Lapsen matemaattinen älykkyys

10 joulukuu, 2019
Matemaattiseen älykkyyteen kuuluu joukko erilaisia perustaitoja, joiden avulla tulemme toimeen jokapäiväisessä elämässä. Seuraavaksi kerromme lisää lapsen matemaattisesta älykkyydestä.
 

Matemaattisen älykkyyden oppiminen ja harjoittaminen on olennainen osa lapsen kognitiivista kehitystä. Matemaattinen älykkyys on kykynä ihmiselle tärkeä, sillä sen avulla voidaan kuvata ja analysoida muun muassa seuraavia asioita:

  • Määriä
  • Tilaa
  • Muotoja
  • Muutoksia
  • Suhteita
  • Epävarmuutta ja satunnaisuutta

Kuten huomaat, matemaattinen älykkyys on läsnä jokaisessa ihmiselämän aspektissa. Tämän takia onkin tärkeää, että jo nuoresta iästä lähtien lapsi oppii ymmärtämään ja arvostamaan matematiikkaa.

“Matematiikassa sisin olemus löytää eniten kaipaamansa elementit: jatkuvuuden ja määrätietoisuuden.”

– Jacques Anatole France

Lapsen matemaattinen älykkyys

  • Tilanteiden analysointi loogisessa mielessä
  • Matemaattisten ongelmien ratkominen
  • Numeerisen määrittämisen järjestelmien käyttäminen ja kuvaaminen
  • Löydöksiin perustuviin haasteisiin vastaaminen
Lapsen matemaattinen älykkyys muodostuu perustaidoista

Jotta lapsi pystyy omaksumaan edellä mainittuja taitoja, on ratkaisevaa, että hän tuntee olonsa mukavaksi numeroiden käytön ja niihin liittyvien tehtävien kanssa. Samaten lapsen tulee oppia ymmärtämään tietoa, jota esitetään matemaattisin termein.

María del Carmen Chamorron mukaan lapsen tulisi oppia koulussa seuraavia matemaattisia taitoja:

 
  • Matemaattisten käsitteiden, ominaisuuksien ja suhteiden konseptuaalista ymmärtämistä
  • Proseduraalisten taitojen kehittymistä
  • Strategista ajattelua, kuten ongelmien muodostamista, esittämistä ja ratkaisemista
  • Kommunikaatiotaitoja ja matemaattista argumentointia
  • Positiivista asennetta matematiikkaa kohtaan
  • Tietoisuutta omista matemaattisista kyvyistä

Matematiikan opettaminen koulussa

Nykyajan koulutusjärjestelmän mukainen matematiikan opetus keskittyy rutiineihin ja toistuvuuteen. Toisin sanoen lapsi oppii matematiikkaa suorittamalla jatkuvasti erilaisia laskutoimituksia ja aritmeettisia harjoituksia. Tällaisen käytännön tavoitteena on tehdä matemaattisista taidoista lopulta automaattisia.

Koulussa tapahtuva matemaattinen opetus sisältää erilaisten laskutoimenpiteiden ulkoa opettelua. Monesti tuloksena on se, että lapsi ratkaisee ongelmia mekaanisesti, ilman, että hän käyttää hyväkseen reflektiota tai loogista päättelyä. Suorittamalla annetut laskutoimitukset automaatiolla, lapsi löytää oikean ratkaisun.

Jotta tämä ongelma korjaantuu, opettajien tulisi hylätä perinteiset matematiikan opetusmenetelmät ja ottaa käyttöön käytännöllisemmät tekniikat. Toisin sanoen, oppilaan olisi hyvä oppia matematiikkaa todellisten ja realististen tilanteiden ja tapahtumien kautta, jotka ilmentävät numeerista tietoa.

Tässä mielessä matematiikan opetuksen tulisi sisältää innovatiivisia elementtejä, kuten:

  • Aktiivisen asenteen korostaminen matematiikan opiskelussa.
 
  • Matematiikan opettaminen hauskalla ja leikkisällä tavalla, jotta opiskelu olisi mielekästä.
  • Ongelmanratkaisuun liittyvän luovuuden kehittäminen.
  • Matemaattisten objektien käsittelemisen tukeminen.
  • Loogisen ajattelun reflektointi.
  • Oppilaiden kannustaminen luottamaan itseensä.
  • Matemaattisen tiedon käyttämisen maksimointi todellisessa elämässä.
  • Uuden teknologian tehokkaasti hyödyntämisen oppiminen.
Matematiikkaa tulisi opettaa innostavalla tavalla

Matemaattisen älykkyyden kehittämisen tärkeys

Matemaattisen älykkyyden kehittäminen on tärkeässä roolissa, jotta pystymme elämään nykypäivän modernissa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Tämän älyllisen kapasiteetin ansiosta kykenemme ymmärtämään muun muassa aikatauluja, karttoja, kaavioita, taulukoita ja analyyseja. Samalla se antaa meille perustaitoja, joiden avulla pystymme tekemään hankintoja ja myyntejä, maksamaan laskuja, matkustamaan ja noudattamaan reseptejä.

Logiikan ymmärtämisen ja numeeristen laskutoimitusten osaamisen ansiosta voimme suorittaa monia päivittäisiä tehtäviä. Matemaattinen älykkyys kannustaa myös kriittiseen ja laaja-alaiseen ajatteluun. Ilman näitä taitoja, emme pystyisi suorittamaan esimerkiksi seuraavia tehtäviä:

 
  • Käymään keskusteluja ja väittelyjä, puolustamaan ajatuksia argumentteihin perustuen
  • Valikoimaan ja ymmärtämään median tarjoamaa informaatiota ja etenkin matemaattista tietoa, kuten statistiikkaa ja talouteen liittyviä asioita
  • Ymmärtämään ideoiden ja konseptien välisiä kaavoja ja suhteita
  • Huomioimaan yksityiskohtia

Kannattaa lukea huolella seuraava katkelma espanjalaisen Granadan yliopiston Manual on Mathematics And Teaching Approaches -käsikirjasta:

“Yksi kasvatuksen tarkoituksista on kasvattaa sivistyneitä kansalaisia, mutta sivistyksen käsite muuttuu alati ja laajenee laajenemistaan modernissa yhteiskunnassamme. Matematiikan sivistyksellisen roolin tunnustaminen on kasvussa, ja matemaattinen kasvattaminen edistää myös sivistyneiden kansalaisten tuottamista.”

– Godino, Batanero y Font

 
  • Cardoso, E. y Cerecedo, M. (2008). El desarrollo de las competencias matemáticas en la primera infancia. Revista iberoamericana de educación47(5), 1-11.
  • Chamorro, M. (2003): La didáctica de las matemáticas para primaria. España: Síntesis Educación.
  • Gobierno Vasco. (2010). Decretos curriculares para la Educación Infantil, Básica y Bachillerato de la Comunidad Autónoma del País Vasco. País Vasco: Departamento de Educación, Universidades e Investigación.
  • Godino, J. D., Batanero, C., y Font, V. (2003). Fundamentos de la enseñanza y el aprendizaje de las matemáticas para maestros. Granada: Universidad de Granada.