Baby blues - synnytyksen jälkeinen aika ei aina ole ruusunpunainen
 

Baby blues - synnytyksen jälkeinen aika ei aina ole ruusunpunainen

Baby blues - synnytyksen jälkeinen aika ei aina ole ruusunpunainen
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 08 syyskuuta, 2020

Synnytyksen jälkeinen aika ei ole aina ruusuilla tanssimista.
Synnytyksen jälkeen äidin energiataso on matala, ja hänellä voi olla pelkotiloja. Unenpuute uuvuttaa ja pienokaisen tarpeet ovat loputtomat. Elämässä on harvoja niin monimutkaisia ja herkkiä aikakausia kuin synnytyksen jälkeinen aika – ja usein äidit eivät ole kunnolla valmistautuneita siihen.

Monet monimutkaisen, rankan ja kivuliaan lapsivuodeajan läpikäyneet äidit ovat varmasti kuulleet läheisten kehotukset ottaa rauhallisesti, olla luovuttamatta ja nauttia äitiyden suloisista hetkistä. Tämänkaltaiset lausahdukset epäilemättä heijastavat heidän pelkoaan siitä, että tuore äiti sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen

Kaikki eivät kuitenkaan tiedä, että synnytyksen jälkeinen surumielisyys voi ilmetä eri asteisena ja tyyppisenä. Vähemmän tunnettua synnytyksen jälkeistä alakuloa kutsutaan baby bluesiksiKerromme tästä aiheesta lisää tämänkertaisessa artikkelissamme.

Synnytyksen jälkeinen aika ei ole ruusunpunainen, vaan sininen kuin baby blues

Yksi asia, jonka moni äiti kokee synnytyksen jälkeen on pakonomainen tarve tuntea olonsa onnelliseksi ja olla täysin voimissaan ja tietoinen siitä, että hän elää elämänsä parasta aikaa.

Hän epäilemättä elääkin elämänsä parasta aikaa, tai elää ennemmin tai myöhemmin. Siihen voi kuitenkin mennä muutama kuukausi, sillä kehon palautuminen ja hormonien tasaantuminen vievät aikaa. Kun kaikki pelot, kivut, epävarmuudet ja huolet on palautettu oikeaan perspektiiviin, äidillä on parempi olo äitinä olemisesta.

Näinä hetkinä uusi äiti tarvitsee läheistensä tukea ja apua enemmän kuin koskaan. Äidin kumppanin tulisi epäröimättä olla se elintärkeä toinen puolisko, joka auttaa äitiä jokapäiväisissä askareissa. Tämän lisäksi isoäitien ja muiden äitien apu, neuvot ja kokemus tulevat todella tarpeeseen.

Baby blues, eli äidin kokema synnytyksen jälkeinen alakulo

Liki 80% äideistä kokee määrittelemätöntä surullisuuden tunnetta synnytyksen jälkeisenä aikana. Vastoin yleisiä uskomuksia, tämä on täysin normaalia.

Baby bluesiksi kutsuttu psykologinen ilmiö tunnetaan myös synnytyksen jälkeisenä alakulona. Ilmaus pitää sisällään monen äidin kokeman todellisuuden, jonka taustalla ovat usein seuraavat seikat:

  • Hormonaaliset muutokset kehossa
  • Uudet ja pelottavat vastuut
  • Pitkäaikaisen jännityksen purkautuminen
  • Synnytyksen jälkeinen fyysinen uupumus, josta äidillä ei ole aikaa toipua uusien velvoitteidensa takia
  • Oman itsensä uudelleen hahmottaminen, kun naisesta tulee äiti, joko ensimmäistä kertaa tai uudelleen – jälkimmäisessä tapauksessa äidin vastuut ja haasteet lisääntyvät entisestään

On tärkeä huomioida, että baby blues ei ole sama asia kuin synnytyksen jälkeinen masennus. Baby bluesin aikana äiti joutuu selittämättömän alakulon valtaan muutaman päivän tai viikon ajaksi. Näiden päivien ajan äiti on kuin sumuverhon peitossa ja ärtymyksen, kyynelten ja tuskan vallassa.

