Varhaiset stimulointiharjoitukset lapselle

15.4.2019
Varhaiset stimulointiharjoitukset ovat hyvin hyödyllisiä lapselle, sillä ne edistävät oikeanlaista motorista ja kognitiivista kehitystä. 

Varhaiset stimulointiharjoitukset voivat auttaa lapsen psykomotorisessa ja kognitiivisten kykyjen kehittymisessä. Stimulointiharjoituksia voi lisätä lapsen aktiviteettivalikoimaan aina vastasyntyneestä kuusivuotiaaseen asti. On tärkeää ottaa huomioon, että lapsen persoonallisuus on tällöin vielä kehittymässä.

On suositeltavaa aloittaa nämä varhaiset stimulointniharjoitukset lapsen ollessa vielä vastasyntynyt. Kun stimulointiharjoitukset aloitetaan näin varhain, lapsen kyvyt kehittyvät vahvemmiksi ajan kuluessa.

Varhaiset stimulointiharjoitukset ja niiden olennaiset alueet

Varhaiset stimulointiharjoitukset kattavat neljä aluetta:

  • Hienomotoriset taidot. Hienomotoristen taitojen kehitys kattaa käden ja sormien liikkeiden kehityksen. Tämä on olennaista silloin, kun vauva tunnistaa käsiensä liikkeet.
  • Karkeamotoriset taidot. Nämä taidot viittaavat muihin kehonosiin, kuten käsivarsiin, jalkoihin sekä yleiseen kehon liikkeeseen.
  • Sosiaalis-emotionaaliset taidot. Tähän kuuluu kyky pystyä samaistumaan toisiin (sosiaalinen) sekä kyky näyttää tunteitaan (emotionaalinen).
  • Kielitaito. Tämä käsittää kyvyn käyttää kieltä sekä vastata kielellisesti.

Varhaisten stimulointiharjoitusten intensiteetti riippuu lapsen iästä. Jos aloitat stimuloimalla vastasyntynyttä, aloita kevyesti ja voimista harjoituksia lapsen iän karttuessa.

Varhaiset stimulointiharjoitukset lapselle

Käytämme kolmea eri kategoriaa esitellessämme suosituimpia varhaisia stimulointiharjoituksia. Kuten jo aiemmin mainitsimme, harjoitusten intensiivisyys riippuu lapsen iästä.

Varhaiset stimulointiharjoitukset auttavat lapsen sosiaalisten ja emotionaalisten kykyjen kehittymisessä

Harjoitukset vastasyntyneelle

  1. Auttaaksesi kehittämään lapsen tartuntaotetta, ojenna vauvalle lelu, joka pitää ääntä, esimerkiksi helistin. Heiluta sitä puolelta toiselle, jotta vauva voisi toistaa harjoituksen.
  2. Stimuloidaksesi vauvan kasvoja, aseta sormesi vauvan otsalle, nenälle tai huulille, ja liikuta niitä hellästi molemmille puolille kasvoja.
  3. Anna vauvalle värikkäitä esineitä, jotka kiinnittävät hänen huomion.
  4. Suukottelemalla, silittelemällä ja puhumalla lapsellesi rakastavalla äänensävyllä, vauvan sosiaalinen puoli kehittyy.
  5. Neljän kuukauden iässä lapsen kehon liikkeet alkavat tulla mukaan kuvioon. Vauva pystyy kierähtämään selälleen sekä liikkumaan eteenpäin joitakin metrejä.
  6. Venyttele vauvan käsivarsia ja jalkoja.
  7. Vauvan kasvaessa jatka stimulointiharjoituksia samaan tapaan. mutta tee niistä hieman monimutkaisempia.

Harjoitukset 1-3-vuotiaille

Yhden vuoden iässä lapsi alkaa tutkia ympäristöään sekä kehittää havaintokykyään.

  1. Tässä iässä lapsi alkaa liikkua ja seistä itsekseen. Hanki lapsen huomio ottamalla lelu ja laittamalla se lapsen lähettyville, josta lapsi voi yrittää napata sitä. 
  2. Nimeämisleikit auttavat lasta oppimaan ja tietämään asioista. Opeta lasta nimeämään mm. kehonosia, numeroita yhdestä kymmeneen sekä värejä.
  3. Käyttämällä lauluja avuksi nimeämisleikeissä, lapsi muistaa paremmin.
  4. Opeta lapselle yksinkertaisia tehtäviä, kuten lelun nostaminen lattialta, lapsen pyytäminen menemään kylpyhuoneeseen tai pukemaan ja riisumaan itsekseen. Nämä helpot tehtävät auttavat lasta omaksumaan hyviä käytöstapoja.
Voit pyytää lasta nostamaan tavaroita lattialta

Harjoitukset 3-6-vuotiaille

  1. Käytä yksinkertaisia palapelejä opettaaksesi lapselle, kuinka palat sopivat keskenään yhteen. Tämä auttaa kehittämään lapsen ajatusprosesseja.
  2. Käytä musiikkia lapsen kehon liikkeiden hallinnan kehittämisessä. Opeta lapselle yksinkertaisia ja helposti muistettavia tanssiliikkeitä. 
  3. Anna lapsen piirtää, ja kysy, mitä hän piirtää. Tämä auttaa lasta selittämään, miltä hänestä tuntuu juuri sillä hetkellä.
  4. Opeta lapselle yksinkertaisia tehtäviä, kuten roskien viemistä roskikseen sekä lusikan ottamista laatikostosta.
  5. Kehitä lapsen mielikuvitusta käyttämällä pehmolelua keksityn tarinan päähenkilönä.
  6. Se, kuinka lapsi pystyy samaistumaan toisiin, on hyvin tärkeää. Puhuminen ja leikkiminen toisten kanssa on merkittävässä asemassa lapsen kehityksen kannalta.
  • Barreno-Salinas, Z; Macías-Alvarado, J. Estimulación temprana para potencia la inteligencia psicomotriz: importancia y relación. Revista Ciencia UNEMI Vol. 8 – Nº 15, Septiembre 2015, pp. 110 – 118. ISSN: 1390 – 4272.
  • La estimulación temprana y su importancia. Temas para la educación. Revista digital para profesionales de la enseñanza. Nº 17. Noviembre 2011. Federación de Enseñanza de CC.OO de Andalucía. ISNN: 1989-4023. Dep Leg: GR 2786-2008. [En línea] Disponible en: https://www.feandalucia.ccoo.es/docu/p5sd8727.pdf
  • Sánchez, E. El poder de la estimulación sensorial. La mente es maravillosa. [En línea] Disponible en: https://lamenteesmaravillosa.com/el-poder-de-la-estimulacion-sensorial/