Lapsen laiminlyönti tunnetasolla: 4 merkkiä
Lapset tarvitsevat halauksia, suukkoja, opastusta ja suojelua vanhemmiltaan. Tässä ei ole kyse hemmottelusta tai liiasta kiinni pitämisestä – on tärkeitä syitä siihen, että lapsille tulisi osoittaa, kuinka paljon heistä välitetään.
Lapset imevät kaiken ympäristöstään, olipa asia hyvä tai huono, ja he palauttavat saamansa moninkertaisena. Siksi tunnetason laiminlyöminen voi saada aikaan lapsissa vakavia seurauksia tulevaisuuden hyvinvoinnin kannalta.
Lapsuudessamme me luotamme suurissä määrin vanhempiimme ja huoltajiimme. Tietysti rahan kannalta – lapsethan eivät pysty tienaamaan elantoa – ja muiden vastaavien asioiden, mutta myös tunne-elämässä ja psykologisessa mielessä.
Rakkauden, kiintymyksen osoittamisen, tyytyväisyyden ja ymmärryksen antaminen on yksi parhaista asioista, joita aikuinen voi pienelle antaa. Positiivinen roolimalli tässä vaiheessa voi saada aikaan valtavan eron lapsen elämässä.
Näin lapsi pystyy kasvamaan terveellisessä ympäristössä. Hän kehittää hyviä arvoja ja kykyjä, jotka ovat ympärillä olevilta aikuisilta omaksuttuja.
Monissa tapauksissa näin ei kuitenkaan käy. Tunnetason huomiotta jättäminen vaikuttaa suoraan lapsen asenteisiin, käytökseen sekä tulkintaan siitä, mitä hänelle myöhemmin elämässä tapahtuu.
Mitä tarkoitetaan tunnetason laiminlyönnillä lasten kohdalla?
Tunnetason laiminlyömistä ilmenee silloin, kun lapsen synnynnäinen tarve tuntea itsensä suojelluksi, arvostetuksi ja rakastetuksi ei tule täytetyksi.
Tässä vaiheessa tarpeemme kiintymyksen, rakkauden osoitusten ja jatkuvan hoidon suhteen on paljon suurempi kuin nuoruudessa tai aikuisuudessa.
Kun sitten olemme isompia, meillä on paljon työkaluja maailman kohtaamiseen omillamme. Näin ei kuitenkaan ole nuorten lasten kohdalla.
Puutteellinen kiintymyksen ja siteen kokeminen kotona ei kuitenkaan välttämättä tarkoita fyysistä väkivaltaa.
Itse asiassa kyseinen ongelma voi usein syntyä arjen tilanteista, jotka näemme normaaleina. Näihin kuuluvat viestinnän puute, pitkät ajat poissa töiden tai muiden syiden vuoksi, sekä hylkääminen vanhemman taholta.
Moderni elämäntyyli on tässä suuressa asemassa. Ei ole yhtään tavatonta nähdä vanhempia kiirehtimässä sinne tänne puhelimen kanssa ja työ-ongelmat mielessään.
Entä sitten lapset, miten heidän käy? Parhaimmillaan he seuraavat perässä, yrittäen epätoivoisesti saada vanhemmalta hiukan huomiota.
4 merkkiä tunnetason laiminlyönnistä lapsilla
1. Tunne-elämän tyhjyys
Tätä voi ilmetä lapsuudessa tai myöhemmin elämässä. Kyseessä on tunne jatkuvasta ja täyttymättömäksi jäävästä tarpeesta, huolimatta siitä kuinka paljon ihminen saavuttaa.
Tämä yksinäisyyden, epämukavuuden tai ahdingon tunne voi liittyä puutteellisen yhteyteen kiintymyshahmon kanssa aikaisessa vaiheessa elämää.
2. Huonot suhteet kiintymyshahmoihin
Lapset, jotka eivät kasva kokien vahvaa sidettä vanhempiinsa, omaavat vaikeuksia muodostaa terveitä suhteita muihin ihmisiin.
