittu laajasti viimeisen vuosikymmenen aikana, siitä on edelleen olemassa harhakäsityksiä. 

Autismikirjon häiriö (ASD) ilmenee eri lasten kohdalla erilaisina piirteinä

On olemassa yleisiä harhakäsityksiä ja myyttejä autistisista yksilöistä, jotka eivät pidä paikkaansa. Seuraavaksi käsittelemme näitä yleisimpiä myyttejä koskien autismikirjon häiriötä:

1. Ihminen, jolla on autismikirjon häiriö, ei pysty tuntemaan tai näyttämään kiintymystään

Tämä on yksi yleisimmistä harhakäsityksistä koskien autismia. Jo pidemmän aikaa elokuvat, TV ja media on vahvistanut tätä stereotyyppistä kuvaa autistisista yksilöistä.

Todellisuudessa autistinen henkilö pystyy ilmaisemaan tunteitaan ja osoittamaan kiintymystään. Jokainen ASD- lapsi ja – aikuinen on kykenevä hymyilemään, itkemään, suuttumaan ja osoittamaan rakkautta. Tavat, joilla he osoittavat tunteitaan saattavat vain olla erilaisia.

2. Autistinen yksilö ei osaa kommunikoida

Yksi väärä uskomus on, että autistinen henkilö ei osaisi puhua tai kommunikoida. Tämä ei pidä missään nimessä paikkaansa.

Vaikka autistisella henkilöllä saattaakin olla kommunikointivaikeuksia, oikeanlaisella puhe- ja kieliterapialla hän voi parantaa verbaalisia taitojaan. 

Sellaisissa tapauksissa, joissa lapsi ei puhu, on olemassa väliaikaisia kommunikointikeinoja, kuten viittomakieli, joka auttaa lasta ilmaisemaan itseään. Itsensä ilmaisu on tärkeää, jotta lapsi ei eristäydy toisista ihmisistä.

“Autistisilla yksilöillä on yleensä kommunikointivaikeuksia sekä sosiaalisen kanssakäymisen ongelmia.”

3. Ihminen, jolla on autismikirjon häiriö, ei voi parantua siitä

Tutkimukset osoittavat, että autismista parantuminen on päivä päivältä enemmän mahdollista.

Kun autistinen lapsi saa oikeanlaisia ärsykkeitä, hänelle asetetaan oikeanlaisia tavoitteita ja hän elää sopivassa ympäristössä, hän voi kehittyä tavalla, jota emme olisi vielä vuosia sitten voineet edes kuvitella.

Haluamme myös korostaa, kuinka tärkeää maailman on olla tietoinen autismista. Ihmisten informointi aiheesta sekä vanhempien tukeminen heidän matkallaan on erityisen tärkeää. 

4. Kaikilla autistisilla lapsilla on oppimisvaikeuksia

Autismikirjon häiriö ilmenee jokaisella lapsella eri tavalla, joten sen aiheuttamat oireet voivat myös ilmetä hyvin eri tavoin.

Vaikka joillakin autistisilla yksilöillä saattaa olla vakavia oppimisongelmia, toiset ovat todella älykkäitä. Tähän ei ole olemassa mitään sääntöä.

Autistinen lapsi voi olla todella älykäs

5. Autistinen lapsi ei voi käydä tavallista koulua

Oikeastaan on niin, että autismikirjon häiriön omaava lapsi hyötyy suuresti tavallisen koulun tarjoamista aktiviteeteista.

Koulun valitseminen ei riipu autismi- diagnoosista, vaan lapsen ominaistarpeista ja -piirteistä. On hyvin suositeltavaa, että autistinen lapsi saisi käydä tavallista koulua. Se on siis täysin mahdollista.

On hyvin tärkeää saada oikeaa tietoa autismista. Tämä ei tarkoita ainoastaan poikkeavuuden ymmärtämistä: meidän tulisi myös tietää, kuinka autismikirjon häiriön omaavat yksilöt ovat vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Suurin tavoite on heidän saaminen osaksi yhteiskuntaamme.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Álvarez, I., & Arroyo Ignacio, C. (2016). Bases genéticas del autismo. Acta Pediátrica de México. https://doi.org/10.18233/apm31no1pp22-28
  • Assumpção Jr, F. B., & Pimentel, A. C. M. (2000). Autismo infantil. Brazilian Journal of Psychiatry, 22, 37-39. http://www.scielo.br/scielo.php?pid=S1516-44462000000600010&script=sci_arttext&tlng=pt
  • Cuxart i Fina, F. (2000). El Autismo : aspectos descriptivos y terapéuticos. Aljibe.
  • Ritvo ER, Ornitz EM. (1976). Autism: diagnosis, current research and management. New York: Spectrum.
  • Rivière, A. (2001). Autismo. Orientaciones para la intervención educativa. Madrid: Trotta. SA Cómo potenciar la comunicación en el alumnado con trastorno del espectro autista.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.