Luovan leikin hyödyt lapselle

9.10.2019

Leikkiin kannustaminen on yksi tapa edistää lapsen oppimista ja kehitystä. Perinteiset leikit, joissa lapsi ei ole itse aloitteellinen osapuoli, eivät välttämättä ole paras tapa auttaa häntä saavuttamaan maksimaalisen potentiaaliansa. Jotta oppimista todella tapahtuu, lapsen tulisi saada olla suorassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa. Tämän päivän artikkelisssa käsittelemmekin luovan leikin hyötyjä.

Se, että lapsi saa leikkiä läpi lapsuutensa, antaa hänelle paremmat valmiudet elämään ja opettaa tärkeitä elämäntaitoja. Näin ei kuitenkaan tapahdu, jos lapsi viettää päivänsä ruudun ääressä tai sääntöjen mukaan leikkien. Luova leikki on paras tapa parantaa lapsen itsetuntoa, edistää henkistä hyvinvointia ja auttaa lasta menestymään.

Vanhemmat alkavat jo varhain murehtia lapsensa kasvatuksellista sisältöä, jolloin lapselle välttämätön leikkiaika voi jäädä vähemmälle. Vanhempien tulee kuitenkin päästä omien pelkojensa yli, jotta lapsi saa kehittyä luonnolliseen tapaan luottaen omiin mahdollisuuksiinsa ja kykyihinsä. 

Luovan leikin hyödyt lapselle

Heti syntymästään lähtien lapsi haluaa tutkia ympäristöään ja on kiinnostunut kaikesta hänen ympärillään olevasta. Lapsi haluaa luonnollisesti olla myös menestyvä sekä paras kaikessa.

Lapsi haastaa itseään jatkuvasti saavuttaakseen ja oppiakseen asioita, vaikka tämä pohjautuisikin yritykseen ja erehdykseen. Oppiminen tapahtuu biologogisessa prosessissa leikin varjolla.

Luovan leikin positiivisia vaikutuksia tukevia tutkimuksia löytyy lukuisia. Tutkimukset osoittavat, että luovan leikin ja paremman kielitaidon sekä kognitiivisen ja fyysisen kehityksen välillä vallitsee yhteys. Vanhempien tulee ymmärtää luovan leikin merkitys lapsen oikeanlaisessa kehityksessä, ja jättää vähemmälle toissijaisten leikkien ja pelien, kuten tietokonepelien hyödyntäminen.

Luovan leikin hyödyt ja tärkeys

Lapsen kasvamisen ja oppimisen kannalta tehokkainta leikkiä on sellainen, jossa lapsi on itseohjautuva ja oma-aloitteinen. Luovassa leikissä lapsi saa olla leikin päähenkilö, ja hän saa itse määrittää leikin säännöt. Voit aloittaa leikin lapsen kanssa ja ohjata leikkiä alkuun, mutta antaa lapsen sitten kehittää omat säännöt leikkiin.

Esimerkiksi kaksivuotias osaa jo rakentaa palikoista tornin, mutta saattaa tarvita aikuisen ohjausta ja motivointia, jotta lapsi kiinnostuu ja innostuu luomisesta ja oppimisesta. Voit poistua pikkuhiljaa leikistä, jotta lapsi saa tuntea iloa ja onnistumista oman leikin luomisesta.

Lapsen on tärkeää leikkiä luovasti, oma-aloitteisesti ja itseohjautuvasti

Kun leikkiä ohjaa, kritisoi ja arvioi joku muu (esimerkiksi aikuinen), tämä voi johtaa lapsen heikkoon itsetuntoon ja mielenkiinnon lopahtamiseen tehdä asioita itse.

On tärkeää välttyä siltä, että lapsi on liian riippuvainen aikuisen ideoista. Lapsen ei myöskään tule perustaa omaa menestystään vanhempiensa reaktioihin tai odotuksiin. Jos näin käy, lapsi voi helposti menettää kosketuksensa siihen, mikä oikeasti häntä kiinnostaisi.

Kuten tästä artikkelista huomaat, luovan leikin hyödyt ovat moninaiset. Näihin lukeutuvat lisääntynyt luovuus, parantunut mielikuvitus, mielenkiinnonkohteiden kehitys, parantunut kielitaito, kommunikaatio, muisti, keskittymiskyky, motoriset taidot ja kyvyt, aktiivinen leikki, kognitiivinen kehitys sekä sosiaalinen ja emotionaalinen kehitys.

  • Aza, E. T. (2005). Juegos motores y creatividad. Editorial Paidotribo.
  • Jiménez, C. A. (2000). Cerebro creativo y lúdico. Hacia la construcción de una nueva didáctica para el siglo XXI. Cooperativa Editorial Magisterio: Magisterio. http://ludica.com.co/ensayos2/CEREBRO%20CREATIVO%20%20Y%20LUDICO.doc
  • Lowenfeld, V. (1987). Desarrollo de la capacidad creadora. Ed. Kapelusz. Argentina: Buenos aires.
  • Madi, I. (2012). La creatividad y el Niño. Palibrio. Estados Unidos.
  • Navarro Lozano, J. (2009). Mejora de la creatividad en el aula de primaria. Proyecto de investigación. https://digitum.um.es/digitum/handle/10201/3049
  • Vargas, R. R. (2001). Niños creativos.
  • Wallon, P., Cambier, A. y Engelhart, D. (1992). El dibujo del niño. Siglo XXI editores. España: Madrid.