Tämä voi aiheuttaa torjuntaa, vihaa tai epäluottamusta kiintymyshahmoja kohtaan. Se voi jopa näkyä inhona ja paheksuntana. Mitä tulee muihin henkilöihin, sen sijaan voi muodostua suhteita, joissa on riippuvaisuutta. Laiminlyöty ihminen haluaa saada täyden huomion toiselta.
Tämä sama ongelma voi johtaa mustasukkaisuuteen tai tyytymättömyyteen henkilökohtaisissa suhteissa.
Rakkauden, kiintymyksen osoittamisen, tyytyväisyyden ja ymmärryksen antaminen on eräs parhaista asioista, joita aikuinen voi pikkuisen eteen tehdä.
3. Huono käytös
Sopimaton käytös syntyy tarpeesta saada sitä huomiota, jota ei ole annettu varhain elämässä.
Jos menet julkiseen paikkaan ja katsot ympärillesi, näet varmasti lapsia juoksemassa, huutamassa tai työntämässä vanhempiaan, jotta nämä katsoisivat tai leikkisivät heidän kanssaan.
Jos tätä tavoitetta ei saavuteta, näkymä muuttuu hurjemmaksi.
Tyypillisiä merkkejä tämän tyyppisestä huonosta käytöksestä ovat mielialan vaihtelut, hallitsematon itku, aggressio, raivo ja impulsiivisuus.
4. Fyysiset ja psykologiset ongelmat
Lapset, jotka kärsivät tunnetason laiminlyönnistä, kärsivät todennäköisemmin ahdistuksesta, oppimishäiriöistä sekä vaikeuksista muodostaa ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. He kärsivät jopa tartunnoista useammin.
Tämä johtuu siitä, että on olemassa suora yhteys ihmisen henkisen hyvinvoinnin ja vastustuskyvyn tehokkuuden välillä.
Onko tätä haavaa mahdollista parantaa?
Se ei ole vain mahdollista – se on välttämätöntä. Tunnetason laiminlyönti lapsilla voi johtaa tulevaisuudessa yrityksiin täyttää syntynyt kuilu huumausaineilla: tupakka, alkoholi ja huumeet.
Tunnetason laiminlyönti voi aiheuttaa lapsissa myös muuta pakkomielteistä tai korkean riskin käytöstä, jotta saadaan hetkellistä tyydytystä.
Esimerkkejä tästä ovat shoppailuaddiktio, vaarallinen ajaminen, suojaamaton seksi ja jopa varastelu.
Jos olet huomannut yhtä tai useampia yllä listatuja merkkejä itsessäsi, parasta olisi käydä psykologilla, jotta saisit hoitoa.
Estäminen on parempi ratkaisu kuin hoito. Tämä mielessä pitäen vanhempien tulee:
- kuunnella lapsiaan
- viettää laatuaikaa lasten kanssa yhdessä perheenä, vaikka tämä tarkoittaisikin lyhyitä hetkiä
- osoittaa rakkautta, huomaavaisuutta ja ymmärtäväisyyttä
- saada lapset tuntemaan, että he ovat suojattuja ja heistä välitetään.
On siis selvä, että vanhempien rakkauden osoittaminen on perustavalla tavalla tärkeää pienille ihmisille.
Jopa pienet eleet, jotka voivat tuntua merkityksettömiltä tietyllä hetkellä, voivat radikaalisti muuttaa lapsen mielialaa ja hänen näkemystään maailmasta.
Vietä siis aikaa lapsesi kanssa, ja sijoita energiaa hänen kasvatukseensa ja etenkin tunnetason hyvinvointiin.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Contreras G. (2010). La Carencia Afectiva Intrafamiliar en niños y niñas de 5 años. Tesis.
- Gonzàlez, E. (2002). Educar en la afectividad. Madrid, Universidad Complutense de Madrid, 2. https://guao.org/sites/default/files/biblioteca/Educar%20en%20la%20afectividad.pdf
- Tarres, S. (2017). Síntomas de carencia afectiva en los niños. Guiainfantil.Com.