Parhaat metodit lapsen lukemaan opettamisessa

16 maaliskuu, 2020
Lukeminen on tärkeimpiä asioita, joita lapsi opettelee koulussa - joissain tapauksissa jo aikaisemmin vanhempien tuella. Opettajien lisäksi vanhempien on hyvä tietää, mitkä ovat parhaita metodeja lapsen lukemaan opettamisessa.
 

Lukemaan opettelu on yksi tärkeimmistä asioista, joita lapsi tekee ennen kymmenennettä ikävuotta. Lapsen lukemaan opettamisessa voidaan hyödyntää monia erilaisia tekniikoita, joista muutamasta kerromme tänään.

Parhaat metodit lapsen lukemaan opettamisessa

On hyvä muistaa, että ei ole kahta lasta, jotka oppivat lukemaan samalla tavalla, ja juuri tämän vuoksi olemassa on erilaisia metodeja tämän taidon opetteluun. On kuitenkin totta, että koulussa opettajan täytyy valita parhaiten kaikille oppilaille soveltuva menetelmä ja pitäytyä siinä.

Lukemiseen vaadittavat taidot

Lapset alkavat hankkia lukemisen hallitsemiseksi tarvittavia taitoja heti syntymästään lähtien. Itse asiassa jo kuuden kuukauden ikäinen lapsi osaa erottaa äidinkielensä ja vieraan kielen toisistaan. 2-vuotiaana lapsi tuntee jo tarpeeksi natiiveja foneemeja tuottaakseen säännöllisesti yli 50 sanaa. Moni lapsi oppii tunnistamaan useita kirjaimia 2-3 vuoden iässä.

Vanhemmat voivat edistää monin tavoin lapsen lukemisen oppimiseen tarvitsemia taitoja. Yksi tapa on osoittaa kirjaimia samalla, kun lapselle luetaan tarinaa. Voi olla myös hyödyllistä kysellä lapselta hänen päivästään ja keskustella hänen kanssaan päivittäin hänen tarinankerrontataitojensa kehittämiseksi.

Lapsen voi viedä tutustamaan kirjastoon ja kirjakauppoihin, ja on tärkeää, että hänelle luetaan. Mitä enemmän lapsi lukee vanhempiensa ja muiden aikuisten kanssa, sitä varmemmin hän rakastuu lukemiseen ja kirjoihin.

 

Aakkosellinen metodi

Tämä on metodi, jota opettajat ovat käyttäneet lukutaidon opettamisessa muinaisista ajoista lähtien, ja sen periaatteena on aakkosten seuraaminen. Toisin sanoen lapsi opettelee jokaisen kirjaimen erikseen järjestyksessä, oppien kirjaimen nimen ja ääntämistavan. Samalla hän oppii kirjoittamaan kirjaimen.

Parhaat metodit lapsen lukemaan opettamisessa

Jokaisen oppimansa kirjaimen yhteydessä lapsi oppii myös yksinkertaisia konsonanttien ja vokaalien yhdistelmiä. Näin hän muodostaa tavuta – esimerkkinä l + a = la. Hän aloittaa kaksikirjaimisista tavuista ja etenee myöhemmin pidempiin tavuihin ja lopulta sanoihin. Kunhan lapsi on oppinut muodostamaan sanoja, hän alkaa hahmottaa, kuinka muodostaa kokonaisia lauseita.

Aakkosiin keskittyvässä opiskelumetodissa lukeminen alkaa mekaanisesti. Kun lapsi on oppinut tarvittavat taidot, hän siirtyy ekspressiiviseen lukemiseen, johon liittyy välimerkkejä. Lopulta hän taitaa kokonaisvaltaisen, sisältöpitoisen lukemisen.

Syllabinen metodi

Tässä metodissa opiskelu alkaa vokaalien – a, e, i, o, u, y, ä, ö – oppimisesta. Tämän jälkeen lapsi alkaa opetella konsonantteja, aloittaen niistä, jotka ovat helpoimpia lausua.

