Kodin merkitys lapsen tunnetason hyvinvoinnissa

14 marraskuu, 2019
 

Tunneälystä ja tunteista ylipäätään puhutaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan, mutta tästäkin huolimatta niiden merkitys usein unohdetaan arjessa. Vaikka asiantuntijat kuinka painottavat tunteiden tärkeyttä, kaikki eivät tähän faktaan usko tai muista ottaa sitä huomioon. Myös kodin merkitys on todella suuri, mitä tulee lapsen emotionaaliseen hyvinvointiin ja siihen, millainen aikuinen hänestä kasvaa.

Jokaisen meistä täytyy saada tuntea olonsa turvalliseksi ja suojelluksi ollakseen onnellinen. Ison osan tästä tunteesta tarjoaa koti. Koti on ihmisen fyysinen suoja, mutta sen tulisi olla myös tunnetason turvapaikka. Ei ole sen parempaa suojaa kuin sellainen, joka antaa ihmiselle tunteen siitä, että hän on arvostettu, ymmärretty, tuettu ja ennen kaikkea rakastettu.

Seuraavaksi tarkastelemme tarkemmin sitä, mikä on kodin merkitys lapsen tunne-elämän kannalta ja toisaalta, miten tunnetason turvallisuus tai sen puute kotona vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen.

Kodin merkitys lapsen tunnetason hyvinvoinnissa

Se, että lapsella on tunnetason turvapaikka, on aivan välttämätöntä hänen hyvinvointinsa kannalta. Asia on tietysti tärkeä aikuisellekin, mutta lapsi on hyvin hauras ja viaton olento, joka vasta kehittää persoonallisuuttaan ja identiteettiään. Hän oppii tarkkailemalla, ja hänen tärkeimmät roolimallinsa ovat hänen omat vanhempansa. Lapsi tarvitsee myös tunnetasolla suojaavan kodin, jotta hän voi kasvaa onnellisena ja terveenä.

Vanhemmat luonnollisesti haluavat auttaa lasta kasvamaan terveeksi ja onnelliseksi aikuiseksi, mitä varten heidän täytyy pyrkiä luomaan kotiin emotionaalinen ilmapiiri, joka auttaa lasta olemaan oma itsensä. Kotona lapsen tulisi saada kunnioitusta omana itsenään, ja hänen täytyy saada kokea kaikkia tunnekirjon tunteita – niin positiivisia kuin negatiivisiakin. Tämän lisäksi lapsen tulisi kokea, että hänen perheensä on hänen tukenaan niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina.

 

Emotionaalisesti suojaava koti voi toisaalta olla myös ihminen itse. Voimme kehittyä ja kypsyä niin, että päästämme irti tuomitsemisesta, luokittelusta ja tarpeesta osoittaa toisia syyttävällä sormella. Koti muodostuu luottamuksesta, tottumuksista, rutiineista ja normeista, jotka tulee ymmärtää ja joita ei saa jättää huomiotta.

Keskinäinen kunnioitus ja ymmärrys sekä hyvän käytösmallin antaminen ovat tärkeitä asioita kodin hyvän ilmapiirin luomisessa. Kotona jokaisen tulisi pystyä tuntemaan rakkauden olevan läsnä.

Tunneäly ja kasvatus

Kodin merkitys lapsen tunnetason hyvinvoinnissa

Kodin tulee olla emotionaalinen turvapaikka, ja lapsen on tärkeää oppia siellä empatiaa, itsevarmuutta, itsehillintää, kiltteyttä, kunnioitusta, luottamusta, viestintää ja rakkautta. Ihmisen on tärkeä huolehtia itsestään tunnetasolla, jotta hän pystyy vaikuttamaan myös perheenjäsentensä tunne-elämän hyvinvointiin. Siksi paljon puhuttu tunneäly onkin asia, jonka tulisi olla osa perheen arkea.

Lisäksi on muistettava, että tunnekasvatus ja lapsille tunteista ja niihin liittyvistä asioista puhuminen on hyvin tärkeää. Lapsen tulee oppia omista ja muiden tunteista, sillä lapset ovat niitä, jotka usein joutuvat kärsimään eniten, kun kotona on jokin riita tai konflikti. Ikävintä on, että tällaiset tilanteet aiheuttavat nimenomaan lapsille suurimmat vahingot, sillä ne voivat vaikuttaa hänen persoonallisuuteensa.

 

Konfliktit ovat osa elämää, ja jokainen perhe kohtaa niitä. Tärkeintä on, että konfliktitilanteita opitaan hallitsemaan, ja niistä otetaan opiksi niin, että jatkossa osataan löytää sellaisia ratkaisuja, jotka estävät samoja asioita vaikuttamasta kotiin negatiivisesti. Yksi tapa kohdata konflikteja kotona, on puhua niistä rehellisesti ja vilpittömästi, ja tärkeää on myös puhua niistä tunteista, joita jokin vaikea tilanne on nostanut esiin.

Miten kodista voidaan tehdä lapselle hyvä turvapaikka tunnetasolla?

Kodin merkitys lapsen tunnetason hyvinvoinnissa

Tehdäksesi kodistasi hyvän turvapaikan lapsesi tunne-elämän kannalta, ensimmäisenä on tärkeää tutkailla omaa sydäntä ja ymmärtää, että mitä parempi oma olosi on – eli mitä onnellisempi olet – sitä parempaa energiaa levität ympäristöösi.

Jos olosi on hyvä, käyttäydyt hyvin, ja ympärilläsi olevat ihmiset huomaavat tämän. Ja jos olosi on joskus huono, on tärkeää etsiä asioihin ratkaisuja, jotta kokemasi negatiiviset tunteet eivät pääse aiheuttamaan muille liikaa haittaa. Kiinnitä siis huomiota vuorovaikutukseesi toisten ihmisten kanssa, ja tarkastele myös sitä, mitä ajattelet omasta itsestäsi.

 

Yksi keino siihen, miten voit kohdella perhettäsi mahdollisimman hyvin, on mielikuvaharjoitus, jossa kuvittelet, että sinua kuvataan. Miksi ihmeessä ehdotamme tällaista? Siksi, että ollessasi tietoinen siitä, miten toiset ihmiset näkevät sinut ja miten he sinua arvioivat, tulet luultavasti käyttäytymään parhaalla mahdollisella tavalla. Olet ystävällisin versio omasta itsestäsi ja kohtelet kenties perhettäsi ja itseäsi kaikella sillä rakkaudella, jonka voit antaa.

Voit myös alkaa kiinnittää enemmän huomiota siihen, mitä sanot ja miten sen sanot. Voit sanoa asioita rakkautta ja kunnioitusta viestien.

Älä anna stressin, rutiinien tai huonon mielen johtaa siihen, että totut puhumaan epämiellyttävällä tavalla heille, jotka ovat sinulle kaikkein rakkaimpia. Luottamus syntyy kunnioituksen kautta, joten kunnioita toisia ja puhu heille sen saman rakkauden kera, jota haluat itse saada toisilta.

 
  • Carpena, A. (2008). Emociones y salud. Aula de Innovación Educativa, 173-174 (pp. 61-64).
  • Garrido-Rojas, L. (2006). Apego, emoción y regulación emocional. Implicaciones para la salud. Revista latinoamericana de psicología, 38(3), 493-507. https://www.redalyc.org/pdf/805/80538304.pdf
  • Navas, M. D. C. O. (2010). La educación emocional y sus implicaciones en la salud. Revista Española de orientación y psicopedagogía, 21(2), 462-470. https://www.redalyc.org/pdf/3382/338230785025.pdf