Mistä lapsen turhautuneisuus johtuu ja miten siihen kannattaa suhtautua?
 

Mistä lapsen turhautuneisuus johtuu ja miten siihen kannattaa suhtautua?

Lasta kannattaa opettaa sietämään turhautuneisuuden tunnetta jo tämän ollessa pieni, sillä tämä tekee vaikeiden tilanteiden kohtaamisen helpommaksi myöhemmässä elämässä.
Mistä lapsen turhautuneisuus johtuu ja miten siihen kannattaa suhtautua?
Fátima Servián Franco

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Fátima Servián Franco.

Viimeisin päivitys: 06 toukokuuta, 2019

Turhautuneisuus on tunne, jota me kaikki koemme toisinaan, kun emme saavuta haluamaamme, odottamaamme tai tavoittelemaamme asiaa. Samalla tavoin lapsen turhautuneisuus syntyy täyttymättömistä tarpeista tai haluista.

Kukaan ei välty turhautumiselta, vaan kaikki ihmiset kokevat tämän tunteen jossain vaiheessa elämäänsä. Itse asiassa turhautuneisuus on yksi niistä tunteista, joita ilmenee jo hyvin varhaisella iällä. Nopeat mielialan vaihtelut tyytyväisyydestä tyytymättömyyteen ovat tavallisia lapsuudessa.

Jokaisessa turhauttavassa tilanteessa on ihminen, tavoite ja jonkinlainen este, joka ei salli tavoitteen saavuttamista. Tämä este voi olla ohimenevä tai ylitsepääsemätön. Tietyllä hetkellä on siis olemassa jotain, joka estää ihmistä saamasta haluamansa. Lapsi voi olla turhautunut siksi, että hän odottaa jonkin tyyppistä palkintoa.

Turhautuneisuus voi ilmetä erilaisina tunteina tai niiden yhdistelminä. Tyypillisiä tunteita ovat raivo, pettymys, surullisuus tai toivottomuus.

Mistä lapsen turhautuneisuus johtuu?

Mistä lapsen turhautuneisuus johtuu ja miten siihen kannattaa suhtautua?

Turhautuneisuutta voi ilmetä missä tahansa lapsen kehityksen vaiheessa, ja sen yleisimpiä laukaisijoita ovat seuraavat:

  • Stressi
  • Täyttymättömät odotukset
  • Torjunta
  • Hyväksynnän puute
  • Joustavuuden puute
  • Kateus
  • Kilpailu
  • Perfektionismi
  • Ärsyttäminen

Miten lapsen turhautuneisuutta voidaan lievittää?

1. Ole hyvä esimerkki

Vanhemmat, joilla on positiivinen asenne vaikeuksien kohtaamiseen, ovat lapselle parhaita roolimalleja. Heidän esimerkkinsä avulla lapsi oppii löytämään ratkaisuja kaikenlaisiin kohtaamiinsa ongelmiin.

“Tietoisuus omista puutteista saa turhautuneen näkemään pahaa tahtoa ja ilkeyttä kanssaihmisissään.”

– Eric Hoffer

2. Muuta turhautuneisuus oppimiseksi

Vaikeat tilanteet ovat hyvä mahdollisuus lapselle oppia uutta. Jos hän pystyy muistamaan opit, kokemus mahdollistaa sen, että hän käsittelee ongelmaa itse sen ilmetessä uudelleen.

3. Opeta lapselle sinnikkyyttä

Jos lapsi oppii, että sinnikkyys on oikea tapa edetä elämässä, hän pystyy hallitsemaan turhautuneisuuttaan kaiken tyyppisissä tilanteissa.

4. Opeta lasta arvostamaan vaivannäköä

Lapsen turhautumista välttääksesi, opeta tälle, että ongelmien ratkaiseminen vaatii vaivannäköä.

5. Älä tee kaikkea liian helpoksi

Anna lapsen päästä yli haasteista omin avuin. Näin hän tekee virheitä, mutta myös oppii niistä ja kokemuksistaan.

6. Älä anna periksi

Jos hyppäät avuksi heti lapsen ilmaistessa turhautuneisuuttaan, hän odottaa sinun ratkaisevan kaikki ongelmansa.

7. Aseta tavoitteita

Opeta lasta sietämään turhautuneisuutta asettamalla hänelle realistisia ja järkeviä tavoitteita.

Kehitä turhautuneisuuden sietokykyä

Turhautuneisuuden sietäminen tarkoittaa, että lapsi pystyy kohtaamaan ongelmia ja rajoitteita sekä pääsee yli negatiivisista tunteista, joita nämä tilanteet voivat aiheuttaa. Onneksi kaikki lapset voivat oppia ja kehittyä sietämään turhautuneisuutta paremmin.

Lapsi, joka sietää turhautumista hyvin

Lapsi pystyy käyttämään omia resurssejaan negatiivisen tilanteen kohtaamiseksi. Tämä tarkoittaa, että lapsi kärsii turhautuneisuuden tunteista vain äärimmäisissä tilanteissa.

Kun ihminen sietää turhautumista, elämä on miellyttävämpää, helpompaa ja vähemmän stressaavaa. Ongelmat muuttuvat uusiksi mahdollisuuksiksi, ja aina on mahdollista kääntää uusi sivu ja aloittaa uudestaan.

Turhautumista sietävät lapset pystyvät tunnistamaan ja hyväksymään turhautuneisuuden, kivun, epäonnistumisen ja epämukavuuden tunteita niin, että ne eivät saa häntä valtaansa.

Mistä lapsen turhautuneisuus johtuu ja miten siihen kannattaa suhtautua?

Lapsi, joka sietää turhautumista huonosti

Lapsi kokee vaikeaksi päästä yli tietynlaisista tilanteista. Hän menettää helposti motivaationsa takaiskujen sattuessa ja on tavallista impulsiivisempi ja kärsimättömämpi. Lapsi on tottunut siihen, että pystyy tyydyttämään tarpeensa heti, ja ahdistuu helposti konfliktin tai ongelman edessä.

Lapsen turhautuneisuuden tunteet kannattaa ehdottomasti ottaa huomioon ja käsittelyyn. On tärkeää muistaa, että turhautuneisuuden sietokyky on asia, jota me voimme kaikki kehittää itsessämme. Jos lapsi onnistuu tässä, hän pystyy kohtaamaan elämän eteen heittämät asiat ja elää onnellisempana ja tyytyväisempänä.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


    • Bandura, A. (s.f.) Teorías de la personalidad. Traducción al castellano de Rafael Gautier.
    • Del Barrio, Ma V. (2005) Emociones infantiles. Evolución, evaluación y prevención. Madrid: Pirámides.
    • Guerri, M. (1998) Índice de psicología infantil.
    • Hurtado, M., De la Cruz, P., & Robles, X. (2015). MANEJO DE FRUSTRACIÓN EN NIÑOS. http://se-humanitas.com.mx/autoadministrable/PDF/formacion_padres/07.pdf
    • Rodríguez Ruiz, C. (2013) Enseñar a los niños a afrontar los fracasos y la frustración. Educapeques portal de educación infantil y primaria.
    • Rodríguez Yagüe, R. (2015). La frustración en la etapa de Educación Infantil. http://uvadoc.uva.es/handle/10324/14479

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.