Lapsen emotionaaliset ongelmat - Äitiyden Ihme
 

Lapsen emotionaaliset ongelmat

Lapsen emotionaaliset ongelmat
María Alejandra Castro Arbeláez

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 24 elokuuta, 2020

Emotionaaliset ongelmat eivät kosketa ainoastaan aikuisia, sillä myös lapset voivat kärsiä niistä erilaisista sisäisistä ja ulkoisista tekijöistä johtuen. Lapsen emotionaaliset ongelmat voivat ilmaantua ja kasvaa, kun negatiivisilla tunteilla on kohtuuttoman suuri vaikutus hänen elämäänsä. Ne voivat vaikuttaa huomattavasti lapsen käyttäytymiseen, mielialaan ja ihmissuhteisiin. Tällaiset poikkeavuudet on tärkeä havaita ja ratkaista mahdollisimman nopeasti, sillä ne vahingoittavat lapsen kehitystä monin tavoin.

Negatiivisilla tunteilla on suuri vaikutus elämäämme. Pelon avulla suojelemme itseämme vaaroilta. Vihan avulla puolustamme itseämme hyökkäyksiltä. Emotionaaliset ongelmat voivat olla hyvin haitallisia lapsen fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille, ja seuraavaksi pohdimmekin, miten ne voidaan havaita ja ratkaista.

Yleisimmät lapsen emotionaaliset ongelmat

  • Empatiakyvyn puute. Lapsi ei tunnista muiden ihmisten tunteita, eikä siis ymmärrä, milloin toinen on surullinen, iloinen tai vihainen. Hän ei osaa asettua toisen ihmisen asemaan ja olla avoin toisten mielipiteille, kun ne eivät vastaa hänen omiaan.
  • Masennus. Masennus voi johtua monesta tekijästä. Se muuttaa lapsen käytöstä, mielialaa, suhteita muihin ihmisiin ja reagoimista ulkoisiin ärsykkeisiin. Usein se näkyy myös normaalia heikompana koulumenestyksenä.
  • Ahdistuneisuus. Vaikka ahdistus toimiikin puolustusmekanismina uhalle tai vaaralle, liiallinen ahdistuneisuus voi aiheuttaa ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta ja levottomuutta. Ahdistus on usein myös merkki muista terveysongelmista.
  • Kyvyttömyys sietää turhautumista. Lapsi ei pysty hyväksymään sääntöjä, normeja tai tilanteita, jotka eivät ole hänen kannaltaan suotuisia. Tätä ilmaistaan usein vihan ja aggressiivisen käytöksen kautta.
  • Fobiat. Fobia on tiettyyn tilanteeseen tai kohteeseen liittyvä todellisen uhkan olemassaoloon perustumaton pelko, jota henkilön on vaikea tai mahdoton hallita. Fobiat aiheuttavat komplikaatioita, jotka vaikuttavat lapsen henkiseen vakauteen ja sosiaaliseen elämään.
  • Paniikkihäiriö. Paniikkihäiriössä yhdistyvät voimakas pelko ja ahdistavat fyysiset oireet.
Emotionaaliset ongelmat voivat vaikuttaa lapsen ihmissuhteisiin

Lapsen emotionaalisten ongelmien yleisimmät aiheuttajat

Sisäiset tekijät

Sisäiset tekijät liittyvät ihmisen tunteiden säätelyyn. Taipumusta emotionaalisiin ongelmiin voivat määrittää esimerkiksi äärimmäisen vahva persoonallisuus, vahva introverttius, tarkkaavuushäiriöistä kärsiminen, epävarmuus tai tiedon käsittelemisen vaikeus.

Elämä on 10 % sitä, mitä koet, ja 90 % sitä, miten reagoit kokemaasi.

Ulkoiset tekijät

Kasvuympäristö määrittää vahvasti lapsen kehitystä. Jos perheenjäsen tai -jäsenet käyttäytyvät väkivaltaisesti, aggressiivisesti tai negatiivisesti, lapsen emotionaalinen tasapaino todennäköisesti järkkyy. Myös kouluympäristöllä on suuri merkitys, sillä se tarjoaa usein lapselle ensimmäiset ulkomaailman kontaktit omiin ikätovereihin. Siksi on tärkeää, että lapsi ei joudu minkäänlaisen häirinnän, kiusaamisen tai hyväksikäytön kohteeksi. Muita vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa huono suhde opettajiin, heikko koulumenestys sekä tunne siitä, ettei saa arvostusta luokassa.

Lapsen emotionaalisten ongelmien havaitseminen

Lapsen emotionaaliset ongelmat

Aivan ensimmäisenä on tärkeä ymmärtää, että lapsi harvoin kertoo vanhemmilleen suoraan esimerkiksi kärsivänsä huonosta itsetunnosta luokkatovereidensa kritisoinnin vuoksi. Vanhempien on tärkeä tarkkailla lapsen käyttäytymistä tiiviisti, sillä sen perusteella huomataan, miten lapsi kanavoi tai tukahduttaa tunteitaan. Se, että lapsi osoittaa hermostuneisuuden merkkejä esimerkiksi kynsien pureskelun, huutamisen, esineiden rikkomisen tai aggressiivisuuden muodossa, voi olla merkki ongelmista. Lapsella voi ilmetä myös fyysisiä oireita kuten tiheälyöntisiä rytmihäiriöitä, pahoinvointia tai lihasten jännittyneisyyttä.

Sen lisäksi, että keskitytään siihen, mitä lapsi tekee, on tärkeää kiinnittää huomiota myös siihen, mitä hän ei tee. Jos huomataan, että lapsi ei luota omiin kykyihinsä, että hän kohtaa ongelmat negatiivisella asenteella tai että hänellä on erityisiä vaikeuksia suhtautua toisiin, on syytä yrittää selvittää, mitä hän käy läpi mielessään.

Vinkkejä lapsen emotionaalisten ongelmien hoitoon

Asiaan perehtynyt asiantuntija on usein paras henkilö auttamaan emotionaalisista ongelmista kärsivää lasta. Psykologi tai psykiatri voi luoda suunnitelman, joka opettaa lasta kontrolloimaan erilaisissa tilanteissa esiin nousevia tunteita. Emotionaalinen älykkyys on avainasemassa tämän tyyppisten häiriöiden ehkäisemisessä.

Vanhempien on tärkeä olla läsnä lapselle koko tämän lapsuuden ajan. Paras tapa auttaa lasta on olla ymmärtäväinen, avoin ja halukas opettamaan arvoja ja oppeja. Ennen kaikkea lapselle on tärkeä osoittaa, että vanhemmat ovat aina hänen tukenaan, myös silloin, kun lapsi kokee jonkin olevan vialla.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Andrade Palos, P., & Betancourt Ocampo, D. (2012). Problemas emocionales y conductuales en niños: predictores desde la percepción de los padres y de los hijos. Acta de investigación psicológica, 2(2), 650-664. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=S2007-48322012000200005
  • Shapiro, L. E. (2002). La salud emocional de los niños (Vol. 16). Edaf.
  • Smeke, S. (2009). Alcanzando la inteligencia emocional. Editorial Limusa SA de CV.

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.