Synnytyksen jälkeinen masennus
Kun kuulet sanat synnytyksen jälkeinen masennus, mieleesi nousee luultavasti kuva uupuneesta naisesta vauva sylissään. Synnytyksen jälkeisessä masennuksessa on kuitenkin kyse paljosta muustakin. Tänään kerromme, miten naisen elämä muuttuu lapsen syntymän jälkeen ja miksi tällöin voi ilmetä masennusta.
Mikä on synnytyksen jälkeinen masennus?
Synnytyksen jälkeinen masennus tarkoittaa kuukauden tai muutaman kuukauden kuluessa synnytyksestä alkavaa masennustilaa. Myös isä voi kärsiä synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta vaiva on huomattavasti yleisempi tuoreilla äideillä.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen ajoitus, oireet ja intensiteetti vaihtelevat. Iso osa naisista kokee heti synnytyksen jälkeen muutaman päivän kestävää masentuneisuutta ja mielialan vaihtelua, jotka kuitenkin häviävät itsekseen yleensä parissa viikossa.
Noin 10-15 % synnyttäneistä naisista kehittyy pitkäkestoisempi ja oirekuvaltaan vakavampi masennustila. Kyseessä on siis melko suurta osaa tuoreista äideistä koskettava ilmiö, minkä vuoksi siitä puhuminen on erittäin tärkeää. Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet lievittyvät yleensä 2-6 kuukauden kuluessa, mutta joidenkin naisten tiedetään kärsivän ongelmasta jopa vuoden ajan.
Syitä synnytyksen jälkeiseen masennukseen
Sitä ei vielä tiedetä, miksi osa äideistä selviää lievillä oireilla, kun taas osalla oireet ovat vakavia ja pitkäkestoisia. Se kuitenkin tiedetään, että raskauden aikaiset hormonaaliset muutokset vaikuttavat naisen mielialaan synnytyksen jälkeen.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen aiheuttajia ei tunneta tarkkaan, mutta sen mahdollisuutta lisäävät esimerkiksi seuraavat tekijät:
- Fyysiset muutokset. Raskaus muuttaa naisen kehoa monin tavoin. Synnytyksen jälkeen kaikkien näiden muutosten aiheuttaja on poissa kehosta, ja tilanne vaatii luonnollisesti sopeutumista.
- Muutokset ympäristössä. Vastasyntynyt vaatii paljon huomiota ja hoivaa ja vie helposti vanhempien, ja etenkin äidin, kaikki voimavarat. Pieni lapsi muuttaa monella tapaa äidin elämää, ja esimerkiksi sosiaalinen elämä ja työura kokevat ison muutoksen.
- Itsenäisyyden ja oman henkilökohtaisen tilan menettäminen. Vauva tarvitsee enemmän huomiota kuin moni kuvitteleekaan. Tämän vuoksi etenkään äidillä ei hetkeen ole juurikaan henkilökohtaista tilaa tai aikaa.
- Unenpuute. On yleisesti tunnettu fakta, että vanhempien nukkumien tuntien määrä vähenee lapsen syntymän myötä. Unen vähäisyys voi johtaa uupumukseen, johon liittyvät usein masentuneisuuden tunteet.
- Paineet olla hyvä äiti. Ulkopuoliset neuvot, paineet ja uskomukset vaikuttavat moneen äitiin.
- Tietyt sairaudet. Esimerkiksi aikaisempi masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö tai ahdistuneisuus lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.
Myös muun muassa äidiksi tulon alle 20-vuotiaana, suunnittelemattoman raskauden, raskauteen liittyvien komplikaatioiden, parisuhteen ongelmien, vanhemmuuden aiheuttaman kuormittuneisuuden sekä erilaiset sosiaaliset tekijät, kuten taloudelliset vaikeudet tai tuen puute, lisäävät synnytyksen jälkeisen masennuksen riskiä.
Keskity toipumiseesi, jotta voit olla lapsellesi paras mahdollinen versio itsestäsi.
