12–14-vuotiaat lapset: muutokset ja kehitys

12–14-vuotiaat lapset käyvät läpi siirtymävaihetta, joka pitää sisällään suuria muutoksia. Lue täältä, mitä ne ovat ja miten kohdata ne.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Meillä kaikilla on peruskäsitys siitä, mitä nuoruus on ja mitä muutoksia siihen kuuluu. Se on kuitenkin pitkä vaihe, joka ei aina etene samalla tavalla. 12–14-vuotiaat lapset käyvät läpi varhaisnuoruutta, joka on valtavien muutosten ja mullistusten aikaa.

Tämä vaihe alkaa murrosiästä eli sukupuolisesta kypsymisestä. Lapset ovat tällöin lapsuuden ja nuoruuden välimaastossa. Tämän vuoksi heidän on vaikea löytää paikkaansa ja käsitellä fyysistä ja psyykkistä kehitystään parhaalla tavalla.

Tämä prosessi ei ole helppo myöskään vanhemmille, ja siksi annammekin tänään aiheesta tärkeää tietoa ja neuvoja. Jatka lukemista!

Tärkeimmät muutokset 12–14-vuotiailla lapsilla

Nuoruudessa kehitys tapahtuu useilla tasoilla, mutta ne eivät aina tapahdu samanaikaisesti. Siksi on täysin mahdollista tavata lapsi, joka on vartaloltaan on kehittynyt, mutta joka edelleen käyttäytyy lapsenomaisesti, tai lapsi, joka on henkisesti hyvin kypsä, mutta jonka fyysinen kehitys on ikätovereihin verrattuna viivästynyt.

Nämä ovat tärkeimmät muutokset, joita pojat ja tytöt kohtaavat tässä elämänvaiheessa.

Fyysisellä tasolla

Sukupuolisesta kypsymisestä johtuvat fyysiset muutokset ovat ilmeisimpiä. Sekä pojilla että tytöillä tapahtuu niin sanottu murrosiän kasvupyrähdys. Tämä tarkoittaa pituuden ja painon lisääntymistä, jonka yhteydessä kehittyvät seuraavat toissijaiset sukupuoliominaisuudet:

• Tytöillä rinnat alkavat kasvaa ja lantio levenee. Ensimmäiset kuukautiset ilmaantuvat.
• Pojilla kivespussin ja kivesten koko kasvaa, sekä lihasmassa ja voima lisääntyvät.

Molemmilla sukupuolilla havaitaan karvoituksen kasvua erityisesti jaloissa, kainaloissa ja häpyalueella. Miehillä karvoitusta voi olla myös rinnassa ja kasvoissa. Lisäksi iho rasvoittuu ja voi ilmaantua aknea.

Kaikkia näitä muutoksia välittävät hormonaaliset prosessit, joita ohjaavat kasvuhormoni, androgeenit (pojilla) sekä estrogeenit ja progesteroni (tytöillä).

Kognitiivisella tasolla

12–14-vuotiaat lapset ovat Jean Piaget’n ehdottaman kognitiivisen kehityksen viimeisessä eli formaalien operaatioiden vaiheessa.

Tässä vaiheessa he pystyvät jo hyödyntämään logiikkaa ja abstraktiota, suorittamaan monimutkaista päättelyä ja pohtimaan asioita moraalisesti. He kykenevät myös kriittiseen ajatteluun, mikä saa heidät kyseenalaistamaan vakiintuneita käsityksiä ja luomaan oman arvoasteikkonsa.

Nämä taidot kuitenkin vielä kehittyvät, eivätkä lapset hallitse niitä täysin ennen myöhäisnuoruutta.

Lopuksi on tärkeää huomata, että varhaisnuoruudessa myös aivot kehittyvät edelleen. Erityisesti tietyt alueet, kuten prefrontaalinen aivokuori, eivät ole täysin kypsyneet, mikä merkitsee impulsiivisuutta ja taipumusta ottaa riskejä.

Tunnetasolla

Jos lapsesi elää varhaisnuoruutta, olet todennäköisesti samaa mieltä siitä, että tämä on yksi kyseisen elämänvaiheen pahamaineisimmista muutoksista.

Tässä iässä kaikki koetaan epätavallisen voimakkaasti. Tämänikäiset nuoret ovat tunnetasolla hyvin epävakaita, minkä vuoksi he voivat muuttua onnellisesta surulliseksi ilman näkyvää syytä. Lisäksi on tavallista, että he kokevat tulevansa väärinymmärretyiksi.