Baby blues on kuitenkin täsmällinen prosessi. Baby blues ja sen surulliset melodiat katoavat nopeasti. Ne tekevät tilaa vieläkin intensiivisemmälle ja innostavammalle musiikille, joka täyttää äidin uusilla vivahteilla ja motivaatiolla – tämä tapahtuu siitäkin huolimatta, että äiti olisi yhä väsynyt.

Synnytyksen jälkeinen aika ei aina ole ruusuinen

Miten erottaa baby blues ja synnytyksen jälkeinen masennus?

Synnytyksen jälkeinen masennus

  • Synnytyksen jälkeinen masennus on vakava psykologinen häiriö.
  • Synnytyksen jälkeinen masennus on kuukauden tai muutaman kuukauden kuluessa synnytyksestä alkava masennustila.
  • Oireet lievittyvät usein itsestään 2-6 kuukauden kuluessa, mutta joissain tapauksissa masennustila jatkuu huomattavasti kauemmin.
  • Äiti ei välttämättä pysty huolehtimaan itsestään tai vauvastaan, ja voi olla täysin voimaton.
  • Noin 10-15% äideistä sairastuu synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
  • Joskus pariskunnan emotionaaliset ongelmat laukaisevat synnytyksen jälkeisen masennuksen. Sairastuminen voi aiheutua myös esimerkiksi työttömyydestä tai äidin kokemasta tunteesta, että hän ei saa riittävästi tukea hänen kohtaamaansa uuteen haasteen edessä.
  • Synnytyksen jälkeistä masennusta voidaan hoitaa lääkityksen ja terapian avulla.

Baby blues

  • Alkaa välittömästi tai lähes heti synnytyksen jälkeen.
  • Alakulon ja ärtyneisyyden tunne, jota kestää yleensä muutamasta päivästä muutamaan viikkoon.
  • Lääkitys tai psykologinen apu ei yleensä ole tarpeen. Baby bluesin tapauksessa kumppanille, omille vanhemmille tai ystäville puhumisella voi olla terapeuttisia ja auttavia vaikutuksia. Äidin yllä vellova surullisuuden pilvi katoaa lopulta itsestään ajan kuluessa.

Kuten olet lukenut artikkelistamme, synnytyksen jälkeinen alakulon ja surullisuuden tunne on normaalia. Yhteiskunta saattaa asettaa paljon tarpeetonta painetta uusien äitien harteille ajatuksellaan siitä, että jokaisen juuri synnyttäneen äidin tulisi olla suunnattoman onnellinen ja täynnä energiaa.

Mitä äidit erityisesti tarvitsevat, on aika, rauha ja tuki heitä ympäröivältä tukiverkostolta. 


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Evans, M., Vicuña, M., & Marín, R. (2003). Depresión postparto realidad en el sistema público de atención de salud. Revista chilena de obstetricia y ginecología, 68(6), 491-494.
  • Hasbún Hernández, J., Risco Neira, L., Jadresic Marinovic, E., Galleguillo U, T., González A, M., & Garay S, J. (1999). Depresión postparto: prevalencia y factores de riesgo. In Rev. chil. obstet. ginecol.
  • Medina, E. (2013). Diferencias entre la depresión postparto, la psicosis postparto y la tristeza postparto. Perinatología y Reproductiva Humana.
  • Mendoza, C., & Saldivia, S. (2015). Actualización en depresión postparto: el desafío permanente de optimizar su detección y abordaje. Revista médica de Chile, 143(7), 887-894. https://scielo.conicyt.cl/scielo.php?pid=S0034-98872015000700010&script=sci_arttext
  • Miranda Moreno, M. D., Bonilla García, A. M., & Rodríguez Villar, V. (2015). Depresión Postparto. Trances.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.