8 videopelien hyötyä lapsille ja nuorille

26 heinäkuu, 2020

Vanhemmat ovat usein huolissaan lapsen tai nuoren näytön edessä viettämien tuntien määrästä ja etenkin hänen pelaamistaan videopeleistä. On totta, että liiallisella ruutuajalla on monia negatiivisia vaikutuksia ja peleilläkin on omat huonot puolensa, mutta tosiasiasssa pelaaminen on mainettaan parempi harrastus, josta on lapselle monia etuja. Alla listaamme 8 tärkeintä videopelien hyötyä lapselle tai nuorelle.

8 videopelien hyötyä lapsille ja nuorille

Mitä tulee videopeleihin ja pelaamiseen, monien näkemykset rakentuvat puhtaasti kielteisten stereotyyppien ja valtamedian uutiskynnyksen ylittävien ääritapausten varaan. Kuten kaikkien muidenkin asioiden kohdalla, myös videopeleistä puhuttaessa liiallista yleistämistä kannattaa välttää. Kaikki videopelit eivät ole lapselle tai nuorelle pahaksi, mutta eivät myöskään hyväksi. Tietystä pelistä voi olla hyötyä tietyssä asiassa, mutta tämä ei tarkoita, että kaikilla peleillä olisi nämä samat hyödyt.

Tässä artikkelissa keskitymme nimenomaan videopelien erilaisiin hyötyihin. Pelaaminen on parhaimmillaan opettavainen harrastus, joka opettaa lapselle tai nuorelle taitoja, joita hän voi hyödyntää monipuolisesti omassa elämässään.

8 videopelien hyötyä lapsille ja nuorille

  1. Videopelit ruokkivat mielikuvitusta. Videopelien positiivista vaikutusta mielikuvituksen kehittymiseen on tutkittu jonkin verran, mutta toistaiseksi tulokset eivät ole niin varmoja, että väitteen voitaisiin vahvistaa pätevän kaikkiin pelaajiin. Se kuitenkin on varmaa, että videopelien kautta lapsi voi tutustua uusiin maailmoihin ja nähdä maailman uudella tavalla.
  2. Videopelit kehittävät kielitaitoa. Valtaosa videopeleistä on englanninkielisiä, ja englanti on myös yleisimmin käytetty kieli moninpelien osallistujien välisessä kommunikaatiossa. Pelaava lapsi kuulee toistuvasti englantia ja usein myös käyttää sitä itse, jolloin hänen kielitaitonsa kehittyy kuin huomaamatta.
  3. Pelaaminen kehittää sosiaalisia taitoja. Hyvin moni pelaa videopelejä yhdessä muiden pelaajien kanssa, joko istuen fyysisesti samassa huoneessa tai jakaen pelin toisella puolella maata tai maapalloa asuvien ihmisten kanssa. Suoritettiinpa yhdessä pelaaminen kummalla tavalla tahansa, se edellyttää väistämättä sosiaalisten taitojen opettelemista. Yhteistyöhön kannustavien pelien pelaaminen edistää sosiaalisten taitojen kehittymistä ja lisää myönteistä käytöstä.
  4. Pelaaminen kehittää etenkin motivaatioon liittyviä tunnetaitoja. Videopelien pelaaminen tarkoittaa paitsi onnistumisen, myös epäonnistumisen tunteita, ja pelaaminen onkin hyvä tapa harjoitella turvallisesti turhautumisen ja pettymysten käsittelyä. Samalla pelaaminen kannustaa lasta sinnikkyyteen hänen saadessaan yrittää yhä uudestaan pelissä etenemistä.
  5. Pelaaminen kehittää kognitiivisia kykyjä. Etenkin nopeatempoiset kolmiulotteiset pelit kehittävät tarkkaavaisuutta, huomiokykyä ja tilan hahmottamista, kun pelaajan on tarkkailtava ympäristöään jatkuvasti ja reagoitava nopeasti asioihin. Pelatessaan lapsi harjoittaa myös refleksejään ja muistiaan.
  6. Pelit kehittävät loogista ajattelua ja matemaattisia taitoja. Monet pelit vaativat laskemista tai strategista ajattelua hyvien tulosten saavuttamiseksi. Lapsen päättelykyky laitetaan monessa pelissä testiin.
  7. Pelaaminen voi ruokkia luovuutta. Tutkimuksissa on havaittu pelaamisen yhteys luovuuteen ja ongelmanratkaisutaitoihin. Syy-seuraussuhde ei kuitenkaan vielä ole selvä, eli voi olla, että luovat ja ongelmien selvittämisestä nauttivat ihmiset yksinkertaisesti hakeutuvat muita useammin videopelien pariin.
  8. Videopeleistä on hyötyä yleiselle hyvinvoinnille. Jokainen ihminen tarvitsee elämäänsä hauskoja ja miellyttäviä asioita, ja monelle videopelit ovat juuri tätä. Pelaamisen tiedetään helpottavan stressiä ja tuovan pelaajan elämään positiivisia kokemuksia ja miellyttäviä elämyksiä. Kaikki nämä tekijät tukevat hyvinvointia ja auttavat jaksamaan arjessa.
8 videopelien hyötyä lapsille ja nuorille

Huomioitavia asioita

Vaikka videopeleistä onkin monenlaista hyötyä lapsille ja nuorille, mikä tahansa tekeminen liiallisissa määrin on haitallista. Liiallisen ruutuajan tiedetään vaikuttavan negatiivisesti fyysiseen terveyteen aiheuttaen etenkin niska- ja selkäongelmia, päänsärkyä sekä silmien kuivumista ja väsymistä. Myös kädet voivat kipeytyä toistuvista liikkeistä, joita älypuhelimella tai pelikonsolilla pelaaminen vaatii. Liiallinen ruutuaika voi vaikuttaa negatiivisesti myös kognitiiviseen kehitykseen, minkä vuoksi vanhempien tulisi rajoittaa lapsen erilaisten näyttöjen edessä istumaa aikaa.

Istumapainotteinen elämäntapa lisää paitsi erilaisten sairauksien, myös ylipainon riskiä, eikä näytön edessä istuminen saisi koskaan korvata fyysistä aktiivisuutta. Myöskään koulutehtävät, kotityöt ja muut vastuut eivät saa jäädä suorittamatta pelaamisen takia. Vanhempien täytyy auttaa lasta tai nuorta löytämään tasapaino pelaamisen ja muiden aktiviteettien välillä.

Vanhempien on myös varmistettava, että lapsen tai nuoren pelaamat videopelit ovat hänen ikäänsä sopivia, sillä vaikka monista peleistä on lapselle hyötyä, markkinoilla on myös paljon pelejä, jotka on tarkoitettu huomattavasti vanhemmille pelaajille.

  • Alcántara Garrido, Mº. C. (2008). Los videojuegos y los efectos psicológicos en los adolescentes. Los videojuegos en la docencia. Innovación y experiencias educativas, Nº 4.
  • Fernández, L. C. (2011). Ocio Digital Activo. Beneficios y perjuicios a nivel social y psicológico. Lecturas: Educación física y deportes, (161), 9. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=4189899
  • Rodríguez, E. (2002). Jóvenes y videojuegos: espacio, significación y conflictos. Instituto de la juventud.
  • Sastre, A. M. C. (1998). Videojuegos: del juego al medio didáctico. Comunicación y pedagogía: Nuevas tecnologías y recursos didácticos, 152, 63-70. http://www.quadernsdigitals.net/datos/hemeroteca/r_11/nr_181/a_2245/2245.html