Raskaudenaikainen kolestaasi

04 kesäkuu, 2020

Raskaudenaikainen kolestaasi tunnetaan myös obstetrisen kolestaasin, intrahepaattisen kolestaasin ja sapensalpauma nimillä. Kolestaasi on häiriö, jossa sapen erittyminen suolistoon on häiriintynyt, jolloin sappi kerääntyy sappirakkoon ja sieltä maksaan, heikentäen maksan toimintaa.

Raskaudenaikainen kolestaasi ilmenee yleensä raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Yleinen oire on voimakas kutina etenkin käsissä ja jaloissa, mutta toisinaan oireet ovat vaikeasti tunnistettavissa, jolloin diagnoosi tehdään verikokeen perusteella. Raskaudenaikainen kolestaasi ei aiheuta odottavalle äidille pitkäaikaisia terveydellisiä riskejä, mutta koska se voi aiheuttaa komplikaatioita sikiölle, ongelmasta on hyvä olla tietoinen.

Raskaudenaikainen kolestaasi ja sen oireet

Raskaudenaikainen kolestaasi puhkeaa yleisimmin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana, aiheuttaen oireita etenkin käsiin ja jalkoihin, joihin kertyy raskauden aikana normaalia enemmän nestettä. Oireet saattavat pahentua synnytyksen lähestyessä, mutta katovat itsestään muutaman päivän sisällä lapsen syntymästä.

Raskaudenaikainen kolestaasi voi puhjeta raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana

Raskaudenaikainen kolestaasi voi aiheuttaa seuraavanlaisia oireita:

  • Voimakasta kutinaa etenkin kämmenissä ja jalkapohjissa
  • Virtsan tumma väri
  • Vaalea uloste
  • Keltaisuus
  • Pahoinvointi
  • Ruokahalun puute

Iltaa kohden paheneva kutina saattaa olla raskaudenaikaisen kolestaasin ainoa oire. Jos raskaana olevalla naisella esiintyy mitä tahansa edellä mainituista oireista, tulee hänen kääntyä lääkärin puoleen, jotta voidaan varmistaa, ettei sikiö ole vaarassa. Sapensalpauma voi aiheuttaa sikiölle ahdinkoa, ennenaikaisen syntymän tai jopa kohtukuoleman, mikä johtuu sappihappojen kulkeutumisesta istukkaan, mikä aiheuttaa sikiön myrkytyksen. Näiden ongelmien lisäksi äiti voi kärsiä sisäisestä verenvuodosta.

Raskaudenaikaisen kolestaasin aiheuttajat

Ei ole täysin selvää, mikä raskaudenaikaisen kolestaasin aiheuttaa, mutta sekä perinnöllisten tekijöiden että raskaushormonien epäillään vaikuttavan asiaan. Maksa erittää sappea, joka auttaa ruoansulatuselimistöä prosessoimaan rasvaa. Raskauden aikainen lisääntynyt hormonien eritys saattaa kasvattaa sapen määrää, jolloin sappea kerääntyy sappirakkoon ja sieltä maksaan. Kudoksiin kerääntyvä sappihappo aiheuttaa voimakasta kutinaa.

Sappi koostuu pääasiassa kolesterolista, biliaarisista suoloista ja pigmentaarisesta bilirubiinista. Sitä tuotetaan maksassa ja varastoidaan biliaarisessa rakkulassa. Biliaarisesta rakkulasta se kulkeutuu yleiseen biliaariseen tiehyeeseen ja sieltä pohjukaissuoleen. Joissain tapauksissa maksan ulkopuolella oleva tukkeuma saattaa estää sapen poistumisen maksasta, mikä johtaa ekstrahepaattiseen kolestaasiin.

Intrahepaattisesta kolestaasista on kyse silloin, kun biliaaristen suolojen poistumisessa maksasta ilmenee ongelmia. Tämän tyyppinen kolestaasi voi syntyä raskauden aikana. Uskotaan, että raskaushormonit ja etenkin lisääntynyt estrogeeni saattavat vaikuttaa sekä maksaan että biliaarisen rakkulan toimintaan.

Raskaudenaikainen sapensalpauma voi aiheuttaa pahoinvointia

Raskaudenaikaisen kolestaasin riskitekijät

Kolestaasin kehittymiselle altistavia riskitekijöitä ovat:

  • Aikaisempi raskaudenaikainen kolestaasi tai suvussa esiintyvä kolestaasi
  • Aikaisempi maksasairaus
  • Monisikiöraskaus
  • Keinohedelmöitys

Jotkut edellä mainituista tekijöistä liittyvät perinnöllisyyteen ja kaikki mahdollisesti raskaudenaikaiseen hormonien erittymiseen. Kun raskaudenaikaisen kolestaasin on kerran kokenut, on korkea riski sairastua siihen uudestaan myöhemmissä raskauksissa. Lähes kaksi kolmasosaa naisista voi kärsiä raskaudenaikaisesta kolestaasista.

Raskaudenaikaista kolestaasia tutkittaessa odottavalta äidiltä kysytään hänen kokemistaan oireista sekä mahdollisista suvussa esiintyneistä kolestaasitapauksista. Verikokeen avulla pystytään selvittämään veren sappipitoisuus sekä se, toimiiko maksa oikein.

Ultraäänitutkimuksen avulla on myös mahdollista havaita poikkeavuudet äidin maksassa, mutta ei kuitenkaan sikiön maksassa. Lievä raskaudenaikainen kolestaasi ei vaadi hoitoa, mutta vakavammissa tapauksissa oireita pyritään lievittämään ja mahdollisia komplikaatioita ehkäisemään.