Ennenaikainen synnytys - Äitiyden ihme
 

Ennenaikainen synnytys

Ennenaikainen synnytys

Viimeisin päivitys: 26 syyskuuta, 2020

Tässä artikkelissa käsittelemme ennenaikaisen synnytyksen syitä, riskitekijöitä, oireita ja ehkäisyä. Täysiaikaisen raskauden kesto on 40 viikkoa, ja ennenaikaiseksi synnytystä kutsutaan, kun se tapahtuu yli kolme viikkoa ennen laskettua aikaa eli ennen raskausviikkoja 37. Suomessa lapsista syntyy ennenaikaisesti 5-6 %, mikä on yksi Euroopan alhaisimmista luvuista. Monissa maissa jopa 10-15 % lapsista syntyy keskosina.

Ennenaikainen synnytys voidaan ryhmitellä raskausviikkojen mukaan seuraavasti:

  • Ennen raskausviikkoa 28: Erittäin ennenaikainen
  • Raskausviikkojen 28-31 aikana: Hyvin ennenaikainen
  • Raskausviikkojen 32-33 aikana: Kohtalaisen ennenaikainen
  • Raskausviikkojen 34-36 aikana: Hieman ennenaikainen

Mistä ennenaikainen synnytys johtuu?

Ennenaikaisen synnytyksen ehkäiseminen ja riskien ennustaminen on vaikeaa, eikä suurinta osaa ennenaikaisista synny​tyksistä pystytä estämään. Noin puolessa tapauksista ennenaikaisen synnytyksen syy jää epäselväksi.

Ennenaikaisen synnytyksen riskitekijöitä ovat:

  • Monisikiöraskaus
  • Aiempi ennenaikainen synnytys tai kohtukuolema
  • Kohdun epämuodostumat
  • Kaksi tai useampia keskiraskaudenkeskenmenoa tai raskaudenkeskeytystä
  • Äidin krooninen sairaus, jonka hoitotasapaino on huono (esimerkiksi verenpainetauti tai diabetes)
  • Raskauden aikainen verenvuoto
  • Pre-eklampsia
  • Etinen istukka
  • Kohdunsuun toimenpiteet (esimerkiksi sähkösilmukkahoito)
  • Kohtutulehdus ja kohdun rakennepoikkeavuudet
  • Ennenaikainen lapsiveden meno
  • Sikiön kasvuhäiriöt
  • Äidin ali- ja ylipaino
  • Äidin tupakointi sekä alkoholin ja huumausaineiden käyttö
  • Alle 18-vuotias tai yli 35-vuotias synnyttäjä
Ennenaikainen synnytys

Ennenaikaisen synnytyksen oireet

On ehdottoman tärkeää, että nainen tunnistaa ennenaikaisen synnytyksen oireet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tällä tavoin on mahdollista vähentää mahdollisia äidille ja vauvalle aiheutuvia haittavaikutuksia.

Ennenaikaisen synnytyksen oireita ovat:

  • Kivulias kohdun supistelu
  • Supistusten jatkuminen yli tunnin ajan
  • Alavatsan tai -selän kivut
  • Painontunne lantiossa ja emättimessä
  • Lapsiveden tihkuminen
  • Verinen tai verilimainen vuoto

Ennenaikaisesta supistelusta puhutaan, kun supistuksia esiintyy alle 10 minuutin välein yli tunnin ajan ja supistusten kesto on noin 30 sekuntia. Epäsäännölliset, heikot supistukset ovat normaali raskauteen kuuluva ilmiö.

