Kuinka ehkäistä adoption jälkeistä masennusta?

6.7.2019
Adoption jälkeinen masennus on paljon yleisempää, kuin uskoisikaan. Tässä artikkelissa kerromme sen aiheuttavista oireista ja siitä, miten adoption jälkeistä masennusta voi yrittää ehkäistä.

Vaikka läheskään kaikki eivät joudu kokemaan adoption jälkeistä masennusta, voi se kuitenkin olla vakava ja todellinen ongelma osalle lapsen adoptoineista ihmisistä. Ei ole olemassa ohjekirjaa, joka kertoo, mitä vanhempien tulee odottaa adoptoidessaan lapsen.

Edes tilanteessa, jossa perheeseen on jo aikaisemmin adoptoitu lapsi, ei voida tietää, mitä uusi tulokas tuo tullessaan. Jokainen lapsi on erilainen, ja vanhemmat joutuvat mukauttamaan elämäntyylinsä ja kasvatusmetodinsa lapsen mukaan.

Moni äiti ja isä voikin kokea adoption jälkeistä masennusta. Jos adoptioon on päädytty jommankumman vanhemman hedelmättömyyden vuoksi, voi masennus olla vaikeaa käsittelemättömien tunteiden takia. Se, ettei kykene saamaan biologista lasta, on monelle todellinen ja vaikea menetys.

Lisäksi monet muut stressitekijät, kuten lapsen käyttäytyminen, työttömyys tai muu yllättävä elämäntilanteen muutos, voi vaikuttaa adoption jälkeisen masennuksen kehittymiseen. Voi ilmetä epävarmuutta siitä, hyväksyykö lapsi vanhempia omakseen sekä pelkoja siitä, tuntevatko vanhemmat olevansa hyviä vanhempia lapselle.

Kuten jo alussa mainitsimme, tämä ei tarkoita kaikkien lapsen adoptoineiden kärsivän masennuksesta. On kuitenkin tärkeää olla tietoinen adoption jälkeisen masennuksen oireista, mikäli niitä ilmenee.

Adoption jälkeisen masennuksen oireet

Monet tekijät vaikuttavat adoption jälkeisen masennuksen puhkeamiseen, jotka voivat tehdä mielen surulliseksi ja tyhjäksi. Jos olet adoptoinut lapsen ja huomaat itselläsi joitakin seuraavista oireista, suosittelemme kääntymään asiantuntijan puoleen avun saamiseksi niin pian kuin mahdollista.

  • Lisääntynyt tai vähentynyt ruokahalu.
  • Mielenkiinnon tai motivaation puute päivittäisiä askareita kohtaan.
  • Väsymys ja ärtyneisyys ilman syytä.
  • Vaikeus nousta ylös sängystä.
Väsymys ja ärtyneisyys ilman syytä voivat olla oireita adoption jälkeisestä masennuksesta.

  • Motivaation puute.
  • Vähentyneet seksihalut.
  • Toivottomuuden ja epätoivon tunteet.
  • Painon muutokset liiallisen tai liian vähäisen syömisen myötä.
  • Keskittymis- ja muistiongelmat.
  • Vaikeus tehdä yksinkertaisia päätöksiä.
  • Jatkuvasta jännittyneisyydestä aiheutuva päänsärky.

Kuinka ehkäistä adoption jälkeistä masennusta?

Monista lapsen adoptoineesta vanhemmasta voi tuntua siltä, että hän olisi odottanut kuukausia ja jopa vuosia osoittaakseen olevansa loistava vanhempi, vain huomatakseen epäonnistuvansa siinä, kun hän vihdoin on saanut lapsensa.

Vain harvat myöntävät tuntevansa näin ja hakevansa tilanteeseensa apua. Seuraavista vinkeistä voi olla hyötyä, jos kamppailet adoption jälkeisen masennuksen kanssa.

1. Valmistaudu vaikeuksiin

Lapsen kasvattaminen vaatii paljon uhrauksia ja vastuuta, ja niihin tuleekin olla hyvin valmistautunut.

Joillekin lapsen adoptoineille vanhemmille voikin olla vaikeaa myöntää itselleen ja toisille, että heillä on vaikeuksia asian kanssa, jota he ovat jo niin kauan toivoneet. Nämä vaikeudet on kuitenkin tärkeää kohdata, jos ei itsensä, niin ainakin muun perheen vuoksi.

2. Älä aseta liian korkeita kasvatuksellisia tavoitteita

Lapsen adoptoivat vanhemmat yliarvioivat usein kasvatukselliset kykynsä. He voivat myös pettyä itseensä, jos he tuntevat, etteivät löydä yhteyttä lapseen.

Sen sijaan, että asettaa kasvatustavoitteet korkealle, olisi hyvä opetella parantamaan kykyjään pikkuhiljaa. Muista, että kukaan ei voi kertoa sinulle, kuinka sinun tulisi kasvattaa lapsesi, sillä se on jotain, minkä oppii vain kokemusten kautta.

Adoption jälkeistä masennusta voi ehkäistä siten, että valmistautuu lapsen saapumiseen mahdollisimman hyvin.

3. Käsittele mahdolliset esteet perusteellisesti

Jos pohdit lapsen adoptoimista, keskustele adoptioprosessissa auttavan ohjaajan kanssa mahdollisista esteistä, joita matkan varrella voi ilmetä. Voit kysyä häneltä itse lapsen kasvattamisesta sekä siitä, miten päädyit päätökseen lapsen adoptoimisesta.

Tällaisten tilanteiden käsitteleminen ei aina ole helppoa, mutta niitä ei tulisi murehtia liikaa. Ja joskus on hyväksi etsiä apua.

Jos huomaat kärsiväsi adoption jälkeisestä masennuksesta, suosittelemme keskustelemaan läheisten perheenjäsenten ja ystävien kanssa asiasta. Luota myös turvaverkkoosi, joka voi antaa sinulle taukoa vanhemman tehtävistä, vaikka vain muutamaksi tunniksi.

Älä myöskään epäröi hakea asiantuntijan apua, sillä masennusta voi hoitaa lääkityksen ja terapian avulla. Mitä nopeammin saat apua, sitä pikaisemmin ongelmatkin ratkeavat!

  • Senecky, Y., Agassi, H., Inbar, D., Horesh, N., Diamond, G., Bergman, Y. S., & Apter, A. (2009). Post-adoption depression among adoptive mothers. Journal of Affective Disorders115(1–2), 62–68. https://doi.org/10.1016/j.jad.2008.09.002
  • Payne, J. L., Fields, E. S., Meuchel, J. M., Jaffe, C. J., & Jha, M. (2010). Post adoption depression. Archives of Women’s Mental Health13(2), 147–151. https://doi.org/10.1007/s00737-009-0137-7