Konsonanttien jälkeen siirrytään tavujen muodostamiseen ja jokaista konsonanttia käytetään yhdessä jokaisen vokaalin kanssa – esimerkiksi ma, me, mi, mo, mu, my, mä, mö. Pikkuhiljaa lapsi oppii muodostamaan monimutkaisempia tavuja, sanoja lopulta lauseita.

Foneettinen metodi

Tässä metodissa lukutaidon opettamiseen käytetään lähinnä foneettista, eli ääntämistä ja ääntä koskevaa, materiaalia. Opiskelu alkaa opettajan opettaessa lapselle, miten kukin vokaali lausutaan, käyttäen apuna kuvia tai esineitä, joiden nimi alkaa opeteltavalla kirjaimella. Samalla, kun vokaaleja opetellaan lukemaan, harjoitellaan myös niiden kirjoittamista.

Tämän jälkeen siirrytään konsonantteihin samaa opetustekniikkaa käyttäen. Lapsi oppii yhdistämään kunkin konsonantin vokaaleihin ja muodostaa näin yksinkertaisia tavuja – esimerkiksi pa, pe, pi, po, pu.

Millaisin eri metodein lapsia voidaan opettaa lukemaan?

Tämän jälkeen opettaja käyttää lapsen nyt tuntemia tavuja muodostaakseen yksinkertaisia sanoja ja tämän jälkeen lauseita, joissa käytetään kyseisiä sanoja. Lopulta opettaja opettaa oppilaalle käänteisiä ja monimutkaisia tavuja sekä pariääntiöitä ja kolmoisääntiöitä. Kun nämä tavut on integroitu oppimiseen, niitä aletaan käyttää sanoissa ja fraaseissa.

Globaali metodi

On olemassa myös vähemmän tunnettu tapa opettaa lasta lukemaan, ja se perustuu globaaliin oppimiseen. Sen kehittäjät kuitenkin varoittavat, että tämä globaali tai analyyttinen tekniikka toimii ainoastaan konkreettisessa ja intuitiivisessa viitekehyksessä.

Metodin periaatteena on lähestyä lukutaitoa vastaavasti kuin lapset oppivat puhumaan. Alusta alkaen opettaja esittää erilaisia yksiköitä, joilla on kiinteä merkitys. Visuaalisen muistin avulla lapsi oppii tunnistamaan lauseita ja niiden sisällä sanoja. Hän oppii muodostamaan yhteyksiä ja tunnistamaan elementtejä, jotka ovat samoja eri sanoissa, ja oppii näin tunnistamaan kirjaimet.

Tässä lähestymistavassa kirjoitettu sana on yksinkertaisesti graafinen esitystapa lapsen mielessä olevalle kuvalle.

Aika, joka lapsilla kuluu lukutaidon oppimiseen tätä metodia käyttäen, vaihtelee huomattavasti yksilöittäin. Oppimisnopeus riippuu muun muassa lapsen kypsyydestä, älykkyyden tyypistä ja kyvystä asettua aikaan ja paikkaan.

Tämä lukemaan ja kirjoittamaan opettava tekniikka jakautuu kolmeen selkeään vaiheeseen, eli ymmärtämiseen, työstämiseen ja tuottamiseen. Viimeisessä vaiheessa lapsi ymmärtää täysin lukemansa ja osaa kuvailla tekstin sisällön ja vastata sitä koskeviin kysymyksiin. Hän pystyy myös kirjoittamaan lyhyitä kirjeitä, kuvauksia ja esseitä.

Lapset, jotka oppivat lukemaan ja kirjoittamaan tätä metodia käyttäen, kasvavat nopeiksi ja sujuviksi lukijoiksi, mikä johtuu todennäköisesti siitä, että he ymmärtävät nopeasti lukemansa.

 
  • Lilliana Borrero Botero. Enseñando a leer: Teoría, práctica e intervención. Editorial Norma, 2008.