Miten puhua lapselle tunteista?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 18 maaliskuuta, 2021

Tunne on jonkin tuntemuksen tietoinen elämys. Ihminen tuntee perustunteiden, eli onnellisuuden, surun, pelon, vihan, inhon ja yllättyneisyyden, lisäksi myös muita monimutkaisempia tunteita. Tunteet ohjaavat ihmisen toimintaa, joten niillä on valtava vaikutus elämäämme. Lapset eivät vielä täysin osaa tunnistaa, hallita tai ilmaista omia tunteitaan, eivätkä myöskään aina tulkita muiden tunteita. Tänään puhumme siitä, miksi vanhempien on tärkeää puhua lapselle tunteista ja miten lasta voidaan auttaa tunnistamaan ja kontrolloimaan omia tunteitaan ja sitä kautta käyttäytymään sopivalla tavalla.

Miksi puhua lapselle tunteista?

Sekä tutkimusten että kokemusten mukaan kotona tapahtuvalla tunnekasvatuksella on tärkeä merkitys kaikkien perheenjäsenten hyvinvoinnin kannalta. Tarkoituksena on tarjota työkaluja, joiden avulla lapsi oppii säätelemään ja ilmaisemaan tunteitaan sen sijaan, että hän välttelisi tai liioittelisi niitä. Tunteita ei ole tarkoitus tukahduttaa, vaan nimenomaan hallita. Lapsen täytyy oppia, miten ilmaista tunteitaan missäkin tilanteessa.

Tunnekasvatuksen hyötyjä ovat muun muassa:

• Auttaa lasta tuntemaan itsensä paremmin
• Auttaa lasta hallitsemaan paremmin ympäristöään
• Tärkeää lapsen sosiaalisen kehityksen kannalta
• Ehkäisee aggressiivista käyttäytymistä
• Auttaa vähentämään epäsosiaalista ja itsetuhoista käyttäytymistä
• Alentaa riippuvuuksia aiheuttavien päihteiden käytön aloittamisen riskiä

Mitä lapsen täytyy tietää tunteista?

Lapsella on syntyjään tunteita. Tavat, joilla lapsi toimii kokiessaan tunteita, ovat kuitenkin opittuja. Se, mihin suuntaan lapsen elämänpolku tulee menemään, voi riippua siitä, miten hän osaa hallita tunteitaan. Joskus tunteet toimivat oppainamme. On kuitenkin tärkeää oppia tulkitsemaan niitä. Siksi onkin tärkeää osata puhua tunteista lapselle.

Ensimmäiseksi lapselle on tärkeää puhua perustunteista:

• Viha on tunne, jota lapsi kokee usein silloin, kun hän ei saa haluamaansa. Jos lasta ei opeteta hallitsemaan tätä tunnetta, saattaa hänellä myöhemmin ilmetä siihen liittyviä käyttäytymisongelmia.
• Pelko on epävarmuuden aiheuttama tunne, jota tunnetaan kohdatessa mielikuvituksellinen tai todellinen vaara. Joissakin tapauksissa pelko voi olla myös positiivinen tunne, sillä se motivoi toimimaan varauksella. Lapsen on kuitenkin tärkeä oppia kontrolloimaan pelkoa, jotta se ei vaikuttaisi negatiivisesti lapsen elämään.
• Inho tarkoittaa vastenmielisyyttä jotakuta tai jotakin asiaa kohtaan. Lapsi saattaa esimerkiksi inhota jotakin tiettyä ruokaa.
• Suru on kivun aiheuttama tunne, johon voi liittyä myös itkemistä. Suruun voi liittyä mielikuvituksellinen tai todellinen menetys. Lapsi voi tuntea itsensä surulliseksi, jos hän on esimerkiksi kadottanut lelunsa tai menettänyt lemmikkieläimen.
• Onnellisuus on mielihyvän tunne, joka voi aiheutua jostakin tapahtumasta, ihmisestä, asiasta tai toiveesta. Ilo kannustaa toimintaan, kiintymykseen sekä kiitollisuuteen.
• Yllättyneisyys on hämmästyksen aiheuttama tunne. Se auttaa lasta ymmärtämään uusia asioita, lisäksi se motivoi etsimään vastauksia ja ratkaisuja.

Harjoituksia tunteista puhumiseen

Voit sisällyttää seuraavia käytännön harjoituksia päivittäisiin rutiineihisi lapsen kanssa:

• Tunnekäsikirjoitus. Kirjoita paperille erilaisia tunteita. Näiden paperille kirjoitettujen tunteiden pohjalta lapsi voi esittää jonkin hahmon tai nuken avulla tarinan. Tämä leikki kannustaa lasta ilmaisemaan omia tunteitaan.
• Tunnesalapoliisi. Tässä harjoituksessa annat lapselle hahmoja erilaisista tarinoista, TV-ohjelmista tai lehdistä, ja pyydät lasta kuvailemaan sitä, millaisia tunteita hahmo tuntee. Kun lapsi on tunnistanut hahmon kokemat tunteet, lapsen tulisi selittää, miksi hahmo tuntee sillä tavoin.

Tunteista puhuminen musiikin avulla

Lapsen kyky prosessoida musiikkia kehittyy jo hyvin varhain. Musiikki vaikuttaa suuresti myös lapsen mielialaan. Musiikki auttaa vapauttamaan emotionaalisia funktioita sekä tukahdutettua energiaa. Tästä syystä musiikki voi olla loistava työkalu opettamaan lapselle tunteista. Valitse erilaisia musiikkigenrejä ja kuunnelkaa lauluja lapsen kanssa niistä nauttien. Kun laulu on päättynyt, kysy lapselta, mitä tunteita laulu hänessä herätti.

Päiväkirjan pitäminen

Päiväkirjan pitäminen voi olla hyödyllistä yli 6-vuotiaalle lapselle, jolle tunteiden ilmaiseminen voi olla vaikeaa. Kirjoittamalla päiväkirjaa, lapsi ei tunne painetta siitä, että hänen tulisi puhua tunteistaan. Pikkuhiljaa lapsi oppii ilmaisemaan itseään vapaammin.

Lapsen tunneälyn kehityksen tukeminen

Tunneälykkyys on kykyä tunnistaa niin omia kuin muidenkin tunteita. Opettelemalla puhumaan lapselle tunteista, vanhemmat pääsevät paremmin tutustumaan lapsen sisäiseen maailmaan. Samalla se avaa myös lapselle ovia itsensä paremmin tuntemiseksi, mikä edistää hänen hyvinvointiaan ja onnellisuuttaan.

Vanhemmat voivat kokeilla seuraavia vinkkejä kehittääkseen lapsen tunneälyä:

• Motivoi lasta ilmaisemaan tunteitaan.
• Auta lasta tunnistamaan omia mieltymyksiään, tarpeitaan, mielipiteitään, toiveitaan ja rajoituksiaan.
• Motivoi lasta ratkaisemaan ongelmat itse, mutta tarjoa hänelle tarvittaessa apua.
• Anna tunnustusta lapsen vaivannäölle.
• Opeta lasta tunnistamaan omat virheensä ja auta häntä ymmärtämään, että virheiden tekeminen on normaalia ja olennainen osa oppimista.
• Selitä lapselle, kuinka tärkeää on kunnioittaa toisten mieltymyksiä ja tunteita.