Kuinka opettaa lasta puolustamaan itseään?
Oletko opettanut lapsellesi, että kaikki ihmiset eivät ole niin sanotusti hyviä? Kasvaessaan lapsi alkaa itsekin ymmärtää, että vaikka suurin osa ihmisistä tarkoittaa toisille hyvää, maailmassa on valitettavasti myös julmia ihmisiä. Vanhempien ei kuitenkaan kannata odottaa, että jälkikasvu huomaa nämä asiat itse, vaan aktiivisesti opettaa lasta puolustamaan itseään tämän tyyppisiltä ihmisiltä.
Yhteiskunnassamme on rakentunut erilaisia käyttäytymismalleja, joissa niin sanotut hyvät ja huonot ihmiset ovat vuorovaikutuksessa keskenään päivittäin. Siksi jokaisen lapsen tulisi mahdollisuuksien mukaan oppia, minkä tyyppiset ihmiset edistävät hänen hyvinvointiaan ja minkä tyyppiset eivät.
Itsepuolustus ilman väkivaltaa
Aivan kuten aikuistenkin välillä, myös lasten keskuudessa syntyy jännitteitä ja riitoja, joilla voi olla vaikutus lapsen luonteeseen. Arvioidessamme lapsen riidasta tai kinasta johtuvaa käyttäytymistä, sekoitamme usein itsepuolustuksen väkivaltaan. Nämä ovat kuitenkin kaksi erillistä käsitettä. Kun lapsi kokee fyysistä tai verbaalista väkivaltaa, hänellä on oikeus puolustaa koskemattomuuttaan ja kunniaansa.
Väkivalta tarkoittaa toimintaa, jolla pyritään vahingoittamaan toista henkilöä, kun taas puolustautuminen on pyrkimystä estää toista henkilöä vahingoittamasta itseä. Siinä missä väkivalta on asenne, jolla pyritään vahingoittamaan toista, itsepuolustuksella pyritään säilyttämään oma hyvinvointi ilman vahingoittamistarkoitusta.
Jotta lapsella ei olisi ongelmia muiden kanssa kommunikoimisessa, vanhempien täytyy opettaa hänelle perusarvot sekä se, että väkivalta ja toisen vahingoittaminen ei ole koskaan vaihtoehto.
Kuinka opettaa lasta puolustamaan itseään?
- Kannusta lasta yrittämään ymmärtää toisen henkilön motiivit. Hänen pitäisi pystyä näkemään asiat objektiivisesti, sillä tämä auttaa häntä ratkaisemaan konfliktit ilman väkivaltaa.
- Opeta lapselle, että toisten suoltamilla loukkauksilla ei ole merkitystä, jos ne eivät ole totta. Tärkeää on luottaa itseensä ja olla välittämättä liikaa siitä, mitä muut sanovat meistä.
- Estä lasta toistamasta itse samaa julmuutta, jota hän on mahdollisesti kokenut muiden toimesta. Tällaisesta toiminnasta ei seuraa kenellekään osapuolelle mitään positiivista, eikä se ole tapa saada kunnioitusta tai luoda terveitä suhteita.
- Kerro lapselle, ettei väkivalta ole missään tilanteessa oikea ratkaisu, ja että sillä on aina negatiivisia seurauksia. Vältä itse kaikenlaista aggressiivista käyttäytymistä sekä sellaiseen rohkaisemista, koska se opettaa lapselle vääränlaisia arvoja.
- Opeta lasta olemaan juoksematta karkuun tilanteista, mutta samalla kannusta häntä välttämään konflikteja kaikin keinoin.
- Anna lapsen ilmaista tunteitaan vapaasti, ilman tuomitsemista. On tärkeää, että vanhemmat kuuntelevat lapsiaan, sillä tämä mahdollistaa lapselle tunteiden purkamisen ja sitä kautta stressin lievittämisen – ja samalla vahvistaa lapsen ja vanhemman sidettä.
Toisinaan vanhemmat antavat valitettavan vähän huomiota sille, mitä lapsi sanoo ilmaistessaan tunteitaan. Jokaisen vanhemman olisi hyvä muistaa, että lapsen ongelmilla on suuri merkitys hänelle itselleen, ja tämän vuoksi vanhempien on tärkeää kuunnella häntä tarkkaan.
Opeta lasta ymmärtämään, että hän saavuttaa enemmän olemalla ymmärtäväinen ja empattinen kuin väkivaltainen.
Lapselle täytyy opettaa, että jos hyökkääjä ei luovuta itsepuolustuksesta huolimatta, lapsen täytyy pyytää apua aikuiselta. Näin konflikti saadaan todennäköisesti paremmin ratkaistuksi ja tarvittavia korjaavia toimenpiteitä päästään suorittamaan.
Kun tilanne vaatii aikuisen väliintulon, myös aggressiivisesti käyttäytyvää tilanteen alulle panijaa kannattaa kohdella ja opettaa kunnioittavasti ja ystävällisesti, sillä tämä saa hänet ymmärtämään paremmin, miksi hänen ei tule jatkaa toisten kiusaamista tunteakseen oman olonsa paremmaksi. Se, että häntä kohdellaan empaattisesti, saa parhaassa tapauksessa hyökkääjän kyseenalaistamaan oman käytöksensä ja asenteensa ja ymmärtämään, että väkivalta on väärä tapa hakea huomiota.