Mikä on paras ikä alkaa opetella lukemista? - Äitiyden Ihme
 

Mikä on paras ikä alkaa opetella lukemista?

Lapsen kehittyessä vanhemmat alkavat pohtia, mikä on ihanteellinen ikä alkaa opettaa lapselle lukemista. Kysymykseen ei kuitenkaan ole yhtä oikeaa vastausta.
Mikä on paras ikä alkaa opetella lukemista?

Viimeisin päivitys: 18 huhtikuuta, 2021

Paras ikä alkaa opetella lukemista riippuu lapsen yksilöllisistä kyvyistä ja kypsyydestä. Lapsen hoputtaminen tai painostaminen voi olla haitallista ja saattaa aiheuttaa lapsessa turhautuneisuutta.

Ensimmäiseksi täytyy osata puhua

Ensimmäinen vaatimus on se, että lapsella on kielen perusteet hallinnassa.  Tämä tarkoittaa, sitä että lapsen tulee osata puhua ja ymmärtää kuulemaansa. Toinen huomioon otettava aspekti on lapsen kypsyyden taso, sillä lapsi ei vielä välttämättä ole kehityksessä siinä vaiheessa, että pystyisi omaksumaan lukemisen oppimiseen vaadittavia tietoja ja taitoja. Lapsen tulee olla tarpeeksi kehittynyt niin psykologisesti kuin kognitiivisestikin, jotta voi alkaa opettelemaan lukemista. Lapsen ensimmäisten äänteiden ja selkeän kielen käytön välillä on runsaasti aikaa. Tämä aika vaihtelee yksilöllisesti. Kirjoitetun kielen ymmärtäminen vaatii korkeaa älyllistä kehitystä.

Missä iässä lapsi voi aikaisintaa alkaa opetella lukemista?

Lapsen ollessa 3-5 -vuotias hän saa ensimmäiset kontaktinsa kirjoitetun kielen kanssa. Jäljittelyharjoitukset, pelit, piirtäminen, joidenkin kirjainten ja sanojen tunteminen – kuten nimien – saattavat herättää lapsen kiinnostuksen kirjoitettua kieltä kohtaan. Tässä iässä riittää hyvin, että lapsi vain tunnistaa joitakin merkkejä ja kirjaimia sekä opettelee kynän käyttämistä. Tavallisissa olosuhteissa lasta olisi hyvä tutustuttaa lukemiseen ja kirjoittamiseen kuuden vuoden iässä. Riippuen lapsen taidoista tässä vaiheessa, hän saattaa oppia lukemaan hitaasti tai nopeasti.

Asioita, joita tulee huomioida, kun lapsi alkaa opetella lukemista:

  • Motorinen koordinaatio
  • Visuaalinen organisointikyky
  • Sanavaraston laajuus
  • Kyky kuunnella
  • Mielenkiinto lukemista kohtaan
Mikä on paras ikä alkaa opetella lukemista?

Onko varhaisesta stimuloinnista haittaa?

Nykypäivän maailmassa kaikki asiat tapahtuvat nopeammin, ja myös lapset kehittyvät aikaisemmin. Tämä on jatkuvan stimuloinnin aikaa. Voi kuitenkin olla niin, että tiettyjen prosessien edistämisen yrittäminen voi olla haitallista. Tämä voi aiheuttaa lapsessa turhautumista sekä laukaista ongelmia sellaisten asioiden ymmärtämisessä ja ilmaisemisessa, jotka yleensä ilmaantuvat vasta lapsen ollessa noin 12-vuotias.

Siirtyminen suullisesta kielestä kirjoitettuun kieleen on suuri harppaus. Lapsi on tottunut erottelemaan tietynlaisia äänteitä toisistaan. Eri kirjainten erotteleminen toisistaan on kuitenkin melko eri asia. Tämä voi olla lapselle hämmentävää ja liian abstraktia. Joten näiden prosessien liian varhainen stimulointi voi aiheuttaa lapsessa nopeasti motivaation puutetta.

Lapsen grafomotorinen kyvykkyys alkaa lapsella perinteisen sekä konstruktivismin teorian mukaan lapsen ollessa noin 3-vuotias. Peruskoulussa grafomotoriset taidot edistyvät ensimmäisiin yrityksiin erotella sanoja toisistaan sekä niiden kirjoittamiseen.

