Luetun ymmärtämisen merkitys
Lukeminen on taito, joka opitaan vähitellen ajan ja harjoituksen myötä. Viimeinen ihmisille kehittyvä lukemisen ulottuvuus on luetun ymmärtäminen.
Luetun täydellinen ymmärtäminen on välttämätöntä uuden tiedon ja sisällön oppimiseksi. Se on hyvän opiskelutavan perusta. Valitettavasti monet lapset kamppailevat tämän tavoitteen saavuttamisen kanssa.
Siksi on tärkeää opettaa tämä kyky varhain, jotta lapset oppivat lukemaan kokonaisvaltaisesti pienestä pitäen.
“Lukeminen on mielelle sitä mitä liikunta on keholle.”
Luetun ymmärtämiseen liittyvät kognitiiviset prosessit
Lukuprosessissa on neljä eri vaihetta. Jokainen niistä on suhteellisen itsenäinen ja omaksutaan tietyssä tarkoituksessa. Lukemiseen liittyvät neljä kognitiivista prosessia ovat havaintoprosessit, leksikaaliset prosessit, syntaktiset prosessit ja semanttiset prosessit.
1. Havaintoprosessit
Nämä vastaavat kirjainten tai kirjoitettujen merkkien tulkitsemisesta ja tunnistamisesta.
2. Leksikaaliset prosessit
Nämä toteutuvat, kun käsitellään sanaa. Coltheart-malli (1980) kuvaa kahdentyyppisten reittien käyttöä leksikaalisissa prosesseissa:
- Leksikaalinen reitti: graafisten merkkien suora yhdistäminen merkitykseen. Tätä reittiä käyttävä lukija lukee sanat visuaalisesti. Ne ovat hänelle tuttuja ja jääneet muistiin.
- Fonologinen reitti: tässä kirjaimet muunnetaan foneemeiksi merkityksen ymmärtämiseksi.
3. Syntaktiset prosessit
Näissä käsitellään lauseita sanojen ryhmittelyyn sopivan syntaktisen rakenteen luomiseksi. Tätä varten Mitchell (1987) kehitti mallin, jossa on sarja strategioita kahdessa eri vaiheessa:
- Ensimmäisessä vaiheessa lukija rakentaa väliaikaisen syntaktisen rakenteen, jonka pohjana on sanojen ryhmittelylle tärkeiden kolmen avainkohdan analysointi: sanajärjestys, kielioppiluokat ja välimerkit.
- Toisessa vaiheessa lukija pääsee käsiksi lauseessa esitettyyn semanttiseen ja pragmaattiseen informaatioon. Tämä on tärkeää sanojen merkityksen tulkitsemiseksi. Se on myös osa analyysiä, jota lukija soveltaa rakenteisiin nähdäkseen, onko hänen tulkintansa merkityksestä oikea.
4. Semanttinen prosessi
Tämä liittyy luetun ymmärtämiseen. Kintschin (1998) mukaan todellinen ymmärrys edellyttää seuraavia:
- Tekstin merkityksen ja ajatusten poimimista.
- Aikaisempien aiheeseen liittyvien tietojen käyttöönottoa.
- Johtopäätösten tekemistä, itsesäätelyä ja motivaation ylläpitoa.
Luetun ymmärtäminen
Luetun ymmärtämiseksi on ensin kehitettävä fonologista tietoisuutta. Tämä on kykyä ymmärtää äänteistä koostuvia sanoja. Myöhemmin siitä tulee automaattista ja sujuvaa, ja hankitaan sanastoa. Lopuksi opitaan omaksumaan tietoa ja soveltamaan erilaisia luetun ymmärtämisen strategioita.
Luetun ymmärtäminen koostuu tiedon analysoinnista semanttisella tavalla. Ideana on lukea hitaasti, kappale kappaleelta, yrittäen ymmärtää tekstin merkitystä.
