Lapsen kuvallisen ilmaisun kehitys

Lapset oppivat luokittelemaan ja kommunikoimaan kokemuksensa graafisen ilmaisun avulla. Siksi piirtämisellä on niin tärkeä rooli heidän kehityksessään.
Lapsen kuvallisen ilmaisun kehitys

Viimeisin päivitys: 23 maaliskuu, 2021

Lapsen kasvaessa ja kehittyessä muuttuu myös hänen tapansa ilmaista itseään luovasti. Lapsen kuvallisen ilmaisun kehitys tapahtuu vaiheittain, ja jokainen lapsi käy läpi samat vaiheet, joskaan ei välttämättä täysin samassa iässä. Myöhemmin tässä artikkelissa esitetyt ikäryhmät antavat viitteitä siitä, miten lapset keskimäärin kehittyvät. Tärkeintä on, että lapsi nauttii piirtämisestä ja uusien asioiden kokeilemisesta ja oppimisesta. Mestariteosten piirtämisen sijaan kuvallisen ilmaisun kehityksen perusta on ilmaisun vapaus.

Kuvallinen ilmaisu on tapa kommunikoida ja ilmaista itseään esimerkiksi piirtämällä, maalaamalla, muovailemalla ja rakentamalla. Kuvallisen ilmaisun avulla lapsen kuvallinen ajattelu, kyky luoda kuvallisia mielikuvia, tilan hahmottaminen, iloitseminen kuvallisesta ilmaisusta ja motoriset kyvyt kehittyvät. Se myös tukee lapsen luovuutta, itsetuntoa, herkkyyttä ja havainnointikykyä.

Lapsen kuvallisen ilmaisun kehitys

Lukuisat tutkijat ovat tutkineet lasten kuvallisen ilmaisun kehitysvaiheita piirtämisen avulla. Viktor Lowenfeld oli itävaltalainen kirjailija ja taidekasvatuksen professori, joka tutki lasten kuvallista kehitystä ja sitä, miten graafinen ilmaisu muuttuu lapsen ikääntyessä ja kehittyessä fyysisesti, älyllisesti ja emotionaalisesti. Seuraavaksi tarkastelemme Lowenfeldin ajatuksia lasten kuvalliseen kehitykseen liittyen.

Raapustelu (2-4 vuotta)

Tässä vaiheessa lapsella ei vielä ole motivaatiota kuvata esineitä tai ihmisiä, vaan motivaatio liittyy enemmänkin liikkeeseen. Lowenfeld jakaa tämän vaiheen kolmen tyyppiseen raapusteluun:

  • Hallitsematon raapustelu (18 kuukautta): 18 kuukauden iässä lapsi alkaa ilmaista itseään kuvallisesti hallitsemattomien ja merkityksettömien raapustusten avulla. Hänen hienomotoriikkansa ei ole vielä kehittynyt, eikä hän käytä rannettaan tai sormiaan hallitakseen kynän liikkeitä. On tavallista, että lapsi ei varsinaisesti kiinnitä huomiota piirtämiseen, ja tässä vaiheessa tärkeää onkin nimenomaan motorinen aktiivisuus. Piirtämisessä ei ole vielä tarkoituksellisuutta, ja lapsi lähinnä nauttii piirtelyyn liittyvästä liikkeestä.
  • Kontrolloitu raapustelu (2 vuotta): Lapsi alkaa hallita liikkeitään ja tunnistaa liikkeen ja paperille piirtyvien viivojen suhteen. Tämä ymmärrys ja halu nähdä vaihtelevia tuloksia saa hänet kokeilemaan uusia tapoja ja erilaisia liikkeitä. Hallitsematon raapustelu muuttuu näin kaarevien viivojen ja vetojen sekä hahmojen yhdistelmiksi. Näkymättömän asian näkyväksi tekeminen on jännittävä kokemus. Tässä vaiheessa lapsi keskittyy piirtäessään ja jopa harjoittelee erilaisia menetelmiä kynän pitelemiseen ja paperin asetteluun, mutta itse piirtämisessä ei kuitenkaan ole vielä tarkoituksellisuutta. Tarkoituksellisuutta on ainoastaan liikkeissä ja lapsen löytämien kaavojen toistamisessa. Lapsi nauttii liikkeestä ja silmän ja käden yhteistyöstä.
  • Raapustusten nimeäminen (3,5 vuotta): Yhtäkkiä lapsi ymmärtää, että hänen piirustuksillaan on tarkoitus ja hän alkaa nimetä piirtämiään asioita. Tässä vaiheessa lapsi alkaa piirtää asioita tarkoituksellisesti. Hän alkaa tutkia ja erottaa tiettyjä värejä, mutta ei osaa vielä nimetä niitä.
Lapsen kuvallisen ilmaisun kehitys

