Teinin kanssa keskusteleminen: 6 avainasiaa - Äitiyden Ihme
 

Teinin kanssa keskusteleminen: 6 avainasiaa

Teinin kanssa keskusteleminen: 6 avainasiaa

Viimeisin päivitys: 29 maaliskuuta, 2019

Teini-ikä on monimutkainen elämänvaihe, johon liittyy lukuisia muutoksia, jotka vaikuttavat sekä lapsen ulkonäköön että tunteisiin. Teinin kanssa keskusteleminen ja viestiminen voi olla toisinaan vaikeaa, minkä vuoksi listaamme tänään muutaman aiheeseen liittyvän vinkin.

Aikuiselle voi olla työn takana puhua teini-ikäisen lapsensa kanssa. 12-20-vuotiaan nuoren kiinnostuksen kohteet liittyvät häneen itseensä ja itsenäisyyteen. Heidän silmissään vanhemmat ovat usein konfliktin, vapauden rajoittamisen ja jatkuvien riitojen edustajia.

Vanhempien tärkein päämäärä lastensa suhteen on heidän onnellisuutensa, jonka saavuttamiseksi tarvitaan tervettä viestintää. Tämä voi olla äärimmäisen vaikeaa teinin kanssa – rennon ja luottamuksellisen suhteen rakentaminen ei aina ole helppoa tämän ikäisen nuoren kanssa.

Teinin kanssa keskusteleminen ja 6 avainasiaa

Vaikka teinin kanssa keskusteleminen voikin olla vaikeaa, vanhempien tulee jatkaa yrittämistä kärsivällisesti ja luovuttamatta. Viestintä kuitenkin on paras työkalu tiiviin siteen luomiseksi ja kehittämiseksi oman lapsen kanssa.

1. Älä pakota teiniä keskusteluun kanssasi

Juttelun ei tulisi tapahtua aina silloin, kun vanhemmat haluavat, vaan silloin, kun teini tarvitsee sitä. Älä pakota lasta istumaan kanssasi alas ja kertomaan sinulle ongelmistaan.

Parasta, mitä voit tehdä, on osoittaa olevasi avoin, ymmärtäväinen ja käytettävissä. Empatia on suureksi avuksi. Painostamatta, sano että sinäkin kävit samanlaisia asioita lävitse aikoinasi, ja että kokemuksesi voi olla hänelle hyödyksi.

Teinin kanssa keskusteleminen

2. Kuuntele nuorta

Kiintoisaa kyllä, yksi avainasioista teinille puhumisessa on juuri kuunteleminen. Moni juttutuokio on vanhemman monologi, puhe tai täynnä epäolennaisia kertomuksia. Näin onnistut vain ajamaan teinin karkuun.

Tavoitteenasi on saada hänet keskustelemaan. Ota huomioon hänen huolenaiheensa, ja – kun hän pyytää – kommentoi hänen mielipidettään. Käyttäydy käytännöllisellä tavalla, aivan kuin ystävä tekisi, mutta samalla säilytä aina roolisi vanhempana. Jos sinun tarvitsee asettaa rajoja joissakin asioissa, älä epäröi tehdä tätä.

3. Rakenna luottamuksellinen suhde

Sen lisäksi, että et kerro asioita eteenpäin, lapsesi haluaa nähdä sinut ihmisenä, johon hän voi tukeutua. Jos hän esimerkiksi kertoo vakavasta ongelmastaan, on parasta ensinnäkin lohduttaa häntä ja sitten yrittää ratkaista tilanne.

Kun tämä on tehty, voit sitten varoittaa tai kertoa, mitä hän on saattanut tehdä väärin. Mieti, mikä tulos olisi, jos tekisit asiat toisin päin? Teini ei luultavasti enää koskaan kertoisi sinulle ongelmistaan.

4. Hyödynnä viattomia kysymyksiä

Hyvin tehokas viestinnän keino on tämä, eli “viattomien” kysymysten esittäminen. Voit esimerkiksi sanoa: “Eli tarkoitat siis oikeastaan, että…?” tai “Eli kaikki tämä saa sinut tuntemaan, että…?”.

Ole varovainen, että teet tämän tavalla, joka ei viesti epäilyksistä. Älä osoita mitään epäluottamusta, ja ole rehellinen.

Tämä sekä se, että annat teinille huomiota ja osoitat kiinnostusta häneen, on tapa lievittää jännitteitä. Näin saat myös aikaa yrittää miettiä toista toimintatapaa. Tämä saa teinin olon kenties helpottumaan, ja hän voi jopa kertoa sinulle enemmän asioita.

5. Pyri pitämään keskustelu rauhallisena

Mitään hyvää ei seuraa siitä, että huudetaan. Yritä aina tehdä keskustelusta rauhallisempi ja tuoda esiin järkeviä ajatuksia. Teini on usein valmis reagoimaan aggressiivisesti mihin tahansa riitelyn merkkiin tai voimakkaaseen vastustukseen.

6. Kiinnitä huomiota vastauksiin

Mainitsimme jo kuuntelemisen tärkeyden. Mutta miten sitten tulisi vastata teinille? Ensimmäiseksi tulisi huomioida, että vaikka kuinka haluaisit saada lapsesi luottamuksen, sinun tarvitsee olla myös roolimalli, opas ja opettaja.

Siksi tulee miettiä myöntymistä joissakin asioissa, mutta toisissa taas olla jämäkkä. Jos on kyse pienistä asioista, yritä olla antamatta niille kovin suurta merkitystä – jos kaikesta tulee konfliktia, keskustelu ei ole ollenkaan hyödyksi suhteellenne.

Teini-ikäisen kanssa keskusteleminen

Yritä etsiä positiivisia puolia kaikista tilanteista. Rohkaise ja luota teiniisi, ja kerro että vaivannäöllä ja sinnikkyydellä asiat menevät aina lopulta hyvin.

Muista, että murrosiässä nuori on usein dramaattinen ja negatiivinen. Älä siis huolestu, jos hän vaikuttaa hiukan “sulkeutuneelta”. Nuori vain opettelee rakentamaan omaa identiteettiään.

Sinulla on toisenlainen mentaliteetti kuin lapsellasi – laita itsesi hänen asemaansa ja ajattele sitä, kuinka vaikeaa teinin on avautua ja puhua luottamuksellisesti vanhempiensa kanssa. Älä jätä käyttämättä mahdollisuutta auttaa lastasi tässä mullistavassa vaiheessa!


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.


  • Faber, A., & Mazlish, E. (2006). Cómo hablar para que los adolescentes escuchen y cómo escuchar para que los adolescentes hablen. Barcelona: Medici.
  • Estévez, E., López, E. E., & Ochoa, G. M. (2007). Relaciones entre padres e hijos adolescentes (Vol. 3). Nau Llibres.
  • Estévez López, E., Musitu Ochoa, G., & Herrero Olaizola, J. (2005). El rol de la comunicación familiar y del ajuste escolar en la salud mental del adolescente. Salud mental, 28(4), 81-89. http://www.scielo.org.mx/scielo.php?script=sci_arttext&pid=
  • Jiménez, Á. P., & Delgado, A. O. (2002). Comunicación y conflicto familiar durante la adolescencia. Anales de Psicología/Annals of Psychology, 18(2), 215-231. https://revistas.um.es/analesps/article/view/28421

Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.