Mitä on kriittinen pedagogiikka?

10 joulukuu, 2019
Pedagogiikalla tarkoittaa tapaa, jolla opetus järjestetään ja opetuksen näkemyksellisiä kasvatuksellisia periaatteita. Pedagogiikan sisään lukeutuu monia sivuhaaroja, joista yhteen perehdymme tässä artikkelissa.

Kriittinen pedagogiikka on yksi pedagogiikan alan sivuhaaroista. Pedagogiikkaan kuuluu kasvatuksen ja opetuksen tutkiminen, analysointi ja määrittäminen kaikessa kompleksisuudessaan. Tämän alan soveltaminen on luonteeltaan psykososiaalista ja sen tavoitteena on järjestää yksilöiden kasvatusta ja koulutusta.

Ajan myötä pedagogiikka on haarautunut erilaisiksi teorioiksi, joiden tutkimus kohdistuu erilaisiin konkreettisiin aspekteihin. Nämä sivuhaarat ovat kehittäneet erilaisia omia kasvatustaitoja. Tämän päiväisen artikkelimme aiheena on yksi näistä pedagogiikan sivuhaaroista, nimittäin kriittinen pedagogiikka.

Mitä kriittinen pedagogiikka pitää sisällään?

Tämä pedagogiikan osa-alue on vaihtoehtoinen metodologinen lähestymistapa opetukseen, joka kannustaa oppilasta olemaan kriittinen. Toisin sanoen, sen tarkoituksena on auttaa oppilasta kyseenalaistamaan ja haastamaan vallitsevia uskomuksia ja käytänteitä. Kyse on ajatuksista, säännöistä, näkökulmista, uskomuksista ja totuuksista, joita joku ihminen tai ihmisryhmä asettaa suostuttelun, painostamisen, uhkailun tai pakottamisen keinoin.

Kriittinen pedagogiikka kannustaa oppilasta ajattelemaan kriittisesti

Kriittisen pedagogiigan perusta on kriittisessä sosiologiassa. Se pohjautuu italialaisen filosofin, poliitikon ja marxismin kannattajan Antonio Gamscin ajatuksiin. Gamscin esittämät vallankumoukselliset ajatukset tekivät uuden nousun latinalaisessa Amerikassa.

Brasilialaissyntyinen Paulo Freire on yksi kriittisen pedagogiikan tärkeimmistä edustajista ja kannattajista. Hän oli myös yksi 1900-luvun merkittävimmistä teoreetikoista. Freiren kehittämät ideat ovat luettavissa teoksista Pedagogy of the Oppressed ja Education, the Practice of Freedom. Nämä teokset ovat merkittäviä niin kasvatustieteen, pedagogiikan, sosiologian kuin politiikankin saralla.

Freire loi vaikuttavan ja poliittisen liikkeen, jossa edistettiin lukutaitoa, sillä lukutaidottomuus oli hyvin yleistä hänen elinaikanaan. Etenkin poliittinen lukutaidottomuus oli varsin tavallista.

Kriittisen pedagogiikan periaatteet ja tavoitteet

Kriittisen pedagogiikan pääasiallinen periaate on rakentaa oikeudenmukaisempi ja inhimillisempi yhteiskunta. Tämän saavuttamiseksi kriittisessä pedagogiikassa luodaan jatkuvasti teorian ja käytännön välisiä suhteita. Näin tekemällä herätellään ja kehitetään oppilaiden kriittistä ajattelua. Oppilas oppii kyseenalaistamaan valtaapitäviä henkilöitä ja yhteiskunnassa vallitsevaa dynamiikkaa.

Kriittinen pedagogiikka on pedagogian vallankumouksellinen muoto, jonka opetuksessa käytetään dialektista menetelmää. Se saa alkunsa oppilaiden omista kokemuksista.

Omat kokemukset auttavat oppilasta olemaan kriittisempi ja rakenteisiin perehtynyt, minkä lisäksi hänellä on tieteellistä ymmärrystä päivittäisestä elämästä suhteessa muihin ihmisiin. Tämän lisäksi oppilaan kriittinen ymmärrys kasvaa niitä instituutioita, kulttuuria ja sosiaalisia tekijöitä kohtaan, jotka ovat mukana muodostamassa edellä mainittuja suhteita.

Freire puolustaa oppilaiden kykyä ajatella kriittisesti omaa kasvatuksellista tilannettaan. Freire tunnisti yhteyksiä oppilaiden laajemmissa sosiaalisissa konteksteissa. Tätä hän piti vapauttavana kasvatuksena, joka voi taistella sortamista ja  yhteiskunnassa vallalla olevaa ylivaltaa vastaan.

Tästä syystä Freire kritisoi perinteistä kasvatusta ja pedagogiikkaa Pedagogy of the Oppressed -kirjassaan. Hän jopa kutsui oppilaitoksia rahalaitoksiksi, jotka vain tallettavat tietoa oppilaisiin. Freire kieltäytyi hyväksymästä ajatusta siitä, että kasvattajat ovat tiedon pääasiallisia haltijoita ja että oppilaat ovat vain passiivisia tiedon saajia. 

Kasvattajan tarkoitus ei ole tarjota oppilaallle oppeja tai valmiiksi määriteltyjä vastauksia sosiaalisiin, ekonomisiin tai poliittisiin ongelmiin. Kasvattajan tehtävä on stimuloida ja kannustaa oppilaita kyseenalaistamaan ja haastamaan vallalla olevia sosiaalisia vääryyksiä.

Oppilaan on tärkeää oppia ajattelemaan kriittisesti ja kyseenalaistamaan asioita

Kriittisen pedagogiikan perintö

Mutta mikä on kriittisen pedagogiikan jättämä perintö? Tämän päivän teoriassa ja ajatusmaailmassa on nähtävillä joitakin kriittisen pedagogiikan olennaisimpia pääperiaatteita. Niitä voidaan soveltaa niin kulttuurisissa, koulutuksellisissa, sosiologisissa kuin tieteellisissäkin konteksteissa.

Kriittisen pedagogiikan tärkein perintö teoreettiselle kehitykselle ja sosiaalisille käytänteille on se, että kasvatusprosessi on kulttuurista toimintaa. Se on myös korvaamattoman tärkeässä roolissa sosiaalisen muutoksen edistämisessä sekä sellaisen yhteiskunnan saavuttamisessa, jossa sekä miehet että naiset ovat vapaita.

Tämän takia kasvattajien tuleekin opettaa oppilaita ajattelemaan siinä yhteiskunnassa, jossa he kehittävät omaa oppimisprosessiaan. Oppilaiden tulee pystyä rakentamaan tietoa poliittisena tekona. Näin tekemällä oppilaista tulee aktiivisia, kriittisiä ja järkeviä sosiaalisia tekijöitä omassa yhteisössään.