Milloin lapsen kanssa neuvotteleminen on tarpeen? - Äitiyden Ihme
 

Milloin lapsen kanssa neuvotteleminen on tarpeen?

Vanhemmat voivat neuvotella lapsensa kanssa, kunhan lapsi osoittaa kunnioitusta vanhempiensa auktoriteettia kohtaan. Tässä artikkelissa jaamme muutaman vinkin siihen, kuinka käsitellä tällaisia tilanteita.
Milloin lapsen kanssa neuvotteleminen on tarpeen?
Marisol Rendón Manrique

Kirjoittanut ja tarkastanut varhaiskasvatuksen kandidaatti Marisol Rendón Manrique.

Viimeisin päivitys: 21 joulukuuta, 2022

Monesta vanhemmasta todennäköisesti tuntuu siltä, että iso osa päivistä kuluu lapsen komentamiseen ja hänen kanssaan riitelemiseen. On tavallista, että vanhemmat joutuvat toistuvasti komentamaan lasta syömään lautasensa tyhjäksi tai menemään nukkumaan. Tietyissä tilanteissa lapsen on toteltava vanhempiensa sanaa vastaan inttämättä, mutta missä asioissa lapselle kannattaa antaa periksi ja mitkä ovat sellaisia tilanteita, joissa lapsen kanssa neuvotteleminen kannattaa?

Sekä liian tiukka että liian salliva kasvatustapa voi olla lapselle haitallinen. Kohtuullisuus on siis avainasemassa sekä kasvatuksessa että kodin ilmapiirin luomisessa. Neuvotteleminen voi toimia lapselle oppimiskokemuksena, kun hän oppii sen kautta yhteistyötä ja ymmärtämään eriäviä näkökulmia.

Milloin lapsen kanssa neuvotteleminen on tarpeen?

On tavallista, että lapsi yrittää vastustaa vanhemman tekemiä päätöksiä. Hän koettelee vanhempansa tahtoa ja yrittää muuttaa sitä keinolla millä hyvänsä. Hän voi käyttää esimerkiksi kiukuttelua, itkemistä tai hellyydenosoituksia manipuloidakseen vanhempaansa saadakseen haluamansaTällaisissa tilanteissa vanhempien on tärkeää pitää kiinni kodin säännöistä ja perustella lapselle, miksi ne on luotu. Empatian ja ymmärryksen osoittaminen voi saada lapsen reagoimaan positiivisemmin, vaikka hän olisi eri mieltä vanhemman kanssa.

Milloin lapsen kanssa neuvotteleminen on tarpeen?

Tietyissä tilanteissa lapsi pysyy tiukasti omassa kannassaan, ja tällöin vanhemman kannattaa pohtia, olisiko hänen syytä myöntyä hieman. Jos neuvoteltavalla asialla ei ole negatiivisia seurauksia tai asiasta neuvotteleminen hyödyttää molempia osapuolia, saattaa lapsen kanssa neuvotteleminen kannattaa. Perheen sisällä, kuten elämässä yleensäkin, on tärkeää luoda positiivinen yhteys ympärillä oleviin ihmisiin. Tärkeintä on löytää ratkaisu, jossa lapsen mielipide otetaan huomioon niin, että se ei kumoa vanhemman auktoriteettia. On myös paljon tilanteita, joissa lapsen kanssa neuvotteleminen ei ole mahdollista tai tarpeen, eivätkä tällaiset tilanteet saisi toistuvasti johtaa konflikteihin. On vanhempien velvollisuus oppia käsittelemään lapsen eriäviä ajatuksia.

“Sallivuutta usein kritisoidaan, mutta vanhemmuus ei ole helppo tehtävä. Jotkut ovat liian sallivia ja jotkut liian ankaria ja pyytävät lasta tottelemaan, käyttäytymään hyvin, olemaan älykäs ja täydellinen. Voiko vanhempi vaatia näin paljon omalta lapseltaan?”

– Mayie Ruis

Hyödyllisiä menetelmiä lapsen kanssa neuvottelemiseen

Konfliktitilanteiden minimoiminen

Ensimmäinen askel on osata tunnistaa se hetki, jolloin lapsen kanssa ollaan samaa mieltä asiasta. Toisinaan kiistan aihe on huomattavasti pienempi ja harmittomampi kuin sen kuvitellaan olevan. Olemalla samaa mieltä tilanteen positiivisista aspekteista, lapsen ja vanhemman välinen kiintymyssuhde vahvistuu. Tämä menetelmä on erityisen hyödyllinen etenkin murrosikäisten tai teini-ikää lähestyvien lasten kanssa.

Oman näkökulman selittäminen

Kun vanhempi tekee päätöksen, josta lapsi ei ole samaa mieltä, kannattaa hänen argumentoida asia lapselle selkeästi. Vaikka lapsi ei hyväksyisikään päätöstä täysin, hän ymmärtää vanhemman toimivan reilusti, eikä vain harjoittaakseen auktoriteettiaan.

Milloin lapsen kanssa neuvotteleminen on tarpeen?

Vastausten harkitseminen

Pieni lapsi saattaa kysyä kymmentä eri asiaa muutaman minuutin sisään. Kysymystulvassa vanhempi vastaa helposti “ei” tai ohittaa kysymykset täysin. Parasta kuitenkin on analysoida lapsen kysymys ja vastata siihen asianmukaisesti. Kannattaa siis hengittää syvään, miettiä asian hyviä ja huonoja puolia ja tehdä vasta sitten päätös.

Johdonmukaisuus ja järkähtämättömyys

Lapsi saattaa painostaa vanhempaansa esimerkiksi kiukuttelemalla, käyttämällä rumaa kieltä, huutamalla tai itkemällä. Vaikka tilanne voikin olla turhauttava, on tärkeää olla antamatta lapselle periksi, sillä muuten hän oppii nopeasti saavansa haluamansa käyttäytymällä huonosti. Mikäli lasta on varoitettu huonon käytöksen seurauksista, täytyy noista seurauksista pitää kiinni.

Vanhempi määrää

On vanhemman tehtävä paitsi ratkaista konfliktit ja tehdä päätökset, myös taata lapsen turvallisuus ja hyvä kasvatus. Ei ole mitään syytä tuntea syyllisyyttä, vaikka ei miellyttäisi lasta kaikilla tekemilläään päätöksillä.

Neuvotteleminen voi auttaa lasta arvioimaan faktoja ja opettaa häntä tekemään järkeviä päätöksiä. Parhaimmillaan neuvotteleminen auttaa lasta näkemään, että hän voi ratkaista erimielisyydet ilman, että hänen täytyy turvautua riitelemiseen rakkaiden ihmisten kanssa. Lapsi oppii kunnioittamaan vanhempien päätöksiä ja luottamaan heidän tarjoamiinsa vaihtoehtoisiin ratkaisuihin.


Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.



Tämä teksti on tarkoitettu vain tiedoksi eikä se korvaa ammattilaisen konsultaatiota. Jos sinulla on kysyttävää, konsultoi asiantuntijaasi.