Vapaan leikin merkitys pienelle lapselle - Äitiyden Ihme
 

Vapaan leikin merkitys pienelle lapselle

Vapaan leikin merkitys pienelle lapselle
María José Roldán

Kirjoittanut ja tarkastanut kasvatuspsykologi María José Roldán.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Sekä aikuiset että lapset tarvitsevat monissa tilanteissa sääntöjä, rajoja ja suunnitelmia, mutta lapsella pitäisi olla myös runsaasti aikaa leikkiä vapaasti. Vapaan leikin merkitys on lapselle valtava, sillä se on paitsi hauskaa ja luontaista ajanvietettä, myös elintärkeää hänen kehityksensä kannalta.

Mitä vapaa leikki tarkoittaa?

Leikki voidaan jakaa kahteen laajaan kategoriaan – aikuisjohtoiseen leikkiin ja lapsijohtoiseen eli vapaaseen leikkiin – jotka ovat molemmat tärkeitä lapsen kehitykselle. Lapsen ei voida antaa leikkiä yksinään kaiken aikaa, mutta hänen päiviään ei myöskään kannata täyttää suunnitelluilla aktiviteeteilla, jotka vievät kaiken hänen vapaa-aikansa. Myöskään ruutuajan ei tule korvata vapaata leikkiä.

Esimerkkejä aikuisjohtoisesta leikistä ovat:

  • Maalaaminen sienillä ja siveltimillä
  • Hahmojen muotoilu savesta
  • Esteradan rakentaminen ja siinä kilpaileminen
  • Taidetunneilla käyminen
  • Lautapelien pelaaminen
  • Ruoanlaitto perheen kesken
Vapaan leikin merkitys pienelle lapselle

Vapaa leikki on leikkiä, jossa aloitteen tekijänä on lapsi itse. Siihen ei liity ennalta määriteltyjä sääntöjä, joukkueita tai ohjaajia, vaan kyse on spontaanista leikistä, joka muuttaa muotoaan. Vapaata leikkiä voi harjoittaa niin sisällä kuin ulkonakin, kunhan lapsella on vapaus kontrolloida leikkimiskokemusta.

Esimerkkejä vapaasta leikistä ovat:

  • Luonnon tutkiminen
  • Linnakkeen rakentaminen
  • Kotitekoisten naamiaisasujen valmistaminen
  • Kotileikki
  • Symbolinen leikki

Vapaan leikin merkitys pienelle lapselle

Lapsi hyötyy vapaasta leikistä monin tavoin. Alla ovat kolme tärkeintä vapaan leikin hyötyä lapsen kehitykselle.

Aivojen kehitys

Vapaa leikki on tärkeää lapsen aivojen yleiselle kehitykselle. Kun pieni lapsi tutkii ja leikkii, aivokuoren etuosan neuronien eli hermosolujen väliset yhteyde t vahvistuvat. Tätä aivojen osaa pidetään keskeisenä kontrollointikeskuksena, joka on vastuussa ongelmien ratkaisemisesta, suunnitelmien tekemisestä ja tunteiden säätelemisestä.

Lapsen aivot prosessoivat asioita kaksi kertaa nopeammin kuin aikuisen aivot, mikä tarkoittaa merkittävää aivojen kehittymistä. Se, millaista stimulaatiota lapsen aivot saavat varhaisessa vaiheessa, vaikuttaa neuronien määrään.

Luovuus

Leikki on luovaa toimintaa. Leikkiessään lapsi miettii jatkuvasti uusia tapoja edistää leikkiä ja viihdyttää itseään. Fantasialeikeissä lapsi käyttää mielikuvitustaan luomalla mielessään tarinoita ja tapahtumia ja esittämällä niitä. Myös taiteelliset aktiviteetit ja esimerkiksi rakennuspalikoilla rakentaminen kehittävät luovuutta. Kaikki leikin muodot kehittävät luovaa ilmaisua.

Vapaan leikin merkitys pienen lapsen kehityksessä on suuri

Sosiaaliset taidot

Lapsi alkaa oppia sosiaalisia taitoja ollessaan vuorovaikutuksessa ensin vanhempiensa ja sitten sisarustensa ja ystäviensä kanssa. Vapaan leikin aikana lapsi oppii monen tyyppisiä sosiaalisia taitoja:

  • Yhteistyötaitoja
  • Leikkimistä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi
  • Neuvottelutaitoja
  • Sääntöjen noudattamista
  • Muiden näkökulmien huomiointia eli empatiakykyä
  • Konfliktien ratkaisemista itsenäisesti ja reilusti
  • Positiivista itsevahvistusta
  • Muiden esimerkin noudattamista
  • Sympatian kokemista
  • Sosiaalisesti hyväksyttyä käyttäytymistä
  • Kommunikoinnin parantumista

Kuten huomaat, on hyvin tärkeää kannustaa lasta vapaaseen leikkiin, sillä vapaan leikin merkitys pienelle lapselle on hyvin suuri. Myös ohjattu leikki on tärkeää, mutta vapaa leikki auttaa lasta kehittymään monella eri osa-alueella. Kotona kannattaa siis panostaa sekä aikuisjohtoiseen että vapaaseen leikkiin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Gruss, D,. Rosemberg, F,. (2017) Los niños y el juego. La actividad lúdica de 0 a 5 años. Editorial: Ediciones continente.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.