Montessori-hiljaisuuspeli: mistä se koostuu?
Totuus on, että lapsia on melko vaikea saada keskittymään ja kiinnittämään huomiota yksityiskohtiin. Paikallaan pysyminen on heille lähestulkoon kidutusta. Lapset voi kuitenkin opettaa pysymään rauhallisina. Haluaisitko tutustua menetelmään, jolla lasta voidaan auttaa tässä? Onko Montessori-hiljaisuuspeli sinulle tuttu? Tässä artikkelissa kerromme, mistä se koostuu.
Mikä on Montessori-hiljaisuuspeli?
Kuten nimestä voi päätellä, Montessori-hiljaisuuspelissä ollaan jonkin aikaa hiljaa. Sitä voi pelata joko yksin tai ryhmässä. Pelaaminen on helppoa ja vaatii vain muutaman simppelin välineen.
Lapset istuvat ympyrässä lattialla tai mukavissa tuoleissa hiljaisessa ympäristössä. Peliaika voi vaihdella. Pienemmille lapsille riittää noin puoli minuuttia, kun taas vanhemmat lapset voivat pelata jopa 5 minuuttia.
Kerro lapsille, että ideana on kuulostella hiljaisuutta. Pelin aloittamiseen ja lopettamiseen voi käyttää soittokellon tai jonkin soittimen, kuten ksylofonin, pehmeää ääntä.
Jotkut hyödyntävät pientä sytytettyä kynttilää, joka lapsen on sammutettava peliajan päätyttyä. Myös tiimalasi on hyödyllinen.
Kun sovittu aika on kulunut umpeen, lapsen tulee kertoa mitä hän kuuli ollessaan hiljaa. Mitä enemmän ääniä hän kuuli, sitä enemmän häntä kiinnostaa pelata uusi kierros.
On tärkeää, ettei tätä peliä käytetä rangaistuksena tai silloin kun lapsi käyttäytyy huonosti, jotta hän ei ala yhdistää sitä mielessään johonkin negatiiviseen.
Miten Montessori-hiljaisuuspeliä pelataan ryhmässä?
Montessori-hiljaisuuspeli on todistetusti toimiva menetelmä saada lapset pysymään hetki rauhallisina. Noudata näitä ohjeita pelataksesi useamman lapsen kanssa kotona tai oppitunnilla:
- Käytä narua tai nauhaa, jossa on useita soittokelloja. Ideana on, että kaksi lasta pitelee kiinni vastakkaisista päistä ja liikkuu kelloja helistämättä.
- Jos sinulla on useita samanlaisia nauhoja, voit liittää ne kaikki yhteen toisesta päästä. Anna sitten jokaiselle lapselle yksi pää. Pyydä heitä sitten kävelemään niin, ettei kelloista lähde ääntä.
- Pelistä on myös toinen muunnelma, jossa lasten silmät sidotaan ja sitten pudotetaan jokin esine. Lasten tehtävänä on tunnistaa, mistä päin ääni kuului, ja sitten arvata mikä esine pudotettiin.
- Esikoulussa peliä voi pelata niin, että opettaja kuiskaa jokaisen lapsen nimen. Aina kun lapsi kuulee oman nimensä, hänen tulee nousta ylös ja mennä opettajan luo, joka voi onnitella lasta kuiskaamalla tämän korvaan. Ideana on se, että lapset kuuntelevat tarkkaavaisesti, milloin heidän nimensä lausutaan.
Montessori-hiljaisuuspelin 10 hyötyä lapsille
Montessori-hiljaisuuspeli tarjoaa lapsille seuraavat hyödyt:
- Opettaa lapsia keskittymään tiettyyn asiaan ja olemaan tarkkaavaisia.
- Opettaa kärsivällisyyttä.
- Opettaa lapsia olemaan rauhallisia ja hillittyjä.
- Montessori-hiljaisuuspeli on hyvä menetelmä opettaa lapsia kävelemään varovaisesti.
- Pelin avulla he voivat nauttia hetken hiljaisuudesta ja rauhasta.
- Kun peliä pelataan ryhmässä, se opettaa lapsia toimimaan tiiminä.
- Lapset oppivat kuuntelemaan tarkkaavaisesti.
- He oppivat tuntemaan itsensä.
- He oppivat arvostamaan yksityiskohtia.
- Peli terävöittää aisteja.
Montessori-hiljaisuuspelin merkitys
Lapset käyttävät yhä enemmän elektronisia laitteita, jotka – vaikka ne pitävätkin lapset hetken hiljaa ja rauhallisina – lopulta vain heikentävät muita kykyjä, joita lasten on kehitettävä ollakseen kypsiä aikuisia.
Montessori-hiljaisuuspeli on oiva keino auttaa lasta kehittämään hyviä luonteenpiirteitä. Lisäksi lapsi oppii sen avulla muita hyviä ominaisuuksia, kuten sietokykyä ja sisäistä kuria, joka ei ole mitään muuta kuin itsehillintää.
Jokaisen lapsen tulisi ehdottomasti oppia tämä peli tullakseen itsenäisemmäksi.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Santerini, M. (2013). Grandes de la educación: Maria Montessori. Padres y Maestros/Journal of Parents and Teachers, (349). https://revistas.comillas.edu/index.php/padresymaestros/article/view/959/814
- Espejo, P. R. (2009). Una maestra especial: María Montessori. Innovación y experiencias educativas.
- Harrison, E. (1914). The Montessori Method and the Kindergarten. Bulletin, 1914, No. 28. Whole Number 602. United States Bureau of Education, Department of the Interior. https://files.eric.ed.gov/fulltext/ED541681.pdf
- Cueva, A. P. (2015). LA EDUCACIÓN MONTESSORI. Perspectivas en primera infancia, 3(1). http://www.revistas.unitru.edu.pe/index.php/PET/article/download/981/908