Valittaako lapsi manipuloidakseen?

Lapsen valittamisessa ei aina ole kyse kiukuttelusta ilman perusteita. Sen taustalla voi olla merkittäviä asioita, jotka tulee huomioida ja joihin tulee puuttua.

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 25 maaliskuuta, 2021

Valittaminen on usein lapsen tapa kanavoida turhautumistaan tilanteissa, joissa hän ei kykene ratkaisemaan ongelmaa. Vaikka valittaminen onkin tyypillisesti lapsen tapa ilmaista epämukavaa oloaan, hän saattaa valittaa myös manipuloidakseen. Valittaminen alkaa toden teolla keskimäärin viiden vuoden iässä, mistä lähtien lapsi saattaa valittaa asioista välttyäkseen velvollisuuksilta. Tässä vaiheessa vanhempien on tärkeä ymmärtää, valittaako lapsi manipuloidakseen vai muista syistä, sekä tietää, miten valittamista kannattaa käsitellä.

Huonoa käytöstä on syytä alkaa korjata välittömästi, sillä jatkuvasti valittavasta lapsesta voi kasvaa uhriutuva aikuinen eli ihminen, joka uskoo, että asiat eivät suju koskaan hänen haluamallaan tavalla. Tämän tuloksena hänellä voi olla vaikeuksia omien ongelmiensa ratkaisemisessa.

Oikeutettu valittaminen

Tunteiden käsitteleminen ja ilmaiseminen on vaikeaa lapselle, mikä johtuu hänen kypsymättömyydestään ja kommunikointiin tarvittavien työkalujen puutteesta. Lapsi saattaakin usein valittaa asioista saadakseen vanhempansa ymmärtämään, miltä hänestä tuntuu. Oikeutettu valittaminen viittaa siihen, että lapsella on syytä valittaa tietystä asiasta. Esimerkkinä mainittakoon tilanne, jossa lapsi kokee kipua tai muuta fyysistä epämukavuutta tai kärsii mielipahasta, joka aiheutuu esimerkiksi kiusatuksi tulemisesta.

Valittaessaan lapsi pystyy siirtämään epämukavuuttaan tilanteeseen. Vanhemmat voivat sen kautta ymmärtää paremmin, miltä lapsesta tuntuu tietyissä tilanteissa. Oikeutettu valittaminen voi jopa toimia hyvänä keskustelun avaajana lapsen ja vanhempien välillä.

Valittaako lapsi manipuloidakseen?

Useimmissa tapauksissa lapsi valittaa saavuttaakseen tietyn tavoitteen. Jatkuva valittaminen yhdistettynä kiukutteluun ja huutamiseen voi olla lapsen tapa pakottaa vanhempansa toimimaan hänen haluamallaan tavalla. Lapsi saattaa valittaa manipuloidakseen vanhempiaan, jotka pyrkivät välttymään konfliktilta hinnalla millä hyvänsä.

Valittaminen on yleensä lapsen tapa käsitellä muutoksia ja mitata omaa vaikutusvaltaansa. Opettamalla lapselle hyviä käytöstapoja vanhemmat voivat pyrkiä estämään sen, että valittamisesta muodostuu tapa, joka jatkuu pahimmillaan aikuisuuteen asti.

Kuinka käsitellä paljon valittavaa lasta?

Tehokas tapa käsitellä lapsen valitusta, on selvittää, miksi hän valittaa. Jos valitukselle ei ole selvää syytä, on parasta pysyä rauhallisena. Vaikka valittamisen lopettamiseksi ei olekaan olemassa taikakeinoja, on asioita, joita vanhemmat voivat tehdä jokapäiväisessä arjessa.

• Vastaa lapselle kerran. Kun lapsi haluaa manipuloida vanhempiaan, hän valittaa asiasta tyypillisesti useaan kertaan. Kun hän valittaa vain kerran, on todennäköisesti kyse todellisen epämukavan olon ilmaisemisesta.
• Selvitä valituksen syy. Miksi lapsi valittaa? Onko hänellä todellisia syitä siihen? Nämä kysymykset voivat auttaa näkemään lapsen valituksen objektiivisesti.
• Älä anna periksi manipulointiyrityksille. Kun lapsi yrittää manipuloida valittamalla, ei hänen vaatimuksiinsa tule myöntyä. Jos lapsi huomaa, että vanhemmat antavat aina periksi, hyödyntää hän manipulointia myös jatkossa.
• Älä huomioi lapsen kiukuttelua. Jos valittamisen ohella ilmenee kiukuttelua, on hyvä olla huomioimatta lapsen käytöstä. Sen sijaan, että huonoon käytökseen reagoitaisiin, kannattaa odottaa, että lapsi rauhoittuu, minkä jälkeen ei-toivotusta käytöksestä voidaan keskustella sen korjaamiseksi.

Valittamisen vaikutukset

Joidenkin asiantuntijoiden mukaan valittaminen vaikuttaa aivoihin negatiivisesti. Jatkuva valittamiselle altistuminen voi joidenkin tutkimusten mukaan jopa hidastuttaa aivojen toimintaa. Jo puoli tuntia valittamisen kuuntelua on tarpeeksi heikentämään aivojen toimintaa. Tämän lisäksi valittaminen voi aiheuttaa masentuneisuutta, koska sillä voi olla negatiivisia seurauksia, kuten itsetunnon huonontumista, epävarmuutta ja kyvyttömyyttä päästä haastavien tilanteiden yli.