Läheiset saattavat myös huomata, että nuori on usein ärtyisä ja eristäytyy joskus. Nämä tunnereaktiot liittyvät iän mukanaan tuomiin hormonaalisiin muutoksiin, ja jopa lapsen itsensä voi olla vaikea ymmrätää niitä.

Sosiaalisella tasolla

Varhaisnuoruudessa ikätovereista tulee lapsen turvapaikka ja vertailukohta. 12–14-vuotiaat lapset kaipaavat yhä enemmän itsenäisyyttä ja pyrkivät irrottautumaan perheestään saadakseen lähemmän yhteyden ikätovereihinsa.

He haluavat kuulua tähän sosiaaliseen ryhmään, jolla on omat koodinsa ja rituaalinsa. Joskus tämä voi aiheuttaa stressiä ja kärsimystä ja myös saada heidät tekemään huonoja valintoja, jos he eivät hallitse tunteitaan kunnolla.

Muutamia vinkkejä 12–14-vuotiaiden lasten vanhemmille

Vanhempina meidän täytyy käydä tämä kaikki läpi lastemme kanssa, ja on aivan normaalia, että joskus emme osaa toimia. Siksi on hyvä ottaa huomioon seuraavat suositukset.

Pidä huolta heidän elintavoistaan

Elämäntavat alkavat kehittyä jokaisella ihmisellä lapsuudessa, mutta ne vahvistuvat nuoruudessa.

Tässä vaiheessa emme voi enää täysin hallita, mitä lapset syövät, kuinka paljon he nukkuvat tai mitä he tekevät päivän aikana. Siksi on oleellista, että nuoret itse ymmärtävät hyvien elämäntapojen merkityksen ja noudattavat niitä omasta halustaan, eivät tottelevaisuudesta.

Erityisen tärkeää on huolehtia unen määrästä, sillä nuoret valvovat yleensä pitkään, mikä voi johtaa merkittävään univajeeseen.

Lisäksi ravinto ja liikunta tulisi nähdä tapoina huolehtia itsestään ja rakastaa itseään, ei keinoina sopia ympäristön luomiin kauneusihanteisiin, koska tämä voi johtaa syömishäiriöihin.

Hyväksy heidän kasvunsa

Monille vanhemmille on vaikea paikka nähdä, kuinka heidän 12–14-vuotiaat lapsensa ovat muuttuneet silmänräpäyksessä ja ovat nyt nuoria, koppavia ja itsenäisiä. On tärkeää olla ottamatta heidän käytöstään henkilökohtaisesti ja tehdä omaa sisäistä työtä suhtautuaksesi heihin rakastavasti ja kunnioittavasti.

Sinun on myös vähitellen annettava heille heidän kaipaamaansa itsenäisyyttä, sillä tässä kehityksen vaiheessa he rakentavat omaa identiteettiään ja vahvistavat siteitä ikätovereihinsa.

Muista asettaa rajat

Muista, että nuoret tarvitsevat edelleen rajoja. Vaikka he vastustavatkin niitä, rajat tarjoavat heille opastusta, turvallisuutta ja johdonmukaisuutta, joita he tarvitsevat lentääkseen pois pesästä.

Näiden rajojen on luonnollisestikin oltava joustavia ja nuoren ikään ja kypsyystasoon sopivia, mutta niiden on oltava läsnä koko ajan. Kunnioitus, vastuu ja rehellisyys voivat olla ne elämänohjeet, joita nuorelta vaaditaan kotona.

Vielä muutamia suosituksia

12–14-vuotiaat lapset käyvät siis läpi yhtä ihmisen kehityksen monimutkaisimmista vaiheista. Tästä syystä vanhempien ja lasten on oltava tietoisia siitä, mitä tähän vaiheeseen kuuluu, ja oppia ymmärtämään sitä.

On tärkeää puhua lasten kanssa fyysisistä ja emotionaalisista muutoksista, siitä mitä on odotettavissa ja parhaista tavoista hallita näitä muutoksia. Tällaiset keskustelut voivat olla aluksi epämiellyttäviä, mutta on tärkeää, ettei niitä lykätä tai vältellä.

Hyvien työkalujen tarjoaminen lapsille oikeaan aikaan on ratkaisevaa.