Miten kofeiini vaikuttaa raskauteen?
Suomalaiset ovat kahvikansaa, minkä lisäksi kofeiinia saadaan muun muassa teestä ja virvoitusjuomista. Tänään kerromme, miten kofeiini vaikuttaa raskauteen ja miten paljon kofeiinia odottava äiti voi nauttia turvallisesti.
Mitä kofeiini on ja millaisia ominaisuuksia sillä on?
Kofeiini on stimulanttina toimiva ksantiinijohdannainen ja yksi maailman käytetyimmistä päihteistä. Sitä on luontaisesti yli kuudessakymmenessä kasvilajissa, joista osasta valmistetaan ruokia ja juomia. Kofeiinin ja kofeiinipitoisten elintarvikkeiden käyttö voi lisätä energisyyttä ja valppautta sekä vähentää uneliaisuutta, mutta isoina annoksina nautittuna kofeiini voi aiheuttaa muun muassa pahoinvointia, vapinaa ja ahdistusta. Kofeiinia voidaan väärinkäyttää sen piristävien ja stimuloivien ominaisuuksien vuoksi, mutta sillä on myös hoitavia ominaisuuksia. Sitä hyödynnetään muun muassa flunssa- ja migreenilääkkeissä sen kipua lieventävien ominaisuuksien vuoksi.
Muita kofeiinin ominaisuuksia ovat:
- Kofeiini on antioksidantti, joka taistelee vapaita radikaaleja vastaan
- Kofeiini nostaa valtimopainetta
- Kofeiini nopeuttaa sydämen sykettä
- Kofeiini kiihdyttää verenkiertoa
- Kofeiinilla on nestettä poistavia ominaisuuksia ja se aiheuttaa jossain määrin nestehukkaa
- Kofeiini saattaa aiheuttaa päänsärkyä, mutta voi myös helpottaa sitä
- Kofeiini auttaa parantamaan hengitysteiden toimintaa lisäämällä pallean supistelua
- Kofeiini laajentaa lihasten verisuonia
Miten kofeiini vaikuttaa raskauteen?
Kofeiini kulkeutuu istukan kautta sikiöön, minkä vuoksi sen saantia suositellaan rajoittamaan raskauden aikana. THL:n ja Ruokaviraston mukaan turvallisen kofeiinin saannin raja on raskaana oleville 200 milligrammaa päivässä. Tämä määrä täyttyy jo kolmesta desilitrasta kahvia tai kahdeksasta desilitrasta mustaa teetä. Kofeiinia sisältävien energiajuomien käyttöä ei suositella raskauden aikana lainkaan.
On tiedetty jo pitkään, että runsas raskauden aikainen kofeiinin nauttiminen lisää ennenaikaisen synnytyksen sekä lapsen kehityshäiriöiden, pienipainoisuuden ja jopa tiettyjen syöpien riskiä. Aikaisemmin tänä vuonna julkaistun yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan raskauden aikaisesta kofeiinin käyttämisestä on uskottua enemmän haittoja. Tutkimuksessa ilmeni, että lapsilla, joiden äidit olivat nauttineet raskauden aikana kofeiinia, oli muita lapsia enemmän erilaisia käyttäytymisongelmia, kuten hyperaktiivisuutta. Vakavia psykiatrisia ongelmia kofeiini ei kuitenkaan näyttänyt lisäävän.
Suomessa iso osa odottavista äideistä nauttii kofeiinia suositeltua enemmän, mutta silti maassamme syntyy pääsääntöisesti terveitä ja normaaleja lapsia.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Pardo Lozano, R., Alvarez García, Y., Barral Tafalla, D., & Farré Albaladejo, M. (2007). Cafeína: un nutriente, un fármaco, o una droga de abuso. Adicciones: Revista de socidrogalcohol, 19(3), 0225-238.
- Valenzuela, A. (2010). El café y sus efectos en la salud cardiovascular y en la salud materna. Revista chilena de nutrición, 37(4), 514-523.
- Barreda-Abascal, R., Molina, L., Haro-Valencia, R., Alford, C., & Verster, J. C. (2012). Actualización sobre los efectos de la cafeína y su perfil de seguridad en alimentos y bebidas. Revista Médica del Hospital General de México, 75(1), 60-67.