Sattuuko äitiä, kun vauva potkii mahassa?
Moni odottava äiti huomaa sikiön ensimmäiset liikkeet 16. ja 20. raskausviikon välillä. Ensimmäiset potkut voivat olla niin kevyitä, että nainen ei ole varma, tapahtuivatko ne todella. Raskauden edetessä liikkeet alkavat tuntua voimakkaammin, ja osa äideistä alkaa jopa tuntea kipua ja epämukavuutta, kun vauva potkii mahassa.
Sattuuko äitiä, kun vauva potkii mahassa?
Kuten jo mainitsimme, odottava äiti alkaa tyypillisesti tuntea sikiön liikkeet 16.-20. raskausviikon välillä. Tässä vaiheessa kyse on yleensä vain lievästä paineesta tai vaikeasti erotettavista kevyistä liikkeistä, sillä sikiö on edelleen hyvin pieni, ja sillä on tilaa liikkua vapaasti kohdussa.
Noin 1,5 kuukautta myöhemmin nainen alkaa tuntea kohtalaisen kovia potkuja, jotka eivät tuota erityistä kipua. Tästä eteenpäin potkujen voimakkuus ja määrä lisääntyy.
Äiti tuntee vauvan osuvan kohdun seinämiin tämän vaihtaessa asentoaan. Vauvan jatkaessa kasvuaan, sen käytettävissä oleva tila vähenee, mikä aiheuttaa myös äidille tuntemusten muuttumista.
Vauvan potkut voivat alkaa sattua 28. viikon jälkeen
28. raskausviikon aikana vauva jatkaa kasvuaan, mutta kohtu on käytännössä kasvanut maksimikokoonsa, jolloin vauvan pienetkin liikkeet voivat tuottaa äidille kipua. Kivun lisääntyminen johtuu paitsi siitä, että sikiö on entistä useammin kontaktissa kohdun seinämien kanssa, mutta myös siitä, että vauva on kehittynyt fyysisesti vahvemmaksi.
Vauva voi olla aktiivinen ja tuntea olonsa epämukavaksi, mikä aiheuttaa toisinaan kipua äidille. Potkut voivat tuntua naisen kylkiluiden alueella sisäelimissä asti. Jotkut potkut voivat jopa aiheuttaa hengityksen salpautumisen tai herättää nukkuvan äidin. Vauvan liikkeiden voimakkuudessa on suurta hajontaa.
Öisin vauvan potkut sattuvat eniten
On todistettu, että vauvat ovat aktiivisempia öisin. Iltayhdeksän ja keskiyön välisenä aikana vauvan fyysinen aktiivisuus lisääntyy. Tämä voi johtua muun muassa ruoan saannista.
Odottavan äidin kannattaa olla tarkkana ruokavalionsa suhteen. Esimerkikisi sokeria sisältävät ruoat voivat stimuloida sikiötä. Tämän vuoksi sokerin nauttimista kannattaa välttää illalla.
Yö on parasta aikaa vauvan liikkeiden tarkkailuun. Moni ammattilainen suosittelee tämän tekemistä sikiön terveydentilan varmistamiseksi. Liikkeitä seurattaessa selvitetään niiden tiheys, jolloin myös äiti oppii valmistautumaan potkuihin.
Olosuhteet vaikuttavat sikiön liikkeiden tuntemiseen
Jokainen raskaus on ainutlaatuinen, ja siten on ymmärrettävää, että kaikki äidit eivät tunne sikiön potkuja samalla tavalla. Ensi kertaa äidiksi tulevien naisten sanotaan kokevan vauvan liikkeet herkemmin. Tämä voi johtua siitä, että sikiön liikkeet ovat hänelle yllättävämpiä kuin raskauden aikaisemmin kokeneelle henkilölle.
Myös äidin hoikkuus voi saada vauvan potkut tuntumaan voimakkaammin. Tällöin sikiö voi helposti aiheuttaa tuntemuksen naisen kylkiluiden alueella ja alavatsassa. Vauvan paino on myös potkujen tuntemiseen vaikuttava tekijä.
