Parantaako luokan uusiminen koulumenestystä?

24 tammikuu, 2020
Ei ole harvinaista, että vanhemmat pohtivat, auttaisiko luokan uusiminen lasta. Luokan uudelleen käyminen voi kuitenkin olla lapselle tai nuorelle arka paikka.

Toisin kuin vielä muutama vuosikymmen sitten, ehtojen saaminen ja luokalle jääminen on Suomessa nykyään harvinaista. Oppimisvaikeuksiin ja muihin ongelmiin pyritään tänä päivänä puuttumaan hyvissä ajoin ennen niiden kärjistymistä. Monissa muissa maissa luokan uusiminen on kuitenkin edelleen hyvin yleistä.

Auttaako siis luokan uudelleen käyminen oppilasta? Melbournen yliopiston tohtorin Helen McGrath-Deakinin johtaman To Repeat Or Not to Repeat -tutkimuksen tulokset ovat selkeitä asian suhteen. Western Australian Primary Principals’ Association -julkaisussa julkaistu tutkimus on toteutettu laajan tutkimustyön pohjalta monien asiantuntijoiden toimesta.

Perehtymällä paremmin kyseiseen tutkimukseen, voidaan vetää selkeitä johtopäätöksiä siitä, auttaako luokan uusiminen oppilasta vai ei. Artikkelissamme otamme huomioon myös aiheeseen liittyviä PISA- tutkimusten tuloksia.

Onko luokan uusiminen hyödyllistä oppilaalle?

Viime vuosikymmeninä on tehty paljon tutkimusta siitä, millaisia vaikutuksia luokan uusimisella on oppilaalle. Monet näistä tutkimuksista osoittavat selkeästi, että suurimmalle osalle oppilaista ei ole koulutuksellista tai sosiaalista etua siitä, että luokka käytäisiin uudelleen – tutkimustuloksista tehdyt johtopäätökset ovat siis hyvin yksiselitteisiä. Eroavaisuuksia ilmenee kuitenkin siinä, mitä tutkimukset kertovat ja mitä koulut tekevät asian suhteen.

Tutkimustulosten ja käytännön toimien välinen kuilu on merkittävä. Luokan uusiminen on hyvin yleistä monissa kouluissa ympäri maailman. Monet PISA-raportin asiantuntijat allekirjoittavat seuraavan: “Luokan uusiminen koulusuorituksen parantamiseksi ei ole useimmiten oppilaalle suureksi vaivaksi.”

Jo monien vuosien ajan on suositeltu, että kouluissa alettaisiin suosia yksilöidympää opetusta. Tämä auttaisi ehkäisemään koulunkäynnin keskeyttämistä siitä syystä, että oppilas kokee, ettei hän pysty vastaamaan vaatimuksiin ja odotuksiin.

Tutkimustietoa luokan uusimisesta ja sen vaikutuksista

Luokan uusiminen ei välttämättä paranna koulumenestystä

Yleisesti on niin, että koulumenestys ei parane niillä oppilailla, jotka käyvät luokan uudelleen. Luokan uusivien oppilaiden koulutukselliset saavutukset ovat minimaalisia ja lyhytkestoisia.

Luokan uusiminen ei välttämättä paranna oppilaan koulumenestystä

“Pitkittäistutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka monet luokan uusivat oppilaat edistyvät koulunkäynnissään vuoden aikana, nämä vaikutukset katoavat kahden tai kolmen vuoden aikana.”

– Shane R. Jimerson (Kalifornian yliopisto)

Monesti luokan uusiminen nähdään myös epäonnistumisena. Tästä syystä se voi vaikuttaa negatiivisesti opettajan havaintoihin ja odotuksiin oppilasta koskien.

Luokan uusiminen vaikuttaa negatiivisesti henkiseen tasapainoon

Vaikka luokan uusimista oltaisiin käsitelty oppilaan kanssa hienovaraisesti ja luottamuksellisesti, saattaa oppilas silti tuntea itsensä epäonnistuneeksi. Oppilas myös joutuu eriytymään tutuista ikätovereistaan. Cambridgen yliopiston tutkimus osoittaa, että useimmat luokan uusivat oppilaat tuntevat häpeää, huonoa itsetuntoa sekä kantavansa yllään tiettyä stigmaa.

