Opeta lapselle, että kaikkia asioita ei tule ottaa liian henkilökohtaisesti

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi Elena Sanz Martín.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Yksi vanhempien tärkeimmistä tehtävistä on tarjota lapselleen työkaluja, joiden avulla tämä selviytyy erilaisista elämänsä aikana kohtaamistaan tilanteista. Vaikka lapsi ei aina pystykään hallitsemaan sitä, mitä hänelle tapahtuu, hän voi kuitenkin päättää itse, miten reagoi tilanteeseen. Tästä syystä hänelle on hyvä opettaa myös, että aina asioita ei tule ottaa liian henkilökohtaisesti.

Tämä on usein vaikeaa myös meille aikuisille. Toisinaan loukkaannumme liiankin helposti toisten ihmisen sanoista tai teoista ja reagoimme niihin ajattelemattomasti. Miguel Ruiz kannustaa The Four Agreements -kirjassaan ihmisiä olemaan ottamatta asioita liian henkilökohtaisesti. Hänen mukaansa tämä muutos on hyödyllinen niin henkilölle itselleen kuin hänen sosiaalisille suhteilleenkin.

Vaikka tiettyjä asioita ei kannatakaan ottaa liian henkilökohtaisesti, lapselle täytyy opettaa, että kukaan ei ole oikeutettu loukkaamaan häntä tai puhumaan hänelle ikävään sävyyn. Tietyt tilanteet kannattaa sivuuttaa kiinnittämättä niihin liikaa huomiota, mutta on myös tilanteita, joissa itseään saa ja kannattaa puolustaa.

Opeta lapselle, että kaikkia asioita ei tule ottaa liian henkilökohtaisesti

Se ei ole henkilökohtaista

Lapsen on tärkeää ymmärtää, että hänen kohtaamansa kritiikki ei ole henkilökohtaista. Henkilön saamat kommentit tai toimet kuvaavat ennemminkin niiden sanojaa ja tekijää itseensä, kuin niiden kohdetta. Kaikki mitä toinen henkilö tekee tai sanoo, kuvastaa hänen sisäistä maailmaansa. Hän, joka tuntee rakkautta, rakastaa; hän, joka on onnellinen, tuottaa onnellisuutta muille. Myös samalla tavoin hän, joka tuntee itsensä loukatuksi, loukkaa muita ja hän, joka tuntee olonsa turvattomaksi, pelottelee muita.

Jos esimerkiksi lapsen ystävä pettää lapsesi, hänen tulee ymmärtää, että tämä liittyy vain ja ainoastaan ystävään itseensä sekä hänen arvoihinsa, eivätkä millään tavalla lapseen. Lapsen ei tulisi joutua kyseenalaistamaan, mitä hän teki ansaitakseen sellaista kohtelua, tai kuinka hän olisi voinut välttyä siltä. Se ei ole henkilökohtaista, hänessä ei ole mitään vikaa. Muiden ihmisten teot puhuvat vain heistä itsestään.

Lapsi saa voimansa takaisin

Lapsen on kasvaessaan tärkeää omaksua itsekontrollin taitoa. Aluksi impulssien voittaminen ja voimakkaiden emotionaalisten tilojen hallitseminen voi olla lapselle hyvin hankalaa. Lapsen on kuitenkin arvokasta oppia toimimaan reagoimisen sijasta.

Kun joku esittää provokatiivisen tai epämieluisan kommentin meistä, myös meidän aikuisten voi olla hyvin vaikeaa olla puolustamatta itseämme. Mutta lapselle ja nuorelle se on entistä vaikeampaa. Tämä saattaa johtaa konflikteihin tai riitoihin sisarusten tai ikätoverien välillä. Tämän takia onkin tärkeää saada lapsi ymmärtämään, että reagoimalla toisen sanomisiin tai tekoihin, hän antaa voimansa päättää teoistaan tälle kyseiselle ihmiselle.

Ehkäpä lapsesi on yleensä ystävällinen, ymmärtäväinen ja kohtelias, mutta provosoituna hän saattaa turvautua samanlaiseen käyttäytymiseen kuin häntä loukannut henkilö.  Hän saattaa käyttäytyä tavalla, jolla hän ei muuten käyttäytyisi, ja jota hän ei normaalisti edes hyväksyisi, mutta jolta ei kuitenkaan voinut välttyä kohdatessaan toisen henkilön kriittiset sanat. Jos lapsi oppii, että asioita ei tule ottaa henkilökohtaisesti, hän pystyy pysymään rauhallisena sekä päättämään siitä, miten toimia, sen sijaan että reagoisi automaattisesti ja suhteettomalla tavalla.

Lapsen identiteetti pysyy suojassa

Etenkin murrosiässä lapsi arvostaa hyvin korkealle muiden ihmisten ja ikätovereidensa mielipiteitä ja kommentteja. Tämä saa lapsen tuntemaan itsensä haavoittuvaiseksi, mikäli hänen itsetuntonsa ei ole tarpeeksi vahva. Lapsen on tärkeää ymmärtää, että kommentit kuten “olet liian laiha” tai “olet niin tylsä” ovat vain sanoja puhujan näkökulmasta, eivätkä ne pidä paikkaansa todellisuudessa. Jos joku kohtelee sinua huonosti, on jokin huonosti tämän toisen henkilön elämässä, etkä sinä ole ansainnut sellaista kohtelua missään tapauksessa.

Emme voi hallita muiden ihmisten toimia meitä kohtaan, mutta me voimme valita, mitä tehdä niille. Jos henkilö yrittää antaa lahjaa toiselle, ja hän kieltäytyy siitä, kuuluu lahja edelleen sen antajalle. Samoin on myös kritiikin ja loukkausten kanssa. Jos kieltäydyt niistä ja ymmärrät niiden liittyvän antajaan ennemmin kuin sinuun itseesi, kritiikki ja loukkaavat sanat jäävät antajalle. Nämä loukkaukset kuuluvat siis toisille ihmisille, eikä suinkaan sinulle. Joten autetaan lapsia ymmärtämään tämä tärkeä sanoma jo pienestä pitäen.