Esiskemaattinen vaihe (4-7 vuotta)

Noin neljän vuoden iässä lapsi alkaa jo hallita kynän vetoja ja piirtää tarkoituksellisesti. Hän osaa kuvata esineitä ja hahmoja niin, että aikuinen pystyy tunnistamaan ne. Ihminen on tyypillisesti ensimmäinen hahmo, jonka lapsi piirtää yhdistämällä viivoja ja ympyröitä. Ihmisiä piirtäessään lapsi kiinnittää erityistä huomiota päähän, joka on suuri suhteessa muuhun kehoon. Päätä kuvaa ympyrä, joka voi sisältää enemmän tai vähemmän yksityiskohtia.

Ihmisten ja esineiden koot eivät ole oikeassa suhteessa, vaan asioiden koko edustaa niiden merkitystä lapselle. Toinen tämän kehitysvaiheen tyypillisistä piirteistä on se, että ihmiset ja asiat vaikuttavat kelluvan. Värien käytöllä on emotionaalinen merkitys, sillä niiden käyttäminen on lapselle jännittävä kokemus. Pieni lapsi ei kuitenkaan vielä käytä niitä tarkoituksellisesti kuvaamaan todellisuutta.

Skemaattinen vaihe (7-9 vuotta)

Tässä vaiheessa lapsen piirustukset muuttuvat huomattavasti tarkemmiksi ja asiat ovat oikean kokoisia suhteessa toisiinsa. Lapsi piirtää ihmishahmoille kaikki raajat ja selkeitä yksityiskohtia. Vähitellen hän alkaa hahmottaa ja kuvata tilaa, mikä näkyy esimerkiksi viivojen käyttämisenä maan ja taivaan kuvaamisessa. Samoin esineiden ja niiden ympäristön välillä on looginen suhde. Lapsi myös huomaa, että värien ja hänen piirtämiensä asioiden välillä on suhde, ja hän alkaa käyttää värejä realistisella ja loogisella tavalla.

Sarastava realismi (9-12 vuotta)

Lapsi pyrkii rikastuttamaan piirustuksiaan tehdäkseen niistä realistisempia. Hän hylkää geometriset viivat ja alkaa piirtää kolmiulotteisesti. Tilallinen järjestely muuttuu yhä realistisemmaksi, ja lapsi alkaa kuvata itselleen ominaisia asioita. Lapselle on tärkeää tarjota käytettäväksi erilaisia materiaaleja ja työkaluja, sillä niiden hyödyntäminen saa hänen luovuutensa kukoistamaan.

Pseudo-naturalistinen vaihe (12-13 vuotta)

Tässä vaiheessa lapsi alkaa arvostaa entistä enemmän taiteellisia luomuksiaan ja hyödyntää avaruudellista hahmotuskykyään piirtäessään. Ihmishahmot ovat entistä realistisempia ja ilmentävät selkeästi tiettyä sukupuolta. Lapsen motoriset kyvyt ja havainnointikyky ovat kehittyneet, ja hän pystyy jo luomaan taideteoksia, jotka vetävät vertoja aikuisten piirustuksille. Itsekritiikki ja häpeä tosin voivat pidätellä lasta.

Päätöksentekovaihe (13-14 vuotta)

Lapsi osaa kuvata asioita tarkoituksellisesti ja päättää itse, mitä tekniikoita haluaa käyttää ja harjoittaa. Piirustukset paljastavat usein paljon hänen tunteistaan ja ajatuksistaan. Piirustuksissa voi näkyä visuaalisuus ja se, että lapsi tarkkailee ja miettii asioita ulkopuolelta. Hän tarkastelee ensin kokonaisuutta ja vasta sitten yksityiskohtia, ja hänelle tärkeintä on piirustuksen ulkonäkö. Toisaalta piirustuksissa voi näkyä haptisuus, jolloin lapsi on emotionaalinen ja heijastaa itseään piirustuksiinsa.

Tämä saattaa kiinnostaa sinua...
Mitä lapsen piirustukset kertovat?
Äitiyden Ihme
Lue se täällä Äitiyden Ihme
Mitä lapsen piirustukset kertovat?

Monet vanhemmat pohtivat, mistä lapsen piirustukset kertovat. Tässä artikkelissa annamme joitakin vinkkejä, joiden avulla voit tulkita lapsen piiru...