Lisäksi monisikiöraskauden aikana potkut voivat olla kivuliaampia kuin normaalisti. Näissä tapauksissa sikiöillä on tavallista vähemmän tilaa käytettävänään, ja koska vauvoja on useampi, niin on myös potkuja.
Suosituksia ensi kertaa äidiksi tuleville
Selkein merkki sikiön hyvinvoinnista on sen liikkeiden määrä. On hyvin huolestuttavaa, jos vauva on pitkiä aikoja liikkumatta. Jos sikiön liikkeet aiheuttavat odottavalle äidille huomattavia kipuja, suosittelemme keskustelemaan joko äitiysneuvolan hoitajan tai lääkärin kanssa. Huolestuttavat oireet on aina syytä ottaa puheeksi asiantuntijan kanssa.
Hengitysharjoitukset, käveleminen ja vauvan stimulointi musiikilla ovat kaikki suositeltuja raskaudenaikaisia aktiviteetteja. Raskausjooga on myös havaittu hyväksi avuksi sikiön potkujen ja liikkeiden aiheuttamaan epämukavuuteen.
Hyvä uutinen vauvan potkuja koskien on se, että voimakasta kipua tuntuu vain viimeisten raskausviikkojen aikana.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Stanford Medicine Children’s Health. (s. f.). Conteo de movimientos fetales. Consultado el 14 de mayo 2023. https://www.stanfordchildrens.org/es/topic/default?id=fetalmovementcounting-90-P05559
- Clínic Barcelona Hospital Universitari. (s.f.). PROTOCOLO: DISMINUCIÓN DE LOS MOVIMIENTOS FETALES. Universidad de Barcelona. 1-11. Consultado el 14 de mayo 2023. https://portal.medicinafetalbarcelona.org/protocolos/es/patologia-fetal/disminucion%20movimientos%20fetales.pdf
- Cunningham F, & Leveno K.J., & Bloom S.L., & Dashe J.S., & Hoffman B.L., & Casey B.M., & Spong C.Y.(Eds.). (2019). Capítulo 17: Evaluación fetal. Williams Obstetricia, 25e. McGraw Hill. Consultado el 14 de mayo 2023. https://accessmedicina.mhmedical.com/content.aspx?bookid=2739§ionid=229283549
- Gonzales Espejo, B. (2016). Conocimientos, actitudes y prácticas sobre signos y síntomas de alarma en gestantes atendidas en la unidad de alto riesgo obstétrico del Hospital Nacional Guillermo Almenara Irigoyen. Universidad Ricardo Palma. https://repositorio.urp.edu.pe/handle/20.500.14138/521
- Félix Santamaría, C. (2015). LOS MOVIMIENTOS FETALES COMO MARCADOR DE BIENESTAR FETAL. Servicio de Obstetricia y Ginecología, Hospital Universitario Virgen de las Nieves Granada. 1-19. https://www.huvn.es/archivos/cms/ginecologia-y-obstetricia/archivos/publico/clases_residentes/2015/clase2015_movimientos_fetales.pdf
- Copel, J. A., & Bahtiyar, M. O. (2014). A practical approach to fetal growth restriction. Obstetrics and gynecology, 123(5), 1057–1069. https://journals.lww.com/greenjournal/Documents/May2014_Translation_Copel.pdf
- Matos, T. (2015). Cuidados del Embarazo: Maternidad y Salud. Maternidad y Salud. https://books.google.es/books?id=oPa1BgAAQBAJ&dq=patadas+del+beb%C3%A9+COSTILLAS&lr=&hl=es&source=gbs_navlinks_s
- Corradine Velásquez, E. (2016). Diseño de un protocolo para el análisis del movimiento fetal ante estímulos sonoros. Uniandes. https://repositorio.uniandes.edu.co/handle/1992/18662
- Mejia Mendoza, P. H., & Arotoma Ore, M. I. (2017). Conocimientos y actitudes sobre señales de alarma durante el embarazo – Hospital Carlos Lanfranco la Hoz – Lima 2016. Universidad Nacional Santiago Antúnez de Mayolo. http://repositorio.unasam.edu.pe/handle/UNASAM/1919