Synnytyksen jälkeisen masennuksen oireet
Synnytyksen jälkeiseen masennukseen liittyy pitkälti samoja oireita kuin muihinkin masennustiloihin. Tavallisimpia oireita ovat seuraavat:
- Ärtyneisyys, levottomuus, mielialan lasku
- Voimakas ahdistuneisuus
- Itkuisuus
- Väsymys ja saamattomuus
- Paniikkikohtaukset
- Nukahtamis- ja univaikeudet
- Ruokahalun muutokset
- Kiinnostuksen puute lasta kohtaan
- Syyllisyyden tunne
- Pelko lapsen vahingoittamisesta
- Huono keskittymiskyky ja energian vähyys
- Itsetuhoiset ajatukset
- Joissain tapauksissa manian oireet
Synnytyksen jälkeisen masennuksen hoito
On tärkeä muistaa, että synnytyksen jälkeinen masennus on yleisempi ongelma kuin yleisesti kuvitellaankaan. Äitiys on vaikeaa, ja siihen liittyy monia muutoksia, joihin nainen joutuu sopeutumaan nopeasti, mikä ei aina ole helppoa.
On normaalia tuntea olonsa hieman hermostuneeksi ja jopa ahdistuneeksi palatessaan kotiin synnytyslaitokselta. Äiti voi tuntea myös ärtymystä ja herkistyä helposti. Tällainen niin kutsuttu baby blues on tavallinen vaihe, joka häviää itsestään ilman erityistä hoitoa. Jos tämä normaali herkistymisvaihe ei mene muutamassa viikossa ohi, aletaan epäillä synnytyksen jälkeistä masennusta.
Kun äiti ymmärtää, mitä hän käy läpi, hänen on helpompi saada tilanne hallintaan. Tulipa apu sitten lääkityksen, terapian ja muun tuen muodossa, on tärkeää noudattaa asiantuntijan ohjeita. Seuraavat vinkit voivat kuitenkin olla avuksi synnytyksen jälkeisen masennuksen hoidossa:
- Hyödynnä läheistesi tuki. Kumppani, perhe ja läheiset ystävät voivat olla avuksi esimerkiksi kotitöiden tekemisessä tai vauvan hoidossa.
- Vältä isojen muutosten tekemistä. Pyri välttämään sellaisia muutoksia kuten muuttaminen, matkustaminen ja opiskelun aloittaminen. Isot elämänmuutokset synnyttävät lisää stressiä ja saavat sinut voimaan entistä huonommin.
- Älä ole häpeissäsi siitä, mitä sinulle tapahtuu. Älä kätke tunteitasi tai koe syyllisyyttä niiden vuoksi. Sinulla on oikeus olla surullinen ja tuntea olevasi musertunut tilanteen vuoksi.
- Lepo on välttämätöntä. Yritä nukkua, kun vauva nukkuu. Näin saat täydennettyä energiavarastojasi, mikä puolestaan kasvattaa sietokykyäsi monia asioita kohtaan.
- Yritä puhua asiasta muille äideille. Moni masentunut äiti uskoo, että tuoreen äidin tulisi olla onnelllinen ja piilottaa masennus.
- Ei ole olemassa täydellisiä äiteja, mutta hyviä äitejä on. Keskity omaan toipumiseesi, jotta voit antaa lapsellesi parhaan version itsestäsi. Älä huolehdi lapsen suhtautumisesta, sillä hän tulee rakastamaan sinua tilanteesta huolimatta. Ennen kaikkea on tärkeää pitää mielessä, että lapsesi tarvitsee sinua enemmän kuin kukaan muu maailmassa – tämä tieto auttaa sinua löytämän sen sisäisen voiman, jota kyseisessä tilanteessa tarvitset.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Evans, M., Vicuña, M., & Marín, R. (2003). Depresión postparto realidad en el sistema público de atención de salud. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 68(6), 491-494.
- Hasbún Hernández, J., Risco Neira, L., Jadresic Marinovic, E., Galleguillo U, T., González A, M., & Garay S, J. (1999). Depresión postparto: prevalencia y factores de riesgo. In Rev. chil. obstet. ginecol.
- Medina, E. (2013). Diferencias entre la depresión postparto, la psicosis postparto y la tristeza postparto. Perinatología y Reproductiva Humana.
- Mendoza, C., & Saldivia, S. (2015). Actualización en depresión postparto: el desafío permanente de optimizar su detección y abordaje. Revista médica de Chile, 143(7), 887-894. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0034-98872015000700010&script=sci_arttext
- Miranda Moreno, M. D., Bonilla García, A. M., & Rodríguez Villar, V. (2015). Depresión Postparto. Trances.