Jos synnytyksen epäillään käynnistyneen, voidaan suorittaa seuraavia kokeita:

  • Selvitetään, onko lapsiveden menosta merkkejä
  • Emätineritteen laatu selvitetään emätintutkimuksella
  • Kohdunkaulan tilanne arvioidaan tunnustelemalla ja kohdunkaulakanavan pituus mitataan ultraäänitutkimuksella
  • Lapsiveden määrä arvioidaan kaikututkimuksella
  • Emättimestä ja verestä otetaan tulehdusnäytteet
  • Sikiön vointi selvitetään sykekäyrän avulla

Ennenaikaisen synnytyksen hoito

Ennenaikainen synnytys

Ennenaikaisen synnytyksen hoitotapa riippuu ennenaikaisuuden asteesta, ennenaikaiseen synnytykseen johtaneista syistä ja muista synnytyksen ennusteeseen vaikuttavista tekijöistä kuten monisikiöisyydestä, vauvan poikkeavasta tarjonnasta ja synnytyksen etenemisestä. Jokaisessa tilanteessa on harkittava erikseen, onko turvallisempaa pyrkiä estämään synnytys vai hoitaa ennenaikainen synnytys. Esimerkiksi tilanteessa, jossa sikiöllä on tulehdus tai muu ahdinkotilanne, synnyttäminen voi olla raskauden jatkamista parempi vaihtoehto.

Raskauden edettyä 35. raskausviikolle ennenaikainen synnytys on yleensä ennusteeltaan hyvä, eikä millään hoitotoimenpiteellä ole havaittu olevan tällaisessa tilanteessa ennustetta parantavaa vaikutusta. Näin ollen 35 raskausviikon täytyttyä uhkaavaa ennenaikaista synnytystä hoidetaan ainoastaan levolla. Myös tapauksissa, joissa synnytys uhkaa käynnistyä aikaisemmin, hoitokeinona saattaa olla lepo joko osastolla tai kotona. Jos raskausviikkoja on kertynyt alle 34 viikkoa, yritetään synnytyksen ajankohtaa yleensä siirtää lääkityksellä.

Kuinka pienentää ennenaikaisen synnytyksen riskiä?

Monissa tapauksissa ennenaikaista synnytystä ei pystytä estämään, mutta äiti pystyy omilla toimillaan pienentämään ennenaikaisen synnytyksen riskiä.

  • Raskauden aikainen hoito ja seuranta. Naisen kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan heti raskauden selvittyä. Terveet odottavat äidit tutkitaan ja hoidetaan neuvoloissa ja terveyskeskuksissa ja erityistutkimuksia tarvitsevat äidit neuvolan ja synnytyssairaalan yhteistyössä.
  • Omasta terveydestä huolehtiminen. Odottavan äidin on tärkeää noudattaa terveellistä ruokavaliota, pidättäytyä huonoista tavoista ja välttää asioita, jotka voivat olla haitallisia hänelle tai sikiölle. Kohtuullinen liikunta ei lisää ennenaikaisen synnytyksen riskiä, vaan on päinvastoin hyödyksi sekä äidille että vauvalle. Myös omaa painoa on hyvä tarkkailla, sillä ylipainoisilla ja erittäin hoikilla naisilla on suurempi ennenaikaisen synnytyksen riski. Tupakointi sekä alkoholin ja huumausaineiden käyttäminen on luonnollisesti lopetettava raskauden selvittyä. Tämän lisäksi kroonisten sairauksien hyvästä hoitotasapainosta on erityisen tärkeä huolehtia raskauden aikana.

Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Castaigne, V., Picone, O., & Frydman, R. (2012). Parto prematuro. EMC – Ginecología-Obstetricia. https://doi.org/10.1016/s1283-081x(06)45070-0
  • Faneite, P., Gómez, R., Marisela, G., Faneite, J., Manzano, M., Marti, A., & Urdaneta, E. (2006). Amenaza de parto prematuro e infección urinaria. Revista de obstetricia y ginecología de Venezuela, 66(1), 1-6. http://www.scielo.org.ve/scielo.php?pid=S0048-77322006000100001&script=sci_arttext
  • Ochoa, A., & Pérez Dettoma, J. (2009). Amenaza de parto prematuro: Rotura prematura de membranas. Corioamnionitis. In Anales del sistema sanitario de Navarra (Vol. 32, pp. 105-119). Gobierno de Navarra. Departamento de Salud. http://scielo.isciii.es/pdf/asisna/v32s1/obstetricia3.pdf
  • Palencia, A. (2009). Parto prematuro. Sociedad colombiana de pediatría, 9(4), 10-9.
  • Protocolos SEGO. (2004). Amenaza de parto prematuro.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.