Kuinka välttyä eristäytymiseltä koulussa?

Kirjoittanut ja tarkastanut psykologi María Alejandra Castro Arbeláez.

Viimeisin päivitys: 02 elokuuta, 2021

Koulukiusaaminen on valitettavan yleistä ja siksi jatkuva puheenaihe monissa maissa, myös Suomessa. Vaikka aihe on jatkuvasti tapetilla, keskusteluissa keskitytään vähemmän siihen, miten lapsi voi kokea eristäytymistä koulussa.

Michiganin yliopiston tutkimuksen mukaan monien vanhempien mielestä on välttämätöntä laittaa piste koulussa tapahtuvalle pelottelulle ja väkivallalle. On kuitenkin yllättävää, kuinka monet vanhemmat pitävät koulussa tapahtuvan eristäytymisen lopettamista tarpeettomana. Tietystä lapsesta juorujen levittämistä, hänen muista eristämistään ja hänen haavoittuvaiseksi tekemistään pidetään harmittomampana asiana kuin fyysistä kiusaamista.

Se, että lapsi on koulussa eristäytynyt, voi johtua toisten lasten suorittamasta eristämisestä. Aina tätä ei ole helppo huomata, sillä tilanne voi näyttää päälle päin esimerkiksi lapsen omaehtoiselta muista eristäytymiseltä. Se, että lasta ei huolita mukaan muiden muodostamaan ryhmään ja sen toimintaan, vaikuttaa yleensä väkisinkin tämän itsetuntoon. Lapsi saattaa tuntea itsensä arvottomaksi ja huonoksi ja kuvitella, että hän ansaitseekin olla yksin. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti paitsi lapsen ihmissuhteisiin, myös hänen persoonallisuutensa kehitykseen.

Kuinka välttyä eristäytymiseltä koulussa?

Vanhempien ja opettajien tulee ottaa käyttöönsä välttämättömiä toimenpiteitä. Eristetyn lapsen käyttäytyminen on hyvin erityislaatuista, ja hän voi hävetä asiaa, eikä siksi välttämättä pysty keskustelemaan asiasta vanhempiensa kanssa.

Keskustele lapsen kanssa

Jos epäilemme lapsen kokevan eristäytymistä, on tärkeää puhua lapselle. Saattaa viedä aikaa ennen kuin lapsi avautuu, mutta puhuminen on hyvin tärkeää. On tärkeää olla sympaattinen ja empaattinen lasta kohtaan, jotta hän ei tunne oloaan pakotetuksi puhumaan.

Hyödyksi voi ottaa myös erilaisia pelejä, arvoituksia tai vitsejä, jotta lapsi unohtaa ujoutensa ja hänen on helpompi puhua. Lapsen täytyy tuntea olonsa turvalliseksi. On vielä tärkeää korostaa, että muista lapsista eristäminen voi edeltää tulevaisuuden kiusaamistilanteita. Siksi asiaan on tärkeää puuttua ajoissa.

Älä vähättele lapsen tunteita

Jotkut aikuiset saattavat ajatella, että jos he pitävät lapsen näkökulmaa vähempiarvoisena, he auttavat lasta. Tällaiset aikuiset eivät ymmärrä, että lauseet kuten, “Eihän tuo mitään tarkoita” tai “Älä tee siitä liian isoa juttua” ovat vahingollisempia eivätkä auta lasta laisinkaan.

Lapsen tunteiden vähättely aiheuttaa vain sen, että lapsi ei pysty luottamaan aikuisiin, mikä tekee asioista entistä vaikeampia. Kärsivän lapsen tulee tietää, että hänen kipunsa huomioidaan. Sen kokeminen ei ole hänen oma vikansa, eikä se ole tuulesta temmattua. Jos hänen tuntemansa aikuiset eivät suojele häntä tai auta häntä löytämään ratkaisua tilanteeseen, saattavat seuraukset olla dramaattisia.

Selvitä, onko jotain tapahtunut muiden lasten kanssa

Jokin toiminta tai käyttäytyminen on saattanut aiheuttaa väärinkäsityksiä lasten keskuudessa. Jos näin on käynyt, olisi tärkeää, että opettaja järjestäisi tapaamisen, johon voisi osallistua kaikkia asiaankuuluvat, jotta osalliset voisivat ilmaista mielipiteensä. Tällä tavoin ongelmat ratkaistaan nopeammin, ennen kuin asia on paisunut ulos mittasuhteistaan.

On tärkeää muistaa, että koulussa tapahtuvaa eristämistä pystyvät vain aikuiset ohjaamaan. Jos lapsen eristämiselle ei ole löydettävissä mitään syytä, on aika toimia. Kukaan lapsi ei ansaitse tulla kohdelluksi tällä tavoin ilman mitään syytä.