Tässä on oltava erittäin tarkkaavainen ja vältettävä tekstin nopeaa silmäilyä. Joskus lakkaamme keskittymästä ja jatkamme lukemista sisäistämättä varsinaisesti lukemaamme. Toisinaan käymme tällä tavoin läpi useita sivuja huomaamattamme.
“Lukeminen on merkityksetöntä, jos ei ymmärrä lukemaansa.”
Luetun ymmärtämisen merkitys
Nykyään on harvinaista törmätä henkilöön, joka ei osaa lukea. Nyky-yhteiskunnassa useimmat ihmiset ovat lukutaitoisia. On kuitenkin helppo löytää ihmisiä, joiden luetun ymmärtämisen taito ei ole täysin kehittynyt.
Oikein lukemisessa ei ole kyse vain ääntämisestä ja sujuvuudesta. Se on paljon monimutkaisempi prosessi, jossa lopullinen tavoite on ymmärtäminen.
On selvää, että oppiminen ja tiedon omaksuminen ei onnistu ilman luetun ymmärtämistä. Lisäksi tämän taidon varhainen hankkiminen voi estää ongelmia koulutehtävissä.
Meidän tulisikin kannustaa lapsia kehittämään tätä kykyä jo pienestä pitäen, koska se on oleellinen väline myös suullisessa ja kirjallisessa viestinnässä. Se antaa meille myös tietoa ja kyvyn tulkita ympärillämme olevaa maailmaa.
Luetun ymmärtämisen ansiosta voimme ratkaista ongelmat helpommin, olivatpa ne koulutehtäviin liittyviä ongelmia tai arkisia pulmia.
Teknologian aikakaudella meillä on ulottuvillamme paljon tietoa. Jos emme kehitä kykyämme ymmärtää sitä, menetämme arvokkaan mahdollisuuden rikastuttaa itseämme ihmisinä. Tähän liittyen on hyvä nostaa esiin seuraava lause:
“Mitä enemmän luet, sitä enemmän tiedät asioista. Mitä enemmän opit, sitä useampia paikkoja tunnet.” – Tohtori Seuss.
Kaikki lainatut lähteet tarkistettiin perusteellisesti tiimimme toimesta varmistaaksemme niiden laadun, luotettavuuden, ajantasaisuuden ja pätevyyden. Tämän artikkelin bibliografia katsottiin luotettavaksi ja akateemisesti tai tieteellisesti tarkaksi.
- Canet Juric, L., Andrés, ML, Burin, DI, & Urquijo, S. (2013). Perfil cognitivo de niños con bajos rendimientos en comprensión lectora. Anales de psicología , 29 (3), 996–1005. https://doi.org/10.6018/analesps.29.3.138221
- Coltheart, M. (1980). Deep dyslexia: a review of the síndrome. En M. Coltheart, K.E. Patterson y J.C. Marshall (Ed.), Deep Dyslexia, (pp. 22-47). Londres: Routledge y Kegan Paul.
- Cuetos, F. (1996). Psicología de la Lectura. Madrid: Editorial Escuela Española.
- Hoyos, MP y Gallego, TM (2017). Desarrollo de habilidades de comprensión lectora en niños y niñas de la básica primaria. Revista virtual Universidad Católica del Norte , 51 , 23–45. https://dialnet.unirioja.es/servlet/articulo?codigo=7795812
- Kintsch, W. (1998). Comprehension: A paradigm for cognition. Cambridge: Cambridge University Press.
- Mitchell, D. C. (1987). Reading and syntactic analysis. En J. Beech y A. Colley (Ed.), Cognitive approaches to reading (pp. 87-112). Chichester: John Wiley y Sons.
- Pérez Díaz, E. (2017). Efecto de la estrategia sqa (sé, quiero, aprendí) en la comprensión de textos escritos, de los estudiantes de 2° grado de educación primaria de la institución educativa n° 10271, de Sinchimache, Cutervo, 2014. https://repositorio.unc.edu.pe/handle/20.500.14074/4276
- Úbeda, G. A. F. (2016). Estrategias metodológicas para fomentar la comprensión lectora. Revista científica de FAREM-Estelí, (20), 5-19.