Kuinka puhua vaikeista aiheista 7–12-vuotiaiden lasten kanssa?
7–12-vuotiaat osaavat jo tyypillisesti lukea ja kirjoittaa, joten he törmäävät yhä useammin sisältöön, joka ei ole kaikilla tavoin heidän ikäisilleen sopivaa. Tämä voi olla vaarallista, sillä tässä iässä lasten voi olla vielä vaikeaa erottaa, mikä on totta ja mikä ei, eivätkä he osaa suhtautua kriittisesti saamaansa tietoon. Moni vanhempi kokee vaikeaksi puhua vaikeista aiheista lapsen kanssa, mutta kaikkien vanhempien olisi hyvä harjoitella tätä taitoa. Olemme aikaisemmin jakaneet neuvoja siihen, miten puhua 2–6-vuotiaalle lapselle vaikeista asioista, ja tänään keskitymme hieman vanhempiin, 7–12-vuotiaisiin lapsiin.
Kuinka puhua vaikeista aiheista 7–12-vuotiaiden lasten kanssa?
Esiteini-iässä lapset alkavat vähitellen itsenäistyä ja erkaantua vanhemmistaan emotionaalisesti. Murrosiän alkaessa monet lapset käyttävät jo hyvin itsenäisesti internetiä ja sosiaalisen median palveluita ja ovat vaarassa törmätä väkivaltaiseen tai muuten sopimattomaan sisältöön. Tämä on yksi syy siihen, miksi lapsen kanssa täytyy puhua myös vaikeista aiheista – ja miksi lapsen täytyy oppia puhumaan tällaisista aiheista vanhemmilleen ilman häpeän tai pelon tunteita. Alla jaamme muutamia asioita, jotka vanhempien on hyvä pitää mielessään pystyäkseen keskustelemaan vaikeista aiheista lasten ja nuorten kanssa.
Odota sopivaa hetkeä
Usein nuori lapsi hakeutuu itse vanhemman luokse kuullessaan tai nähdessään jotain pelottavaa tai huolestuttavaa. Toisinaan vanhemman täytyy kuitenkin itse ottaa ensimmäinen askel ja avata keskustelu lapsen kanssa.
Ota selvää, mitä lapsi jo tietää
Aivan ensimmäisenä vanhemman kannattaa kysyä lapselta, mitä asioita hän on kuullut tai nähnyt, ja keskustelevatko esimerkiksi hänen koulukaverinsa tietyistä aiheista. Lapsen kysymyksiin on tärkeää vastata rehellisesti ja yksinkertaisesti, mutta kuitenkin avaamatta liikaa lasta mahdollisesti säikäyttäviä yksityiskohtia.
Luo turvallinen ilmapiiri keskustelulle
Vanhempi voi sanoa lapselle esimerkiksi, että “Tämänkaltaiset aiheet ovat vaikeita myös aikuisille. Puhutaan siis vain niistä asioista, joista sinä itse haluat puhua. Lupaan, etten suutu, ja että saat vapaasti kysyä mitä ikinä haluatkaan.”
Tarjoa asiayhteyksiä ja perspektiiviä
Jotta lapsi voi ymmärtää tapahtumia paremmin, hänelle täytyy selittää, mitkä olosuhteet johtivat tilanteen kulkuun ja tiettyyn lopputulokseen. Jos lapsi kysyy vanhemmaltaan esimerkiksi joukkoampumisesta, hänelle voi vastata: “Tekijällä on aivoissaan sairaus, joka sekoitti hänen ajatuksensa ja sai hänet tekemään pahoja asioita.”
Ota huomioon lapsen uteliaisuus
Jos lapsi näkee jostain syystä internetissä tai sosiaalisessa mediassa aikuisviihdettä, vanhemman kannattaa etsiä aiheesta lapsen ikään sopivaa tietoa. Lapselle voi sanoa esimerkiksi: “Jotkut aikuiset katsovat tämän tyyppisiä ohjelmia, mutta niissä ei ole kyse rakkaudesta tai romanssista. En halua, että saat väärän kuvan seksistä sen kaltaisten videoiden perusteella. Jos haluat tietää ja oppia aiheesta lisää, voin hankkia sinulle muutamia kirjoja tutkittavaksesi, ja voit myöhemmin kysyä minulta lisää asiasta.”
Ota huomioon lapsen tunteet ja temperamentti
Vanhemmat eivät välttämättä osaa aina ennustaa, mitkä asiat laukaisevat intensiivisiä tunteita lapsessa. Lapselle kannattaakin kertoa, miltä itsestä tuntuu, ja kysyä sitten, miltä hänestä tuntuu. Lapselle voi sanoa esimerkiksi “Minä tunnen oloni vihaiseksi aina, kun jotain toista satutetaan.”
Rohkaise lasta kriittiseen ajatteluun
Lapselta kannattaa kysyä kysymyksiä, joihin hän pystyy vastaamaan mahdollisimman itsenäisesti ja kriittisesti ajatellen. Kun lapsen kanssa halutaan puhua vakavista aiheista, saaden hänet miettimään asiaa syvällisemmin, häneltä voi kysyä esimerkiksi: “Mitä sinä kuulit sanottavan?”, “Mitä olet mieltä asiasta?” tai “Miksi olet tuota mieltä asiasta?” Vanhemmilta lapsilta voi kysyä esimerkiksi: “Luuletko, että erilaisista taustoista tulevien perheiden jäsenet ajattelevat asiasta samoin kuin me?”
Etsi asioiden positiivinen puoli
Joistain asioista on vaikea löytää mitään positiivista, mutta vanhemman on hyvä pyrkiä pysymään optimistisena, kun hän haluaa puhua vaikeista aiheista lapsen kanssa. Hänen tehtävänsä on yrittää istuttaa lapsen mieleen positiivinen ajattelutapa, jotta tämä kasvaa oppien näkemään asioissa niiden positiivisen puolen.