Lisäksi luokan uusiminen aiheuttaa oppilaalle valtavasti stressiä. Shane R. Jimersonin, Gabrielle E. Andersonin ja Angela D. Whipplen Kalifornian yliopistossa tekemä tutkimus tarjoaa selkeyttäviä johtopäätöksiä:

Peruskoulun kuudennen luokan oppilaat pelkäsivät luokan reputtamista enemmän kuin vanhempiensa menettämistä tai sokeutumista.

Se, että oppilas on vanhempi, pidempi ja fyysisesti kypsempi kuin luokkansa muut oppilaat aiheuttaa myös ahdistusta luokan uusivalle oppilaalle. Monissa tapauksissa tämä vaikuttaa myös oppilaan sosiaaliseen käyttäytymiseen. Luokan uusivan oppilaan tulee muodostaa uusia ihmissuhteita, samaan tapaan kuin hän vaihtaisi kokonaan uuteen kouluun.

Luokan uusiminen voi aiheuttaa negatiivista asennetta koulua ja oppimista kohtaan

Oppilaalla, joka joutuu uusimaan luokan, on 20-50 prosentin todennäköisyys sille, että hän jättää koulunkäynnin kesken. Tämä tutkimustulos saatiin, kun vertailtiin saman suorituskyvyn oppilaita, jotka eivät joutuneet uusimaan luokkaa niiden oppilaiden kanssa, jotka joutuivat uusimaan luokan. Useat tutkimukset tukevat tätä tutkimustulosta, esimerkiksi Templen ja Reynoldsin tekemä tutkimus Minnesotan yliopistossa:

Useimmat tämän aihealueen tutkimukset osoittavat, että korkeampi riski koulunkäynnin keskeyttämiseen luokan uusivien oppilaiden keskuudessa ei johdu heikosta koulumenestyksestä, vaan koko luokan uusimiseen liittyvästä kokemuksesta.

Käyttäytymisongelmat lisääntyvät

Luokan uusiminen voi johtaa lisääntyneeseen aggressiiviseen ja huonoon käyttäytymiseen. Tämä on erityisen todennäköistä varsinkin niiden oppilaiden kohdalla, jotka ovat jo ennestään osoittaneet merkkejä antisosiaalisesta käyttäytymisestä. Toisin sanoen, turhautumisen tunne, pettymys sekä viha, joka tähän koulunkäynnin epäonnistumiseksi koettuun kokemukseen liittyy, aiheuttaa sen, että oppilas voi muuttua antisosiaaliseksi.

Vaihtoehtoja luokan uusimiselle

Luokan uusiminen epäonnistuu tehtävässään parantaa oppilaan koulumenestystä. Se ei myöskään ole eduksi oppilaalle, jolla ilmenee sosiaalisia ja käyttäytymiseen liittyviä vaikeuksia. Vastauksena tähän ongelmaan ei kuitenkaan ole se, että oppilas saisi jatkaa seuraavalle luokalle ikätovereidensa kanssa ilman selkeää suunnitelmaa.

Luokan uusiminen voi aiheuttaa ahdistusta ja stressiä oppilaalle

Ihanteellista olisi, että koulut käyttäisivät erilaisia menetelmiä ja interventiostrategioita. Interventioissa tulisi keskittyä jokaisen oppilaan yksilöllisiin tarpeisiin.

  • Yhteistoiminnallisten oppimismenetelmien hyödyntäminen.
  • Muistiteknisten menetelmien opettaminen ja kehittäminen, jotta oppilas oppisi tärkeimmän informaation ja merkittävimmät konseptit.
  • Itsearvioinnin hyödyntäminen.
  • Koulussa tapahtuvan toiminnan ja opintosuunnitelman suhteuttaminen oppilaan taustaan, elämään ja nykyiseen tietämykseen.

Loppuyhteenvetona voidaan siis todeta, että luokan uusimista ei pidetä pätevänä interventiomenetelmänä viime vuosina tehtyjen tutkimustulosten valossa. Vaikka luokan uusijoiden joukossa saattaakin olla yksittäisiä oppilaita, joille luokan uusiminen voi olla hyväksi, yleisesti ottaen luokan uudelleen käyminen on tuloksetonta.