Istukka on sikiölle ja raskaudelle elintärkeä elin

10 toukokuu, 2020

Ainoastaan raskauden aikana olemassa oleva istukka on elintärkeä elin alkiolle ja sikiölle. Se varmistaa sikiön terveyden kuljettamalla happea ja ravintoaineita äidin elimistöstä sikiölle ja kuona-aineita vastakkaiseen suuntaan. Se myös suojaa sikiötä äidin immuunivasteelta, jotta äidin keho ei hylji sikiötä vierasesineenä.

Istukan tehtävät

Istukka on korvaamattoman tärkeä elin, mitä tulee sikiön terveeseen kehitykseen. Raskauden alussa se on vasta kehittymässä, ja kohdun limakalvo on vastuussa ravinteiden tarjoamisesta alkiolle. Pian se kuitenkin alkaa täyttää tärkeää tehtäväänsä.

Istukan tehtävät ovat:

  • Kuljettaa happea ja ravintoaineita äidin elimistöstä lapselle ja kuona-aineita vastakkaiseen suuntaan.
  • Tuottaa hormoneja, joiden avulla sikiö kasvaa ja kehittyy.
  • Suojaa sikiötä äidin immuunivasteelta, estäen äidin kehoa hylkimästä sikiötä vierasesineenä.

Istukan tuottamat hormonit ja niiden tehtävät ovat seuraavat:

  • Istukkahormoni stimuloi keltarauhassoluja tuottamaan estrogeenia ja progesteronia, joita ilman sikiö ei kasva ja kehity.
  • Relaksiini parantaa äidin lantion nivelten liikkuvuutta ja laajentaa kohdunsuuta synnytyksen hetkellä.
  • Istukkalaktogeeni valmistaa rintoja maidontuotantoon muuttamalla rintarauhaset maitorauhasiksi ja stimuloimalla maidontuotantoa.
Istukka on sikiölle elintärkeä elin

Istukan suojelutoiminto on välttämätön sikiön selviämisen kannalta. Alkio on äidin keholle vierasesine, joka sisältää immuunijärjestelmälle – isän geeneistä syntetisoituja – vieraita proteiineja. Tämän vuoksi äidin keho voisi hylkiä sikiötä. Kiitos immunosuppressiivisten ja immunomodulaatiivisten tekijöiden tuotannon raskauden alkuvaiheessa, istukka estää tämän hylkimisreaktion.

Millainen elin istukka on?

Istukka alkaa muodostua hedelmöittyneen munasolun kiinnittyessä kohdun seinämään. Se kehittyy sekä sikiön että kohdun soluista ja rakentuu kahdesta osasta, joita kutsutaan lapsenpuoliseksi ja äidinpuoleiseksi osiksi. Napanuora kiinnittyy istukan lapsenpuoliseen osaan.

Sikiön verenkierto istukkaan kulkee napanuoran valtimoiden ja laskimon kautta. Sikiön ja äidin verenkierto eivät joudu istukassa kosketuksiin toistensa kanssa, koska sikiön veri virtaa istukan nukkalisäkkeiden hiussuonissa ja äidin veri puolestaan kohdun lihasseinämän ja istukan välissä. Istukka kasvaa kohdun seinämään läpitunkeutuvasti syövän tavoin, mutta ei käyttäydy pahanlaatuisen kasvaimen lailla.

Istukka kasvaa joko kohdun etu- tai takaseinämään. Sillä, kumpaan seinämään istukka kiinnittyy, ei ole juurikaan merkitystä, vaan tärkeintä on, ettei se ole alhaalla kohdunsuun päällä. Odottavat äidit, joilla on etuseinäistukka, tuntevat sikiön liikkeet hieman huonommin kuin he, joilla istukka on kasvanut kohdun takaseinämään.

Istukka on sikiölle elintärkeä elin

Istukan elinkaari

Aivan kuten mikä tahansa muukin elin, myös istukka käy läpi biologisen prosessin, jonka aikana se syntyy, kasvaa ja kuolee. Ero muihin elimiin on siinä, että tämä elin on olemassa vain raskauden ajan. Se kasvaa läpi raskauden, lukuun ottamatta viimeisiä viikkoja, jolloin sen kasvu pysähtyy.

Täysiaikainen istukka on halkaisijaltaan noin 20 cm ja paksuudeltaan 2 cm ja painaa keskimäärin 470 g. Se on normaalisti muodoltaan levymäinen ja pyöreä. Synnytyksessä istukka syntyy hieman lapsen jälkeen kohdun supistuessa.