Motivaatiolla on tärkeä rooli

Jotta vaadittavat tavoitteet voidaan saavuttaa, on vanhempien ja opettajien vastuulla lapsen motivoiminen. On tärkeää, että lasta ei painosteta. Lapsen ollessa noin viisivuotias, hän kykenee sopeutumaan rutiineihin, kehittämään sosiaalisia taitojaan sekä leikkimään ja työskentelemään muiden lasten kanssa. Kaikki tämä on saavutettavissa, mutta lapsen tulee saada tehdä se omassa tahdissaan.

Mikä on paras ikä alkaa opetella lukemista?

Jäljittely on lapselle ominaista. Lapsi saattaa kiinnostua lukemisesta tai kirjoittamisesta, mikäli hän näkee aikuisen tekevän niin. Lapsi saattaa osata tunnistaa oman nimensä kirjaimet ja jopa yrittää kirjoittaa kirjettä vaikkapa isovanhemmille tai ystävälleen. Mikä olisi siis suositeltu ikä lapselle alkaa opettelemaan lukemista? Vastaus tähän kysymykseen riippuu jokaisen lapsen yksilöllisestä kypsyyden tasosta.

Kuinka stimuloida lapsen luovuutta?

On kuitenkin joitakin asioita, joita voimme tehdä auttaaksemme lasta oppimaan lukemaan aikaisemmin. Näiden yksinkertaisten harjoitusten avulla voimme stimuloida lapsen luovuutta:

  • Hyvien tarinoiden lukeminen lapselle.
  • Lapsen tutustuttaminen erilaisiin sanapeleihin.
  • Lapsen tutustuttaminen kirjoihin, joissa on erilaisia tekstuureja tai pelejä.
  • Lapsi saa harjoittaa luovuutta piirtämällä.

Kaiken tämän tarkoituksena on, että lapsella on hauskaa. Tällä tavoin lapsi kiinnostuu automaattisesti lukemisen maailmasta, ja tämä kiinnostus saattaa pysyä hänessä lopun elämäänsä.

Lapsi, joka lausuu ja ilmaisee sanoja hyvin sekä ymmärtää niiden tarkoituksen, on valmis opettelemaan lukemista. Jos lapsi ymmärtää sellaisia konsepteja, kuten ylös, alas, ennen, jälkeen, vasen ja oikea, on lukemaan opetteleminen helpompaa. Kun lapsi kykenee vetämään viivoja kynällä sekä kontrolloimaan kynän hallintaa, lapsi saattaa pian alkaa lukemaan ja kirjoittamaan. Lapselle voi alkaa opettaa kirjaimia ja sen jälkeen lauseita hyödyntäen erilaisia harjoituksia samalla kannustaen lasta luovuuteen ja mielikuvituksen käyttöön. On tärkeää antaa lapsen oppia omaan tahtiinsa sekä auttaa häntä asettamatta lapselle kuitenkaan paineita.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Aguirre, R. (2004). La lectura y la escritura en la escuela. En J. Peña González y S. Serrano de Moreno (Comps.), La lectura y la escritura en el siglo XXI (pp. 70-79). Mérida. Venezuela: CDCHT – ULA.
  • Cassany, D. (1996). Describir el escribir. Cómo se aprende a escribir. Barcelona, España: Pai-dós Ibérica S. A.
  • Fons, M. (2001). Enseñar a leer y a escribir. En Didáctica de la lengua en la educación infantil. Monserrat, Bigas y Monserrat Correig (Edits.) pp. 179-212. Madrid: SÍNTESIS, S. A.
  • Villalobos, J. (2006). La lectura y la escritura como herramientas para el desarrollo del cono-cimiento y aprendizaje. En J. Peña González y S. Serrano de Moreno (Comps.), La lectura y la escritura. Teoría y práctica (pp. 33-58). Mérida. Venezuela: Consejo de Desarrollo Científico Humanístico y Tecnológico y Consejo de Estudios de Postgrado Universidad de Los Andes.
  • Vygotsky, L. (1979). El desarrollo de los procesos psicológicos superiores. Barcelona: Grijalbo.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.