Olen vanhempasi, en palvelijasi

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 16 marraskuuta, 2019

Kaikki lapset kiukuttelevat silloin tällöin, ja jokainen vanhempi joutuu jossain vaiheessa todistamaan itkemistä, potkimista, huutamista ja jopa maassa rähmällään makaamista. Moni vanhempi reagoi tällaiseen käytökseen antamalla lapselle periksi uskoessaan ja toivoessaan, että lapsen toiveiden täyttäminen saa tämän rauhoittumaan.

Vaikka tämä voikin toimia tilapäisenä ratkaisuna, se ikävä kyllä todennäköisesti kostautuu jossain vaiheessa. Se, että lapsi saa aina tahtonsa läpi, voi saada hänet näkemään vanhempansa palvelijanaan, joiden tehtävä on tarjota hänelle kaikki, mitä hänen mielensä halajaa.

Yhteiskunta vaatii yhä enemmän vanhemmilta ja lapsilta. Meille markkinoidaan valheellista ideaa täydellisestä työstä, pankkitilistä ja tietenkin myös perhe-elämästä. Tavoitteen saavuttamiseksi vanhemmat täyttävät lapsensa kalenterin loputtomilla harrastuksilla ja aktiviteeteilla jo tämän ollessa hyvin nuori. Tällaisessa tilanteessa lapsella ei ole aikaa tylsistyä tai yksinkertaisesti löytää itseään.

Se kilpailu, joka puskee aikuisia pärjäämään muita paremmin, voi näkyä myös lasten maailmassa. Vanhemmat keskittyvät yhä enemmän lapsen akateemisiin saavutuksiin sen sijaan, että panostaisivat hyvän, tasapainoisen ja kunnioittavan kasvatuksen antamiseen.

Olen vanhempasi, en palvelijasi

Kuvaamamme faktat mielessä pitäen on tärkeää ymmärtää, että lapset tarvitsevat vapaa-aikaa, joka ei ole täytetty millään erityisellä. Lapsen täytyy saada tylsistyä, ajatella ja leikkiä. Hänen täytyy myös saada opetella kaatumaan ja nousemaan itse ylös.

Lapset eivät tarvitse vanhempiaan huomioimaan itseään jatkuvasti. Itse asiassa sopiva määrä luppoaikaa on välttämätöntä lapsen tunne-elämän ja kognitiivisen kehityksen kannalta, ja se auttaa häntä kohtaamaan erilaisia tilanteita nyt ja tulevaisuudessa.

Tämä nyt elämämme teknologian ja kilpailun aikakausi ajaa monet vanhemmat siihen, että kaikki pyritään tekemään lapselle helpoksi. Pelko siitä, että lapselle aiheutetaan trauma, saa äidit ja isät tekemään asioita, joita he eivät haluaisi tehdä. Kotityöt tehdään lapsen puolesta tai hänelle annetaan muuten kaikki, mitä hän haluaa.

Joskus vanhemmat eivät anna lapselle kannettavaksi minkään tyyppisiä vastuita. Kohtelemalla lasta tällä tavalla, vanhemmat saavat hänet uskomaan asioiden toimivan näin yleisestikin. Tällaisella käytöksellä vanhemmat opettavat lapselle, että hän saa aina kiukuttelemalla tahtonsa läpi.

Riskinä on, että lapsi kasvaa myrkylliseksi aikuiseksi, joka ajaa tärkeät ihmiset pois läheltään, ja joka ei ei pysty luomaan terveitä ihmissuhteita, koska hän ei tiedä, millaisa ne ovat.

Kuinka tämä kaikki voidaan välttää?

Vanhemmat voivat viestiä lapselle monin tavoin, etteivät he ole tämän palvelijoita – vaikkakin alussa tämä voi olla vaikeaa.

Moni vanhempi pelkää ajatusta siitä, että lapsi kasvaa isoksi. Se, että lapsen nähdään muuttuvan yhä itsenäisemmäksi, vahvemmaksi ja omatoimisemmaksi, voi saada vanhemmassa aikaan paitsi nostalgiaa, myös surua. Tästä huolimatta vanhempien on ajateltava aina, mikä on lapselle parasta.

Puhu lapselle

Muista puhua lapselle, mutta älä yritä sitä kiukkukohtauksen aikana. Lapsesi ei tule kuuntelemaan järkeilyjäsi itkiessään ja ollessaan poissa tolaltaan. Odota, että hän rauhoittuu, ja aloita sen jälkeen keskustelu.

Kerro lapsellesi kiltisti, mutta jämäkästi, että et siedä huonoa käytöstä. Kerro, että jos hän jatkaa samaan tapaan, kukaan ei halua leikkiä hänen kanssaan.

Muuta puheissasi oleminen käyttäytymiseksi

On tavallista, että vanhempi kutsuu kiukuttelevaa lasta tuhmaksi. Tämä on hyvin negatiivinen tapa viestiä, ja jos toistat sitä usein, se voi aiheuttaa ongelmia. Sen sijaan, että sanot lapselle hänen olevan tuhma, kerro hänen tehneen tuhman asian. Kyseessä on huono käytös, mutta ei huono lapsi.

Anna lapselle vastuita

Opeta lasta tekemään askareita kotona antamalla hänelle hänen ikäänsä sopivia vastuita. Näin hänen itsenäisyytensä lisääntyy ja hän kokee olevansa hyödyllinen ja osa perhettä. Mitä aiemmin lapsi oppii osallistumaan kodin töihin, sitä paremmin hän tulee tekemään tällaiset asiat.

Älä vaadi liikaa

Muista, että lapsesi on edelleen lapsi, jonka ei kuulu murehtia aikuisten ongelmista. Anna lapsen käyttää aikaa leikkien ja rentoutuen. Muuten hän alkaa helposti kärsiä esimerkiksi stressiin ja ahdistukseen liittyvistä ongelmista.

Anna lapsen ilmaista tunteensa

Tunteet eivät ole huono asia. Niiden käsittelyn ja hallinnan opetteleminen on yksi avainasia lapsen kasvatuksessa. Opeta lapsesi ilmaisemaan surua, iloa ja tyytymättömyyttä. Älä kuitenkaan unohda kertoa ja näyttää, miten tämä tehdään kunnioittavasti, ilman huutamista tai loukkauksia.